Tekijä: Eki Laitila

  • Älyn jättiläisistä ensimmäinen, Aristoteles: What are the methods of philosophy?

    Älyn jättiläisistä ensimmäinen, Aristoteles: What are the methods of philosophy?

    What are the methods of philosophy? Quora-sivustolla käydään keskustelua aiheesta: Mitä ovat filosofian (viisauden) menetelmät? Lainaan tässä Paul Trejon mainiota vastausta. Länsimaisen filosofian vallitsevin ja mielenkiintoisin menetelmä on kuinka edistää järkeä keinona erottaa totuus. Tämä periaate on tällöin täysin monialainen (metatieteellinen) näkökulma. Se lähtee samasta tilanteesta kuin Metayliopiston kyberneettinen linjaus (käsite universaali tarkoittaa yleistä tietoa,…

  • Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? “Why”- tieteen missiot ja visiot

    Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: “The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart…

  • Miksi tarvitsemme “Supertiedettä”, kybernetiikkaa?

    Jos oikeasti mietimme mitä mikin tieteenala tarjoaa erikseen ja mitä yhdessä ja siirrymme siihen, mitä mikään niistä jättää tarjoamatta kaikissa elämän ja tieteen haasteissa, päädytään käsitykseen siitä, mitä olisi “Supertiede”, monialaisen tieteen ja ajattelun ja ongelmanratkaisun oppi. Alkujaan kybernetiikka sana on peräisin kreikasta ja viittaa purjeveneen ohjaamisen taitoon. Samasta kantasanasta on tullut englantiin sana GOVERNMENT…

  • Mikä olisi ilmaisuvoimaisin keino kuvata kompleksisia ilmiöitä? GoodReason on tarkoitettu juuri siihen

    Tietojenkäsittelytieteessä kielen ilmaisuvoimalla (ilmaisukyky) tarkoitetaan ideoiden laajuutta, joka kommunikointitavalla (yleensä kieli) voidaan esittää ja viestiä. Mitä ilmaisuvoimaisempi menetelmä on, sitä enemmän erilaisia ja enemmän ideoita sillä voidaan esittää. SemanticScholarista hakusanalla “expressive power” löytyy 20.800 julkaisua, keskittyen yleensä joihinkin kapea-alaisiin tarkoituksiin. Ilmaisuvoimaisessa menetelmässä tulee olla ytimekäs kieli, semantiikka, tapa kuvata ympäristöä käsitteinä ja vuorovaikutuksina, selkeä ontologia…

  • Systemaattisin tapa porautua tiedon ja tieteen ytimeen perustuu automaatioon

    Jos otsikon väitettä kutsutaan nimellä systemaattisen oppimisen hypoteesi (SOH), se vaatii tuekseen perusteluja. Se voidaan todistaa esimerkein valitsemalla tarkasteluun sopivan visaisia aiheita. Seuraava teksti on poimittu Symbioosikirjan esitteestä: Aiheeksi otetaan tunnetusti parhaan tiedon löytäminen droonien käyttämisestä aktiivisiin pelastus tehtäviin “drones to rescue” and action. Kirjaprojektin yhteydessä kehittämäni työkalu Metateknologia oppi sopivasti ohjelmoituna muutamassa viikossa tunnistamaan…

  • Maailman paras taksonomia ja kirjastoluokittelu sekä dynaaminen tieto

    Tunnettu ja arvostettu taksonomian tekijä aikanaan oli Carl von Linné. Luoja loi, mutta Linné järjesti. Siitä lähtien käsitys taksonomioista on laajentunut kattamaan kaikki elävät systeemit sekä kasvit. Kromosomitekniikalla haltuun on saatu käsitys lajien synnystä ja perinnöllisyydestä sekä mahdollisesta tulevaisuudesta (virheelliset geenit), mikä kauhistuttaa monia, koska erilaiset manipulaatiotekniikat voivat aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia ihan kaikkeen. Jos pitäisi…

  • Suunnittelin dynaamisen kirjastosysteemin periaatteen

    MÄÄRITELMÄ: Dynaamisesti toimiva ja avoin kirjasto on sellainen avoin systeemi (kokonaisuus), joka muodostuu modulaarisista aineistoista, joiden metakirjastomalleilla on keskenään analoginen käsitys tiedosta riippumatta siitä onko käsittelijänä ihminen, tietokone tai verkosto. Tieto, järki ja ymmärrys on tätä kaikkea luonnehtiva monikko. Kun tiedonhakua ja tietämyksen taltiointia tarkastelee ihan pienimmästä mahdollisesta tilanteesta kaikkein suurimpaan, alkaa hahmottua jatkumo kognitiosta…

  • Onko tiede jäänyt teknologiakehityksestä jälkeen?

