Tekijä: Eki Laitila

  • Onko älykkyys muotisana; tulisi olla taito erottua massasta

    Vuoden 2020 kontekstissa tulee usein mieleen Albert Einsteinin mietelause: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”. Se pätee erityisesti vaikeimpiin ongelmiin. Siksi valittaessa päättäjiä katastrofaalisesti epäonnistuneiden hankkeitten korjaamiseen, ei pidä valita samoja henkilöitä, eikä edes samalla tavalla ajattelevia henkilöitä. On arvostettava kokemusta, viisautta, monialaista tietämystä, joustavuutta ja…

  • Tuotantoverkostojen optimointi kriisiherkissä olosuhteissa; metametakartoitus

    Yhteiskunnan muuttuessa kaoottiseen suuntaan meidän kaikkien tuntemista syistä nousee entistä merkittävämmäksi ymmärtää mitä on kestävä kehitys, diagnostiikka, vikasietoisuus, turvallisuus, riskittymyys ja kaikki keinot varautua ikävyyksiltä. Minulta pyydettiin käsitys kriisien vaikutuksesta konepajateollisuuteen. En pysty arvioita esittämään numeerisesti enkä laadullisesti, mutta kumpikaan niistä ei olekaan sitä kaikkein tärkeintä tietoa. Tärkeintä on ymmärtää onnistumisen ja selviytymisen ehdot, koska…

  • Paras tapa edistää maailmaansa on panna toimeksi: Kollektiivisen älykkyyden yhteisö!

    Viikko sitten panin alulle yhdessä oppimista edistämään KÄY-nimisen FB-sivun: Kollektiivisen älykkyyden yhteisö. Siihen on saatu osallistujia samaan tapaan kuin virus napsii potilaita, mutta tällä on vilpitön tarkoitus. Itsekin vasta myöhemmin huomasin, kuinka ko aihe voisi alkaa toteuttamaan itseään netissä samalla tavalla kuin koronavirus etsii uhrejaan, mutta ihan positiivisessa hengessä, koska kaikki ihmiset, jotka aidosti ovat…

  • Metameta tarkoittaa yleisyyttä ja totuutta ja tarkoitusta; se on kaiken linjaamista

    Harvat ihmiset ajattelevat kokonaisuutta, isoa kuvaa. Maailmanlaajuiset kriisit pakottavat kuitenkin nykyisin meidät tekemään järkyttäviäkin havaintoja. Koronan jälkeen tulee aivan järkyttävä talouskriisi. Voiko tämä vaikea aihe koskea “juuri minua”? Mitä silloin voisin tehdä? Hyvä johtaja, suunnittelija tai filosofi ei pakene, vaan sen sijaan etsii itselleen ja yhteisölleen mission (visiologiikan) mitä kautta haluaa antaa panoksensa niille, joita…

  • Ajatteleminen ei koskaan pääty – Ja sitä voi tehdä äärettömän monella tavalla!

    Poikkitieteellinen ja monialainen näkemys ajattelusta, systeemiajattelusta, oppimisesta, kehittämisestä ja kehittymisestä. Esimerkkeinä systeemiajattelusta ja ajattelun luonteesta Florence Nightingale, sairaanhoitosysteemin perustaja ja Albert Einsteinin aivokäyrä. Systeemiajattelu tuo joustavaan ajatteluun sellaista joustavuutta ja notkeutta mitä sillä ei ole. Joustava arkiajattelu itse asiassa toistaa entistä uomaansa, vanhenevia ratkaisuja. Joustava ajattelu on usein pyörän keksimistä uudelleen, vaikka toki luovuus avaa…

