Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen

Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen

Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan.

Motiiveja kaiken tiedon hallitsemiseksi

Aristotelesta kiinnosti tiedon olemus ja viisaus, sekä laajemmin metafysiikka ja tieteenalat yhdessä sekä erikseen. Uudempia “bisnesajureita” tieto-käsitteen hallitsemiseen ovat:

  • taloudelliset näkökulmat erityisesti IT-alalla ja teknologiassa sekä opetusbisneksessä (vrt. Google)
  • rationalisointinäkökulma (elämästä tulee helpompaa kun tieto on järjestetty sopivaan muotoon)
  • poliittiset visiot (tieto on kriittinen tekijä)
  • tutkimukselliset tavoitteet (tieteen edistäminen, löytöretkeily ja henkilökohtainen kunnianhimo)
  • vilpitön tiedonhalu, totuuden tavoittelu (yritteliäisyys, kuinka pitkälle rajat riittävät)
  • kilpailullisuus (halu pärjätä muita vastaan paremmalla osaamisella)

Erilaisia lähestymistapoja matkalla kohti universaalia tietoa ovat olleet:

  1. Kielten teoria: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_linguistics
  2. Logiikka: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_logic
  3. Semiotiikka (Peirce jne): https://en.wikipedia.org/wiki/Semiotics
  4. IT-ala mallintamismenetelmineen: https://en.wikipedia.org/wiki/Metamodeling
  5. Semanttinen Web: https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_Web
  6. Yhteneväisyys eli konsilienssi: https://en.wikipedia.org/wiki/Consilience
  7. Kemiassa Theory of everything: https://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_everything
  8. Luonnonfilosofiana atomismi: https://en.wikipedia.org/wiki/Atomism
  9. Elämän selittäjänä DNA ja geenit: https://en.wikipedia.org/wiki/DNA#History
  10. Ihmiskäsityksessä Integral theory: https://en.wikipedia.org/wiki/Integral_theory_(Ken_Wilber)
  11. Psykologiassa Unified theory of knowledge: https://www.unifiedtheoryofknowledge.org/
  12. Monet käsitykset viisaudesta, kuten esim: https://en.wikipedia.org/wiki/Wisdom_Tree
  13. Kybernetiikka: https://en.wikipedia.org/wiki/Cybernetics:_Or_Control_and_Communication_in_the_Animal_and_the_Machine
  14. Systeemien systeemin teoria: https://en.wikipedia.org/wiki/System_of_systems

Tuo opinalalähtöinen luettelo ei ole täydellinen, koska erilaisia “maailman selityksiä” tunnetaan ääretön määrä: filosofioita ja uskontoja, jotka pyrkivät selittämään kaiken omasta ideologiastaan lähtien.

Entä jos voitaisiin yhdistää nämä 14+ tapausta yhdeksi tietokäsitteeksi?

Eihän tuo kumma päätelmä olisi, vaan peräti tautologia? Tieto on tietoa ja sillä siisti. Tietomuotojen yhdistäminen on translaattoreiden ja transformaattoreiden päätavoite, ja metamallintaminen antaa mallintaa kaikkea.

Mutta miten muuttaa monialainen tieto universaalin tietoon muotoon, ettei informaatiota hukkuisi? Siihen on tietenkin spesifiointikieliä ja mallintamistapoja, mutta aina ei ole mallinnettaessa tarpeen muistaa yksityiskohtia (ne voidaan yleensä palauttaa aiemmasta käsityksestä uuteen muotoon, esim. reverse engineering-menetelmällä).

Uuden GoodReason-kirjan syntyhistoria: Metatiede… Teknologiatiede. Lopulta Yhteiskuntatiede.

Kuvassa periaatteet, joiden mukaan syntyy uusi universaali käsitys tiedosta. Se pyrkii ottamaan huomioon mahdollisimman monta aiemman listan näkökulmista. Tieto kehittyy kirjoja kirjoitettaessa entistä tiiviimpään muotoon.

“Salainen ase” tässä metodologiassa on Visual Prolog – ohjelmointikieli, jolla on kyky muodostaa oliomalleja, hybridimalleja, polymorfistisia yhdistelmiä, osajoukkoja ja koosteita kaikkein primitiivisimmistä faktoista alkaen. Kielen päättelykoneella on valmius yhdistää luodut metamallit toisiinsa ja simuloida toimintoja, käyttäytymistapoja jne. Näin syntyy dynaaminen käsitys kaiken teoriasta eli kaikesta tiedosta, mitä on valmius käsitellä.

Kaavion asettelu on tarkalleen Integral teorian mukainen. Visuaalisuus onkin äärimmäisen tärkeä ominaisuus koetettaessa ymmärtää kokonaisuuksia.

Aiheesta on lisää tietoa kesällä valmistuvassa GoodReason – kirjassa.