    Mooren lain mukaan joka toinen tai kolmas vuosi prosessoreiden nopeus kaksinkertaistuu ja koko sekä hinta putoavat puoleen. Liike-elämässä tästä hyödystä osataan nauttia hyvin harvoin paikallistason koneissa, mutta verkostohaut ovat muuttuneet Googlen ja kumppaneiden ansiosta hyvin tehokkaiksi. Silti harvassa ovat kohteet, joissa viimeisinkin puristus dramaattisesta muutoksesta saataisiin valjastettua oman ja yhteisön yhteiseen käyttöön. Vitsinä kerrotaan (Microsoftin…

  • Symbioosikirja valmistui (23.11.21) yhdistämään tieteen ja teknologian

    Eräs kaikkein selkeimmistä tieteen ja käytännön ja teknologian ja käyttäjäkokemusten tiivistäjistä on toivon mukaan tämä kirja. Ainakin se on tarkoitettu yhdistämään tieteellinen ajattelu teknologian erityisen monipuolisiin haasteisiin. Näistä muodostuu symbioottinen suhde. Lukemattomat tutkijat ovat vuosikymmenten aikana murehtineet yliopistomaailman ja yritysmaailman erilaisia arvoja ja tavoitteita. On halveksittu toinen toistaan. Tässä kirjassa halusin saada ne yhteen käsitteellistämällä,…

  • Kirjan symboliikkaa: Tiede ja Teknologia löytävät toisensa

    Joulukuun alkuun mennessä valmistuu kirja: Tieteen ja Teknologian symbioosi. Tuota kohtaamista voisi antaumuksella romantisoida, mutta pysytäänpä silti asialinjalla. Eri tieteenalojen ja opinalojen ja ammattien yhdistämistä harvoin tuodaan esille päätekijänä, koska monialaisuus syntyy tavallisesti vahingossa ikään kuin suunnittelematta. Systeemiajattelussa sivuasia voidaan nostaa pääasiaksikin – antaa päätekijöiden silloin mukautua tilanteeseen. Tässä kirjassa erään päärooleista saa metahakurobotti, joka…

  • Elämää ja estetiikkaa Metahakurobotin muotoilemana!

    Teknologiakirjani viimeistelyvaiheessa aloin protoilla metahakutyökalua, jolla voisi demonstroida asian pihvin eli teknologian olemuksen suhteessa tieteen tekoon. Se vaatii kehittyneitä tapoja hakea tutkimusaineistoa ja jäsentää sitä systemaattisesti. Tämä aikomus johti laajempaan ohjelmointikierrokseen, mistä olen saanut itselleni huikeita elämyksiä katsojan paikalla, kun “robotti” ikään kuin hyppäsi kuskin paikalle (vaihdoimme paikkaa työpöydän ääressä). Jos olisin taiteen harrastaja, lähtisin…

  • Everything is a System; onko parranajokone myös?

    Kaikkein yksinkertaisimpia esimerkkejä systeemisistä malleista on parranajokone (simple system), koska sitä voi ajatella mustana laatikkona, jollaista lähes jokainen on tottunut näpelöimään melko usein. Tarve kuvata videona systeemisesti näinkin yksinkertainen asia, johtuu siitä, että koululaitos, liike-elämä ja työpaikat kuten politiikka sekä johtaminen yleensäkin motivoivat reduktionistiseen ajatteluun, mikä jyrkästi karttaa syvällisempää pohdintaa. Kun hätäisillä päättäjillä ei ole…

  • Meta University and Metayliopisto are like two berries

    Intiassa 2010-luvun alkupuolella alkunsa saanut idea tähtää uudenlaiseen koulutuksen paradigmaan (linkki): “The Meta University concept is a model of distributed learning that allows education to be accessible to wider range of students by leveraging of Information technology to make available content and pedagogical avenues in new ways.” Se on varsin kannatettava ajatus, koska … syitä…