  • Valtajärjestelmän kritiikki; Noam Chomsky selittää median tekemiä harhautuksia

    Median arvostelemisen mahdollisuus on tärkeätä myös vaikeina aikoina, vaikka julkiselle vallalle on annettu sellaiset valtaoikeudet, että kansalaisen arvo niiden myötä kapenee. Toisaalta jos valtajärjestelmä romahtaa, jonkinlaisen uuden systeemin palauttaminen voi kestää vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen sairauden uhka ei voi olla veruke ajaa ihmisarvo alas, ja ottaa valta kritiikittömästi kasvottomalle johdolle. Kansalaisen ja johdon välillä on aina…

  • Systeeminen vipuvaikutus koronakriisin ja ihmiskunnan välillä

    Donella Meadows määritteli aikanaan käsitteen System leverage 12-kohtaisella asteikolla, missä suurinta vaikutusta edustaa paradigma. Vähimpiä vaikutuksia ovat lineaarisella asteikolla luodut määrälliset muutokset: budjettia muutetaan, ostetaan lisää testejä jne. Ovatko valtiot kyvyttömiä arvioimaan itseään, omaa selviytymiskykyään? Holarkia on tapa miettiä tämänkaltaisia, valtaisia, mittasuhteita. Kymmenissä Metayliopiston videoissa tuodaan esille ideoita ja malleja kokonaiskuvan hahmottamiseen — tekoälyllä ja…

  • Metafilosofia & Supertiede: 10 tärkeintä kykyä kriisisietoisuuden edistämiseen

    Kansalaisilta nykyisin puuttuu rohkeus ottaa vastaan näkemyksiä tiedosta, tieteestä ja yhteiskunnan toimintamuotojen edistämisestä. Se on absurdia kun ottaa huomioon eri valtioiden ja rakenteiden henkisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti haavoittuvan tilan. Koronavirus on eräänlainen raskaan sortin happotesti sille, pysyykö talousjärjestelmä edes pystyssä vai kaatuvatko palvelut!!! Kukaan ei siitä voi mennä vastuuseen. Senkin takia tarvitaan analyyttisiä ja systemaattisia…

  • Ratkaistaanpa kaikki isot ongelmat kerralla — tätä on metasysteemiajattelu 🙂

    Kirja Wicked Solutions esittää tyylikkään tavan lähestyä ns. inhottavia ongelmia. Tässä videossa siitä jatkaen ideoidaan koulutus- ja ajattelumetodiikkaa, jolla kyberneettisine ominaisuuksineen päästäisiin vähentämään inhottavien ongelmien vaikutusta. On merkillistä, että mikään taho valtakunnassa ei systemaattisesti panosta vaikeiden ongelmien poistamiseen — periaatetasolla. Siten ei opita yhtään mitään edellisen vuoden ongelmista, ja sama päivittely jatkuu. Heikoimmat kärsivät ikuisesta…

  • Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.

    Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään “mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää “mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen,…

  • Näkemys yhteiskunnan kehittymisen suunnaksi, 2020

    Visiologiikka on Ken Wilberin mainitsema taito nähdä sellaista, mitä vielä ei ole olemassa. Se liittyy osittain intuition ja transkendentaalisen ajattelun ominaisuuksiin, tai toiveajatteluun etsimässä parasta. Oppiaksesi enemmän, naputa kuvaa ja katso video (1 min). Neil Amstrongin sanoista mukaellen vastausta kysymykseen: Mitä meidän oikein tulisi tehdä? Menestyksen eväitä itse kullekin, mutta varsinkin niille, joita siitä estetty!

  • Tieteenteon prosessit jämähtäneet viime vuosituhannelle; näin mullistettaisiin koko tiede!

    Tiukentunut talous (2008 jälkeen) on kurittanut yliopistoja. Resursseja on suunnattu pragmaattisiin tavoitteisiin tarkoituksena saada välitöntä etua. Silloin pitkäntähtäimen metodikehitys on lopetettu. Kaiken aikaa IT-ala on kuitenkin harpponut eteenpäin, kun taas valtaosatutkijoista ei osaa käyttää hyvin Exceliäkään, tai edes Powerpointia. Tieteenaloista yli puolet ovat tulkitsevia tieteitä. Tulos perustuu liikaa tutkijan mielipiteisiin (näkemyksiin). Tulokset viritetään monesti niin,…

  • Ekin Systeemikoulu on matalan kynnyksen foorumi käsittää maailma Gulliverin tavoin!

