Tekijä: Eki Laitila

Mikä olisi paras tapa opiskelijan ja työelämän ammattilaisen kehittyä monialaiseksi yhteiskunnan osaajaksi – olipa roolinsa mitä tahansa. Systeemitiede lienee paras tieteenala sitä kehittymistä pohjustamaan. Tässä kirjassa, erityisesti kybernetiikan kautta, kuvataan Supertiede ytimekkäänä metodiikkana, systeeminä, määrittelemään oiva kehittymisen opinala: vuorovaikutusten tiede. “Cybernetics is the super science of interconnectedness.“ Supertiede-kirjasta on nyt saatavilla e-kirja edullisesti, hintaan 30€.…

Kaikki mitä tieteestä tiedetään, mahtuu monikkoon: ontologia (1), epistemologia (2), metodologia (3), paradigma (4) ja näkemys (5) vaiheineen (6), toteutuksineen (7) Vieraat sanat (1-7) voi kansanomaistaa näin: olevaisuuden käsitteet (1), tieto-oppi niille (2), teorioiden perusteet (3), välttämätön ajattelutavan muutos (4) sekä teknologia (5) kehittää yhteiskuntaa (6) varustettuna perusteluilla (7) miten tämä kaikki uusi saadaan toteutettua.…

Kansalaisina meillä on oikeus vaatia hallinnolta, että ainakin pahimmat vääryydet kumotaan. Maailman tässä tilassa, kesällä 2020, se ei olekaan helposti saavutettavissa. Yritetään edes määritellä mistä silloin olisi kysymys. Tietoa Supertiede – kirjasta, mm. Bookyn sivustolla.

Flexible integration is a prerequisite for the integration of society The term “super-science” has so far been used in informal expressions to emphasize the unifying importance of disciplines or advances to excellence. I got the idea to create a mission and vision for it from the theories and descriptions of cybernetics decades ago: “Cybernetics is…

Viimeistellessäni Supertiede – kirjaa maailmanlaajuinen pandemia putkahti loppuvaiheissaan ikään kuin yllättäen tutkimusaiheeksi selvittää miten yhteinen äly nyt toimii, ja mikä olisi ideaalinen, tieteellinen näkemys holistiseksi johtamisen ja organisoinnin välineeksi, jolla paras mahdollinen älyllinen tuki tietojärjestelmäarkkitehtuureineen edistää maailmanlaajuista terveyttä ja hyvinvointia, unohtamatta tietenkään taloutta. Tästä kuvasta selviää paljon asiaansa vihkiytyneelle katsojalle, ainakin keskeinen sanasto on näkyvillä.…

Sana hybridistrategia kuulostaa juhlavalta. Suomen koronastrategiaan se otettiin mainoslauseeksi. Olen esitelmöinyt hybriditekoälyn konferenssissa (Espanjassa Hybrid AI, HAIS’2008) väitökseni johdosta ja siitäkin syystä, että olen käyttänyt hybridohjelmointitapaa pitkään. Siten hybridiset käsitykset ovat tuttuja. Valtion ilmaisema monikko (Testaa, Jäljitä, Eristä, Hoida) on vain osatotuus koronan kuumasta perunasta, koska siitä puuttuu yhteiskunnan avautumisen askeleet, joista on vaikea luvata…

Pahoin kriisiytyneessä maailmantilassa eksytään monesti paniikissa tekemään hölmöyksiä tai sellaista, mikä lämmittää vain hetken (asiaankuuluva vertaus). Jos ongelmia aina ratkotaan hekuman ehdoilla, joudutaan sama pyörä keksimään uudelleen. Liberalisteille se käy. Viisautta on se, että ymmärretään todellisuus ja konteksti, jotta voidaan luoda kestävä systeemi konseptia toteuttamaan (metakognition päätermit). Supertiede tullee avaamaan uuden aikakauden. Supertiede on kokelma…

Vuoden 2020 kontekstissa tulee usein mieleen Albert Einsteinin mietelause: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”. Se pätee erityisesti vaikeimpiin ongelmiin. Siksi valittaessa päättäjiä katastrofaalisesti epäonnistuneiden hankkeitten korjaamiseen, ei pidä valita samoja henkilöitä, eikä edes samalla tavalla ajattelevia henkilöitä. On arvostettava kokemusta, viisautta, monialaista tietämystä, joustavuutta ja…