  • Tieto-oppi, muoto-oppi, oppi tieteestä ja teknologiasta; kaikki nämä samassa

    Tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä: Miksi poliittiset toimijat eivät näytä löytävän toisiaan, vaan erkaantumassa äärisuuntiinsa? Miksi talous kärsii maailmanlaajuisesti pääoman puutteesta, vaikka keskuspankit tarjoavat rahaa miinuskorollakin? Miksi yhteiskunta on eriarvoistumassa – kasvavista megayrityksistä toiseen ääripäähän saakka, joka joutuu kokemaan kaikki mahdolliset tilanteet selviytyäkseen elämässä? Miksi teknologiasta ei voi enää vapaasti puhua ottamatta esille ongelmia, haavoittuvuutta ja…

  • Poliitikot ja äänestäjät: Onko systeeminen kehitys ylipäänsä mahdollista?

    Jokainen mediaa seurannut on huomannut merkkejä politiikan teon kovenemisesta. Äänestäjät alkavat kyllästyä debatteihin, jotka eivät (kohusta huolimatta) kuitenkaan johda toimiviin uudistuksiin. Jokaisella kunnalla on samantapaiset perustehtävät, samoin valtiolla. Kaikkialla on kysymys niukkuudesta, vähän hallinnasta. Joku aina hyötyy eniten siitä, että on päässyt hinnoittelemaan pulan. Olen perehtynyt opinnoissani kehityspsykologiaan, johtamisen haasteisiin sekä kehittyneimpiin oppimisen menetelmiin, joista…

  • Taisteluni sananvapauden puolesta: Daavid haastaa Goljatin

    Eilen vietettiin sananvapauden päivää. Siihen sanaan liittyy paljon muutakin: ihmisoikeudet yleensä, sivistys, yhteiskunnan elinvoima ja ihmisten kyky arvostaa toinen toistaan. Olen pitänyt Monte Criston kreiviä esikuvanani. Hänethän tuomittiin syyttä autiolle saarelle (Dantes’n mainio romaani). Hän joutui virumaan siellä 14 pitkää vuotta. Olen kärsinyt samantyyppisestä ongelmasta samaiset 14 vuotta. Päätin haastaa yliopistolaitoksen, ja samalla koko koulutussysteemin.…

  • Tasapainoisuuden edistämisen metodiikka

    Kyberneettinen ajattelun malli alkoi täsmentymään 1940-luvulta lähtien johtamisen ja organisaatioteorian alueellekin, kun biologiasta oli alettu saamaan tietoa ihmisen ruumiin omista säätelyjärjestelmistä (=feedback). Jokainen tietää miten insuliini vaikuttaa sokeritasapainoon, ja mitä seuraa, jos sitä entsyymiä ei tarpeeksi siihen käyttöön. Aivoilla on vielä paljon, paljon monimutkaisempia säätely- ja palautemekanismeja hermostoineen hoitamassa satoja ja tuhansia osatehtäviään. Ilman niitä…

  • Metayliopisto täyttää 5v, mutta yliopistolaitos 2500v; Kumpi on ketterämpi ja toimivampi systeemi?

    Löytöretkeä tietoon on ollut Metayliopiston tarina tämän viisi ensimmäistä vuotta. Ilman rajoituksia, byrokratiaa ja riippuvuutta päättäjistä ja rahoittajista, jotka aina haluavat sanoa, mitä tieto heidän mielestään olisi. Metatiede tarkoittaakin vertauskuvallisesti löytöretkeä tietoon, perinteistä tiedettä korkeammasta näkökulmasta. Metatiedettä (MetaScience) seurasi käsite Supertiede (kybernetiikka), ja sitä edelleen Suunnittelutiede (Design Science). Kaikkia näitä yhdistää Systeemitiede, joka on saanut…

  • Kieleni rajat ovat maailmani rajat, mutta onko kukaan kieltänyt rikkomasta niitä?