    Metayliopiston idea saattaa useimmilta kuulostaa käsittämättömän abstraktilta tavalta tuoda mitään pragmaattiseen maailmaamme (jos katsoja ei ymmärrä sen käsitteellisten tasojen välisiä suhteita konkretiaan ja IT-alaan asti). Siitä poikkeava, uusi ja kokeileva tapa esitellä tätä kaiken kompleksisuutta yksinkertaisesti, arjen pikkuasioistakin käsin, pieninä havaintoina, teemoina, malleina ja ideoina on EkinSysteemikoulu. Hanke on vasta alkuvaiheissaan. Sen postauksia seuraamalla pääsee…

  • Supertiedettä voi (tunnetuin oletuksin) kehittää ja ohjelmoida

    Sekä filosofian että kybernetiikan piiriin kuuluu pohdinta mitä on tieto ja miksi se voi muodostua. Siinä kolkutellaan tieteen ja tutkimuksen rajoja, koska perinteinen, “puhdasoppinen” tutkimus alkaisi faktasta. Perustutkimus alkaa kuitenkin vasta etsimään hyviä kysymyksiä, kiinnostavista asetelmista alkaen, että soveltava tutkimus joskus saisi uutta konkreettisempaa tehtäväkseen. Ohjelmoinnissa yhdistyy parhaimmillaan tiedon etsintä, kysymysten muodostus, ja kaikki tekoälyyn…

  • Brexit – kankkunen kertoo jotakin Euroopasta

    Eurooppalaisilla ei ole tänään hauskaa. Paitsi vahingoniloisilla 🙁 Yllä oleva kuva kertoo paljon. Se on luvalla lainattu yhdestä niistä kymmenistä videoista, joilla Javier Livas Cantu on halunnut kampanjoida kybernetiikan puolesta puhdistaakseen yhteiskunnan tilaa, edistääkseen demokratiaa ja parantaakseen tieteen arvostusta pois reduktionistisesta, valtakeskeisestä järjestelmästä, joka kaikkialla on saanut paljon pahaa aikaan — eikä vähiten Meksikossa, kotimaassaan,…

  • Voiko katkeran oloinen yhteiskunta viisastua? Mitä ovat viisauden elementit?

    Eri puolilla maailmaa ihmisten kärsivällisyyttä koetellaan. Systeemisiä vääristymiä näkyvissä kaikilla sektoreilla. Löytyykö sellaisia metataitoja, supertaitoja, joita opettelemalla pystyy näkemään vajavuuksia sekä korjausmahdollisuuksia? Lyhytvideo aiheesta täällä. Neljä “supertaitoa” ovat meta-ajattelu, kyberneettinen näkemys, super-käsitys hahmottaa parantuvaa kehityskulkua sekä systeemisyys maailmankuvana. Otsikon ensimmäiseen kysymykseen ei ole luotettavaa vastausta. Luotettavuus on tärkeimpiä mittareita ja edellytyksiä yhteiskunnan viisastumiseen. Sitä presidentti…

  • Kestävän kehityksen malli urheiluun ja minne tahansa?

