Tekijä: Eki Laitila

Kyberneettinen ajattelun malli alkoi täsmentymään 1940-luvulta lähtien johtamisen ja organisaatioteorian alueellekin, kun biologiasta oli alettu saamaan tietoa ihmisen ruumiin omista säätelyjärjestelmistä (=feedback). Jokainen tietää miten insuliini vaikuttaa sokeritasapainoon, ja mitä seuraa, jos sitä entsyymiä ei tarpeeksi siihen käyttöön. Aivoilla on vielä paljon, paljon monimutkaisempia säätely- ja palautemekanismeja hermostoineen hoitamassa satoja ja tuhansia osatehtäviään. Ilman niitä…

Löytöretkeä tietoon on ollut Metayliopiston tarina tämän viisi ensimmäistä vuotta. Ilman rajoituksia, byrokratiaa ja riippuvuutta päättäjistä ja rahoittajista, jotka aina haluavat sanoa, mitä tieto heidän mielestään olisi. Metatiede tarkoittaakin vertauskuvallisesti löytöretkeä tietoon, perinteistä tiedettä korkeammasta näkökulmasta. Metatiedettä (MetaScience) seurasi käsite Supertiede (kybernetiikka), ja sitä edelleen Suunnittelutiede (Design Science). Kaikkia näitä yhdistää Systeemitiede, joka on saanut…

Wittgenstein ymmärsi, että kieli muodostaa ikään kuin seiniä. Kielen puhuminen rajoittaa ajatuksesi ja mielesi tiettyyn muotoon. Tyypillinen kieli tai “käsitejargon” ilmaisevat vain tietyn maan / aihealueen (opinalan) todellisuutta. Niiden väliin jää suunnattomia aukkoja… Miten voit selittää lumen jollekin, joka ei ole koskaan nähnyt, eikä tunne sitä? Kieli rajoittaa sinua. Samoin rajoittavat tiedekuntien opetukset, sääntöjärjestelmät jne.…

Löytyykö millään alalla, mihinkään tehtävään periaatetta, joka kattaisi lähes kaikki soveltamisen alat matematiikasta metafysiikkaan ja simppelistä koneesta maailmanlaajuiseen haasteeseen saakka? Ratkaisu “kaiken ymmärtämisen” haasteeseen lähtee varmimmalta pohjalta kuvan konsepteista liikkeelle. Areena jää vapaaksi soveltajalle toimia AQAL-teorian mukaan keskipisteestä eri suuntiin (8 pääsuuntaa) halutulle etäisyydelle, eri näkökulmia soveltaen. Aineistoa on toki runsaasti oppimista varten Kymmenen dimension…

Kognitio on tavallaan “kaiken tiedon äiti”. Se on tiedon koti. Silti kognitiotiede on lapsipuolen asemassa moniin muihin tieteisiin nähden. Systeemiajattelu ja systeemitiede ovat varsin läheisiä kognitiotieteelle. Koko IT-ala voidaan kuvata kognition näkökulmasta. Samoin kognitio voidaan kuvata IT-alan keinoin. Siitä syntyy tekoälylle mainio viitekehys. Tällaista tutkimusta (ilman tekoälyä ja sen kanssa) on tehty kognitiivisten arkkitehtuurien nimissä…

Symboli on ilmaisemisen perusyksikkö. –Ilman symbolia et ymmärrä viestintää. Systeemi on käsitteellistämisen perusyksikkö. –Ilman systeemikäsitystä et ymmärrä yhteiskuntaa. Meta on mallintamisen perusyksikkö. –Ilman meta-käsitystä et ymmärrä yhteiskunnan makro- ja mikrotasoja. Kyber on ohjattavuuden ja avaruudellisuuden perusyksikkö. –Ilman käsitystä ohjattavuudesta et ymmärrä miten säännöt vaikuttavat. Super on onnistumisen perusyksikkö. –Osaamatta määritellä mitä onnistuminen (Super) on, päättäjä…