    Wittgenstein ymmärsi, että kieli muodostaa ikään kuin seiniä. Kielen puhuminen rajoittaa ajatuksesi ja mielesi tiettyyn muotoon. Tyypillinen kieli tai “käsitejargon” ilmaisevat vain tietyn maan / aihealueen (opinalan) todellisuutta. Niiden väliin jää suunnattomia aukkoja… Miten voit selittää lumen jollekin, joka ei ole koskaan nähnyt, eikä tunne sitä? Kieli rajoittaa sinua. Samoin rajoittavat tiedekuntien opetukset, sääntöjärjestelmät jne.…

  • Systeemiajattelu tarjoaa eri foorumeille lukemista, kehittymistä ja suunnittelemista

    Löytyykö millään alalla, mihinkään tehtävään periaatetta, joka kattaisi lähes kaikki soveltamisen alat matematiikasta metafysiikkaan ja simppelistä koneesta maailmanlaajuiseen haasteeseen saakka? Ratkaisu “kaiken ymmärtämisen” haasteeseen lähtee varmimmalta pohjalta kuvan konsepteista liikkeelle. Areena jää vapaaksi soveltajalle toimia AQAL-teorian mukaan keskipisteestä eri suuntiin (8 pääsuuntaa) halutulle etäisyydelle, eri näkökulmia soveltaen. Aineistoa on toki runsaasti oppimista varten Kymmenen dimension…

  • Kaikkien aikojen systeemisin käsitys kognitiosta ja yhteiskunnasta

    Kognitio on tavallaan “kaiken tiedon äiti”. Se on tiedon koti. Silti kognitiotiede on lapsipuolen asemassa moniin muihin tieteisiin nähden. Systeemiajattelu ja systeemitiede ovat varsin läheisiä kognitiotieteelle. Koko IT-ala voidaan kuvata kognition näkökulmasta. Samoin kognitio voidaan kuvata IT-alan keinoin. Siitä syntyy tekoälylle mainio viitekehys. Tällaista tutkimusta (ilman tekoälyä ja sen kanssa) on tehty kognitiivisten arkkitehtuurien nimissä…

  • Maailman ymmärtämisen taikasanat

    Symboli on ilmaisemisen perusyksikkö. –Ilman symbolia et ymmärrä viestintää. Systeemi on käsitteellistämisen perusyksikkö. –Ilman systeemikäsitystä et ymmärrä yhteiskuntaa. Meta on mallintamisen perusyksikkö. –Ilman meta-käsitystä et ymmärrä yhteiskunnan makro- ja mikrotasoja. Kyber on ohjattavuuden ja avaruudellisuuden perusyksikkö. –Ilman käsitystä ohjattavuudesta et ymmärrä miten säännöt vaikuttavat. Super on onnistumisen perusyksikkö. –Osaamatta määritellä mitä onnistuminen (Super) on, päättäjä…

  • Systeemisen valaistumisen prosessi, miten voisi viisastua?

    Olen koonnut vuosikymmenen ajan elementtejä, edistyaskelia ja valmiita teorioita yhteen muodostamaan käsitystä älyllisestä ja viisaasta kehittymisestä. Yliopistoja tällainen kehitys ei ole tähän mennessä kiinnostanut itse tehdä, mutta korkeakoululaitos onkin sidoksissa nykyiseen vallitsevaan maailmankuvaan, joka voimistuu mediassa ja viihteessä kansalaiselle päiväkerhosta ja kodista alkaen ihannoimaan menestystä, joka saadaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Systeeminen valaistuminen (video 18 minuuttia)…

  • Motiivini alkaa systeemitieteilijäksi (PODCAST, 15 min)

    Systeemitiede on ikään kuin salaa edennyt todella laaja-alaiseksi osaamisen, teknologian, yhteiskuntatieteen, luonnontieteiden, biologian ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen alueeksi. Eikä siinä kaikki. Nuo olivat vain esimerkkejä tästä viisauden tieteestä. Tunnetuimpia systeemitieteilijöitä kansainvälisesti on kuvattu Wikiwand sivustolla: https://www.wikiwand.com/en/List_of_systems_scientists Alla olevasta varttitunnin podcastista voi kuunnella miten minä (Eki) päädyin lähteä tälle alalle: http://metayliopisto.fi/wp-content/uploads/2021/02/PODCAST_Motiivini_Systeemitieteeseen_II.m4a Seuraava Metayliopiston kirja liittyy teknologiaan,…