Yhteiskunnan muuttuessa kaoottiseen suuntaan meidän kaikkien tuntemista syistä nousee entistä merkittävämmäksi ymmärtää mitä on kestävä kehitys, diagnostiikka, vikasietoisuus, turvallisuus, riskittymyys ja kaikki keinot varautua ikävyyksiltä. Minulta pyydettiin käsitys kriisien vaikutuksesta konepajateollisuuteen. En pysty arvioita esittämään numeerisesti enkä laadullisesti, mutta kumpikaan niistä ei olekaan sitä kaikkein tärkeintä tietoa. Tärkeintä on ymmärtää onnistumisen ja selviytymisen ehdot, koska…

Viikko sitten panin alulle yhdessä oppimista edistämään KÄY-nimisen FB-sivun: Kollektiivisen älykkyyden yhteisö. Siihen on saatu osallistujia samaan tapaan kuin virus napsii potilaita, mutta tällä on vilpitön tarkoitus. Itsekin vasta myöhemmin huomasin, kuinka ko aihe voisi alkaa toteuttamaan itseään netissä samalla tavalla kuin koronavirus etsii uhrejaan, mutta ihan positiivisessa hengessä, koska kaikki ihmiset, jotka aidosti ovat…

Harvat ihmiset ajattelevat kokonaisuutta, isoa kuvaa. Maailmanlaajuiset kriisit pakottavat kuitenkin nykyisin meidät tekemään järkyttäviäkin havaintoja. Koronan jälkeen tulee aivan järkyttävä talouskriisi. Voiko tämä vaikea aihe koskea “juuri minua”? Mitä silloin voisin tehdä? Hyvä johtaja, suunnittelija tai filosofi ei pakene, vaan sen sijaan etsii itselleen ja yhteisölleen mission (visiologiikan) mitä kautta haluaa antaa panoksensa niille, joita…

Poikkitieteellinen ja monialainen näkemys ajattelusta, systeemiajattelusta, oppimisesta, kehittämisestä ja kehittymisestä. Esimerkkeinä systeemiajattelusta ja ajattelun luonteesta Florence Nightingale, sairaanhoitosysteemin perustaja ja Albert Einsteinin aivokäyrä. Systeemiajattelu tuo joustavaan ajatteluun sellaista joustavuutta ja notkeutta mitä sillä ei ole. Joustava arkiajattelu itse asiassa toistaa entistä uomaansa, vanhenevia ratkaisuja. Joustava ajattelu on usein pyörän keksimistä uudelleen, vaikka toki luovuus avaa…

Median arvostelemisen mahdollisuus on tärkeätä myös vaikeina aikoina, vaikka julkiselle vallalle on annettu sellaiset valtaoikeudet, että kansalaisen arvo niiden myötä kapenee. Toisaalta jos valtajärjestelmä romahtaa, jonkinlaisen uuden systeemin palauttaminen voi kestää vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen sairauden uhka ei voi olla veruke ajaa ihmisarvo alas, ja ottaa valta kritiikittömästi kasvottomalle johdolle. Kansalaisen ja johdon välillä on aina…

Donella Meadows määritteli aikanaan käsitteen System leverage 12-kohtaisella asteikolla, missä suurinta vaikutusta edustaa paradigma. Vähimpiä vaikutuksia ovat lineaarisella asteikolla luodut määrälliset muutokset: budjettia muutetaan, ostetaan lisää testejä jne. Ovatko valtiot kyvyttömiä arvioimaan itseään, omaa selviytymiskykyään? Holarkia on tapa miettiä tämänkaltaisia, valtaisia, mittasuhteita. Kymmenissä Metayliopiston videoissa tuodaan esille ideoita ja malleja kokonaiskuvan hahmottamiseen — tekoälyllä ja…