    Indianan yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Eden Medina sai valmiiksi (v. 2015) kirjan Cybernetic Revolutionaries, joka kertoo Chilen sosiaalisesta vallankumouksesta ja Cybersyn-projektista 1970-luvulta. Häntä haastatellaan Cybertopia-videosarjassa (julkaisijana VPRO Tegenlicht) . Hän puhuu havainnollisesti tästä projektista sekä Fernando Floresin ja Stafford Beerin ideoista, joista suurin on Viable System Model. Olen tietoisesti käyttänyt Viable System – ajattelua kirjoissani, videoissa…

  • Yhteiskuntasuunnittelu tarvitsee viitekehyksiä (tutkimuksen tapaan)

    Yksinkertaisesti sanoen, suunnittelutoimet isoissa hankkeissa ovat täyttä sekoilua, hapuilua lumihankessa, ellei niissä hyödynnetä yhdessä sovittuja ja parhaita viitekehyksiä (engl. framework, context). Kontekstuaalisuus on aivan ensiksi ymmärrettävä. Sosiotekninen systeemi on parhaiten yhteiskunnan kehitystä meta-tasolla kuvaava käsite. Se sopii hyvin linjaamaan mm. soteuudistusta ja kaikkea isoa kehitystä yleensä. Siitä eteenpäin päädytään mieluusti kestävän kehityksen periaatteisiin. Ilman kunnon…

  • Mitä kummaa? Voiko näinkin ajatella? Ei voi olla totta!!! Tieteen tekoa parhaimmillaan

    Professori Bengt Holmström katsoo, että tieteen tulisi olla löytöretkeilyä, eikä siirtymistä paikasta A paikkaan B, mikä reitti jo etukäteen vakiintuneella tieteenalalla tunnetaan. Metayliopiston ratkaisuissa ja spontaanisuudessa tämä löytöretkeily tulee esille ihan pääasiana, vaikka systeemisyys onkin vahva selkäranka itse prosesseissa. HUOM. Tämä selostus kuvaa Metayliopiston (lyhyt)videota nr 250. Kaikkien näiden esitysten luominen on ollut löytöretkeilyä kohti…

  • Pasmat kuntoon, kuppilat kuntoon, systeemit kuntoon; Soveltavaa kybernetiikkaa

    Löysin Metatiede – kirjaani 16 määritelmää kybernetiikasta, mutta Javier Livas Cantu videossaan taitaa esittää ne kaikkein parhaimmat. “Rakkaalla lapsella on monta nimeä”. Kiehuva sammakko (boiled frog) on mielikuva organisaatiosta, joka jämähtää paikalleen mukavuusalueelleen, eikä huomaa, että “tarttis tehdä jotain…”. Nokialle johtajaksi palkattu Steve Elop käytti käsitettä Palavat öljynporauslautat samassa merkityksessä. Kaksi TV-sarjaa, Gordon Ramsayn Kitchen…

  • Uudelle vuosikymmenelle uusi paradigma; Metayliopisto suosittaa järkiintymistä

    2010-luvulla tapahtui valitettavaa kehitystä ihmisten viestinnässä, asenteissa, taloudessa ja monilla muilla aloilla. Jos meillä on “maailman paras” koulutusjärjestelmä, loistavat yliopistot ja kallispalkkaiset virkamiehet kokeneiden tutkijoiden tukemana, eikö kehityksen tulisi mennä melkoisina loikkauksina eteenpäin, että poistaisimme isoja ongelmia yksi kerrallaan — kohti yhteistä hyvinvointia? Metayliopisto esittelee erittäin merkittävän joukon tutkimustietoa kymmenien vuosien ajalta, sekä moderneja käsityksiä…

  • 2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava

    Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen,…

  • Hyvää Joulua, toivottaa systeemiajattelijoiden avoin kerho

  • Ensimmäinen kirja aiheesta Metatiede selostuksineen

    Käsitys siitä, miten tiedettä tulisi kehittää, on muokkautunut 15 vuoden aikana yliopistotutkimuksestani saamani herätteen jäljiltä. Tutkin tuolloin (2005) USA:n presidentin neuvoa-antavan komitean, PITAC, suositusta silloiselle presidentille, George W. Bushille. Jo silloin tarve edetä monialaiseen ja poikkitieteelliseen ajatteluun oli suuri USA:ssa. Sama maa on edelleen maailman tutkimuksen kärkeä. MetaScience on siihen liittyvä jatkoteema. Tässä videossa (26…