Olen koonnut vuosikymmenen ajan elementtejä, edistyaskelia ja valmiita teorioita yhteen muodostamaan käsitystä älyllisestä ja viisaasta kehittymisestä. Yliopistoja tällainen kehitys ei ole tähän mennessä kiinnostanut itse tehdä, mutta korkeakoululaitos onkin sidoksissa nykyiseen vallitsevaan maailmankuvaan, joka voimistuu mediassa ja viihteessä kansalaiselle päiväkerhosta ja kodista alkaen ihannoimaan menestystä, joka saadaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Systeeminen valaistuminen (video 18 minuuttia)…

Toimivuuden tavoittely Hyvyyden tavoittelu Kestävät arvot Inhimillisyys ja lämpö Objektiivinen käsitys luonnon tilasta

Avainsanat uuden tieteen olemukseksi on saatu teeemasta nimeltään ”Massive Transformative Science”, ”Massiivinen transformatiivinen tiede”. Käsitteellä on taustansa merkittävimpien innovaatioiden terminologiassa: ”Massive innovation purpose” on Googlen kehitysjohtajan Ray Kurzweilin tapa kuvata geneerisellä tasolla teknologian mullistusten haasteita ja mahdollisuuksia. Transformatiivista tutkimusta voimallisimmin maailmalla edistää National Science Foundation (NSF). Metayliopisto on valinnut vuoden 2021 teemakseen transformatiivisen tieteen, koska…

Tämä esitys on kuultavissa podcastina täällä. Alkusanat Kirjoittamisen aiheena suunnittelutiede on kiinnostava, mutta haasteellinen. On päivänselvää, ettei eri tiedekunnista ja laitoksista valmistuneilla ihmisillä ole vertailukelpoisia taitoja suhteessa suunnittelun taitoihin, vaikka jokaisella alalla tarvitaan tietynlaista kehittymistä ja järjestelmällisyyttä. Itse asiassa suunnittelua ei ole yleispätevästi edes määritelty. Parhaita suunnittelua edistäviä aloja ovat liiankin pedanttisiksi kehittyneinä tietojärjestelmätieteet ja…

Millaiseksi tieteen tulisi muuttua, laadultaan ja aikaansaannoksiltaan? MILLAISTA TIETEEN TEON TULISI OLLA? α) TAVOITTEELLISTA  π) LUONTEELTAAN YHDISTÄVÄÄ  χ) VIESTINNÄLLISTÄ  ΔΨ) MENETELMÄOPPIA  β) SYSTEEMISIKSI MALLEIKSI HUIPENTUVAA  μ) TIETOTEKNIIKKAAN KYTKEYTYVÄÄ  τ) ONGELMIA RATKOVAA  Ω) TASAPAINOON PYRKIVÄÄ 🙂 Metayliopiston tarkoituksena on luoda käsitystä ideaalisesta tieteestä. Kyberneettinen maailmankuva rakentuu osoitteessa www.metayliopisto.fi

Puolen vuoden urakoinnin seurauksena syntyi Suunnittelutiede, ensimmäinen suomenkielinen kirja tärkeästä aiheesta, mistä Länsimaissa ei tiedetä juuri mitään. Siitä huolimatta puhutaan kyberturvasta, kyberrikollisuudesta, kyberavaruudesta ja monesta muusta vastaavalla etuliitteellä alkavasta aiheesta. Etuliitteen merkitystä ei osata. Tämä kirja tieteenaloineen on tarkoitettu kuromaan umpeen keskeneräisyyden ja perfektionismin välistä aukkoa. Tervetuloa kybernetiikan ja systeemitieteen huippuseuraan!

