Alan Turingin “käänteinen logiikka” vasta mahdollisti tietokoneiden aikakauden

Alan Turingin “käänteinen logiikka” vasta mahdollisti tietokoneiden aikakauden

Tietokoneiden syntytarina liittyy 1930-lukuun. Se on hyvin dokumentoitu keskusteluineen ja julkaisuineen, aikana kun ideasta väiteltiin. Alan Turing otti keksintönsä symboliseksi vertauskuvaksi konttorissa työskentelevän naisen, jolla on perin yksitoikkoinen tehtävä: valita oikea tai vasen siirto sen mukaan mitä tietoa kuvitellulta nauhalta saa itselleen.

Entä millainen oli läpimurtopaperi, eräs maailman mullistavimmista tieteellisistä julkaisuista, joka virallisesti aloitti IT-aikakauden, hyper-sosiaalisen virtuaalisen elintilan, missä me kaikki kiinteästi olemme mukana joka päivä? Sen nimi oli ja on On Computable Numbers, with an Application to the Entscheidungsproblem.

“Jos koneen odotetaan olevan erehtymätön, se ei voi myöskään olla älykäs.”

Wikipedia kertoo siitä saksankielisellä nimellä Entscheidungsproblem, ja laajemmin nimellä Turing’s Proof. Havainnollinen kertomus tästä “pysähtymättömyys”-ideaalista löytyy mm. täältä. Kun tuossa puhuttiin jo todistamisesta, “Proof”, kysymys on siitä, että jos voidaan todistaa, ettei varmuudella voi osoittaa, pysähtyykö jokin tietokoneohjelma vai ei, siitä käänteisenä vastauksena saadaan aikaan se päätelmä, että tietokoneohjelma ja tietokone on mahdollinen.

Alan Turing, (born June 23, 1912, London, England—died June 7, 1954, Wilmslow, Cheshire), British mathematician and logician who made major contributions to mathematics, cryptanalysis, logic, philosophy, and mathematical biology and also to the new areas later named computer science, cognitive science, artificial intelligence, and artificial life. Tämä mies on vaikuttanut yhteiskunnan kehittymiseen 1900-luvulla kenties eniten maailmassa.

Neronleimaus ja sen laajentaminen koskemaan koko maailmaa tietoisuuden rajojen ylikin

Aikas merkillinen havainto, mutta ilman pysähtymättömyyden kokemista meillä ei olisi nytkään tietokoneita! (…tai joku olisi keksinyt toisen tavan). Pysähtymättömyyden merkityksen nerokkuus toimii kaikilla tasoilla, periaatteellisesti.

Peli voi pysähtyä tai jäädä kesken tai tulla tasapeli (kuten shakki). Sosiaaliterveyspalvelu-uudistus voi tulla valmiiksi (vaalikaudella) tai jäädä ikuisesti keskeneräiseksi. Koronapandemia voi loppua kokonaan tai jäädä vaivaamaan ihmisiä influenssan tapaan ikuiseksi ajaksi. Loppuuko ihmiskunta joskus siihen, että tarpeeksi synkkä virus voittaa ihmiskunnan puolustuskyvyn? Onko Luonto älykäs tai pahanilkinen vai ilkikurinen (näitä pohti Einstein)…

Global Brain on eräs tutkimuskonsepti, jossa koko maailman yhteisöllisyyttä ja älykkyyttä tarkastellaan ikään kuin se olisi systeemi, yhdessä toimiva elin, kuten aivot. Kuka tai mikä on luonut maailman? Pysähtyykö maailma samaan tapaan kuin se on luotu?

Turingin kone on keskeisimpiä perustutkimuksen lähtökohtia 2000-luvullakin

Kielentutkimuksessa Chomskyn kielten hierarkia on pääkäsitteitä. Sen taso nolla on nimeltään Turingin kone. Sama käsite on pääideoita tekoälyä kehitettäessä. Kognitiotieteessä Turingin kone kuvaa ajattelun kykyä. Turingin teesi (testi) on ajatuskoe, joka ilmoittaa, onko tietokone yhtä älykäs kuin ihminen vastaavissa tehtävissä.

Jos ohjelmoidaan agentteja, älykkäitä verkostoja, on hyvä ottaa Turingin kone yhdeksi mittapuuksi määrittämään syntyvän systeemin älykkyyttä. Sen monikkomalli on eräs systeemitieteen keskeisimpiä teorioita jne jne.

Kun yhdistetään atomistisuus ja holarkia, Turingin koneesta symboli, tietokoneesta bitti ja ohjelmointi, aivoista kognitio ja bioalalta elämäntieteestä DNA sekä logiikka, saadaan aikaan huima käsitys tulevaisuuden yhteiskunnasta ja luonnosta. Mitä ytimekkäämpi tämä synteesi sitten on (Occamin partaveitsi), sitä merkittävämpi mullistus siitä muodostuu?