Kansalaisilta nykyisin puuttuu rohkeus ottaa vastaan näkemyksiä tiedosta, tieteestä ja yhteiskunnan toimintamuotojen edistämisestä. Se on absurdia kun ottaa huomioon eri valtioiden ja rakenteiden henkisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti haavoittuvan tilan. Koronavirus on eräänlainen raskaan sortin happotesti sille, pysyykö talousjärjestelmä edes pystyssä vai kaatuvatko palvelut!!! Kukaan ei siitä voi mennä vastuuseen. Senkin takia tarvitaan analyyttisiä ja systemaattisia…

Kirja Wicked Solutions esittää tyylikkään tavan lähestyä ns. inhottavia ongelmia. Tässä videossa siitä jatkaen ideoidaan koulutus- ja ajattelumetodiikkaa, jolla kyberneettisine ominaisuuksineen päästäisiin vähentämään inhottavien ongelmien vaikutusta. On merkillistä, että mikään taho valtakunnassa ei systemaattisesti panosta vaikeiden ongelmien poistamiseen — periaatetasolla. Siten ei opita yhtään mitään edellisen vuoden ongelmista, ja sama päivittely jatkuu. Heikoimmat kärsivät ikuisesta…

Visiologiikka on Ken Wilberin mainitsema taito nähdä sellaista, mitä vielä ei ole olemassa. Se liittyy osittain intuition ja transkendentaalisen ajattelun ominaisuuksiin, tai toiveajatteluun etsimässä parasta. Oppiaksesi enemmän, naputa kuvaa ja katso video (1 min). Neil Amstrongin sanoista mukaellen vastausta kysymykseen: Mitä meidän oikein tulisi tehdä? Menestyksen eväitä itse kullekin, mutta varsinkin niille, joita siitä estetty!

Metayliopiston idea saattaa useimmilta kuulostaa käsittämättömän abstraktilta tavalta tuoda mitään pragmaattiseen maailmaamme (jos katsoja ei ymmärrä sen käsitteellisten tasojen välisiä suhteita konkretiaan ja IT-alaan asti). Siitä poikkeava, uusi ja kokeileva tapa esitellä tätä kaiken kompleksisuutta yksinkertaisesti, arjen pikkuasioistakin käsin, pieninä havaintoina, teemoina, malleina ja ideoina on EkinSysteemikoulu. Hanke on vasta alkuvaiheissaan. Sen postauksia seuraamalla pääsee…

Sekä filosofian että kybernetiikan piiriin kuuluu pohdinta mitä on tieto ja miksi se voi muodostua. Siinä kolkutellaan tieteen ja tutkimuksen rajoja, koska perinteinen, “puhdasoppinen” tutkimus alkaisi faktasta. Perustutkimus alkaa kuitenkin vasta etsimään hyviä kysymyksiä, kiinnostavista asetelmista alkaen, että soveltava tutkimus joskus saisi uutta konkreettisempaa tehtäväkseen. Ohjelmoinnissa yhdistyy parhaimmillaan tiedon etsintä, kysymysten muodostus, ja kaikki tekoälyyn…

Eri puolilla maailmaa ihmisten kärsivällisyyttä koetellaan. Systeemisiä vääristymiä näkyvissä kaikilla sektoreilla. Löytyykö sellaisia metataitoja, supertaitoja, joita opettelemalla pystyy näkemään vajavuuksia sekä korjausmahdollisuuksia? Lyhytvideo aiheesta täällä. Neljä “supertaitoa” ovat meta-ajattelu, kyberneettinen näkemys, super-käsitys hahmottaa parantuvaa kehityskulkua sekä systeemisyys maailmankuvana. Otsikon ensimmäiseen kysymykseen ei ole luotettavaa vastausta. Luotettavuus on tärkeimpiä mittareita ja edellytyksiä yhteiskunnan viisastumiseen. Sitä presidentti…

Indianan yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Eden Medina sai valmiiksi (v. 2015) kirjan Cybernetic Revolutionaries, joka kertoo Chilen sosiaalisesta vallankumouksesta ja Cybersyn-projektista 1970-luvulta. Häntä haastatellaan Cybertopia-videosarjassa (julkaisijana VPRO Tegenlicht) . Hän puhuu havainnollisesti tästä projektista sekä Fernando Floresin ja Stafford Beerin ideoista, joista suurin on Viable System Model. Olen tietoisesti käyttänyt Viable System – ajattelua kirjoissani, videoissa…