Maailmantilaa kuvaa omalla tavallaan tämänkin kirkollisjärjestön (Neat Church) tilanneavaus: We live in chaos. When I look at the world around me chaos is what I see. I see a government divided that cannot get along with itself. I see people who are hurting. I see disease and sickness … Ymmärtääkö koululaitos tai yliopistosysteemi maailman tilaa?…

Neljässä vuodessa perustamani foorumi Metayliopisto on kulkenut läpi käsitteiden viidakon, tieteen teorioiden ikiaikaiset haasteet, rämpinyt koulutusjärjestelmämme huipulle, tutkinut parhaat teknologiat ja linjannut tekoälylle vastuullisen suunnan, mikä kaikki on huipentumassa VASTUULLISEN ÄLYKKYYDEN julkaisusarjaksi asianomaisine IT-ratkaisuineen vuonna 2021. Tuhansien postausten, satojen videoiden ja noin 10 kirjan muodossa systeeminen metodiikka alkaa kuoriutumaan esiin kuin Fenix-lintu tuhkasta, kybernetiikkaa elinvoimakseen…

Sama aihe podcastina täällä: http://metayliopisto.fi/suunnittelutiede_manifesti_27082020/ Zach Jarou: “Deming described his “System of Profound Knowledge” as a lens to approach improving complex systems.”

On päivän selvää, että tietyissä ammateissa toimivat ja parhaiten koulutetut ihmiset ovat suunnittelutehtävissä edistyneempiä kuin esim. sosio- tai ihmistieteilijät, joilla ei ole tukenaan mitään konkreettisempaa formalismia… puhumattakaan poliitikoista, tai edes juristeista… Siksi on syytä määritellä mitä suunnittelu ihanteellisimmillaan olisi – edistämässä kaikkea hyvää ja mahdollisimman monipuolisesti. Ohessa siitä seloste ja linkki podcastiin. Sisältö podcast-muodossa löytyy…

Valistuneimmat tutkijat ja kaikki fiksut ammattilaiset ovat odottavalla kannalla: megatrendien lisäksi tiede ja teknologia voivat harpata megaloikkia eteenpäin. Tekoälystä on kautta aikojen puhuttu siinä roolissa, mutta yhtenäistä teoriaa tekoälylle ei ole (paitsi Global brain ja Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn kirjasarja). Instrumentalismi tunnetaan periaatteena, millä olemassa olevaa teoriaa voi hyväksikäyttää uusia teorioita ja universaaleja lakeja luotaessa. Se…

Kansalaisten käsitys tieteestä ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta vaihtelee puritaanisesta ajattelunvapauden kadottamisesta parapsykologian kaikkiin asteisiin (pähkäilyä siitä TIEDE-lehdessä). Se on liian iso skaala kenenkään hyväksyä, joten kiistanalaisuus saa tieteestä kansalaiselle aikaan arvottoman mielikuvan. Tiede ei kuitenkaan ole maailmaa isompi asia, vaikka se voi tarkastella koko universumia ja kaikkea mitä yleensä on olemassa. Käsityksen tieteestä ei saa rajoittaa…

Linkistä avautuva podcast ideoi uutta näkökulmaa tieteen tekoon. Täydellisen monialainen näkökulma (metadisciplinary) lähtee suoraan tiedon käsitteestä ja se auttaa tutkimaan ilmiöitä, joiden luokittelu edes ei ole kunnolla mahdollista.Supertiede tässä videossa – jopa maailmanlaajuisesti katsoen uutena linjauksena – perustuu käsitykseen mitä kybernetiikka ja systeemitiede olisivat parhaimmillaan tuottamassa lisäarvoa perinteiseen perustutkimukseen ja soveltaviin tieteisiin. Video (audio) perustuu…

Kybernetiikka on viisauden ja säätyvyyden tiedettä ja käytäntöä. Ensimmäinen audiosarja siitä avautui 16. heinäkuuta 2020. Se koostuu parin minuutin esityksistä, jotka käytännössä ovat Supertiede-kirjan sivuja. Kirja on niin systeeminen ja modulaarinen, että jokaisella sivulla on oma teemansa kuvineen, ja sen ansiosta siitä saa mainioita podcast – palasia, joita itse kukin pääsee kuuntelemaan vaikkapa aamulla hampaita…