1. sotevaalipäivänä: Florence Nightingale perusti sairaanhoitosysteemin Krimin sodan vaikeissa oloissa


Vuosi sitten juhlittiin sairaanhoitaja Florence Nightingalen elämäntyön 200 vuotisjuhlaa. Siitä menestyksestä on tieteen tietokannoissa yli 3000 virallisesti hyväksyttyä julkaisua. Tässä yksi esimerkki: ”Professor Harold Ellis celebrates Florence Nightingale’s contribution to nursing, research and public health to coincide with the 2020, ‘Year of the Nurse and Midwife’, celebrating the famous lady with the lamp’s work in the Crimean War.”

1850-luvulla käytiin Krimin sotaa, mikä Suomen Turkuunkin ja Ruissaloon vaikutti sotalaivoineen. Silloin tämä nainen nousi kukoistukseensa organisoidakseen sairaanhoidon molemmilla sotivilla osapuolilla kaikilla rintamilla, missä kauheuksia joka päivä tapahtui. Heiveröisen lampun kanssa vielä iltaisin ja öisin kiersi joukkosidontapaikkoja, kehittäen niitä ja katsoen millaista apua kukin haavoittunut tarvitsi. Siitä syntyi tämä symbolinen kuvaus: ”The famous lady with the lamp’s work.” Näin sai alkunsa sairaanhoitolaitos. Nykyisin se ymmärretään systeeminä.

Alan tieteelliset julkaisut vaikuttavuusjärjestyksessä löytyvät tästä linkistä.

Tämä on jo historiaa, mutta sama ilmiö vaivaa

Wikipedia kertoo näin: ”Kun Florence Nightingale saapui sota-alueelle, sotasairaaloissa kuoli runsaasti potilaita sellaisiin sairauksiin kuin kolera ja pilkkukuume. Sotilas kuolikin seitsemän kertaa todennäköisemmin sairaalassa kuin taistelussa. Nightingale kokosi Turkin sairaaloista ja niiden kuolleisuudesta merkittävää tilastotietoa. Hän havainnollisti tietojaan ympyrädiagrammilla, jota hän nimitti polaaridiagrammiksi.” Tästä kuviosta jatkaen hän kehitti menetelmiä yhä systemaattisempaan suuntaan: työnjako, lääkitys, hoitotavat jne.

Hänet tunnetaan eräänä kaikkien aikojen ensimmäisistä systeemiajattelijoista.

Tänäkin päivänä käydään Krimin suunnalla sotaa. Maailma ei ole oppinut olemaan sovussa! Kahdella osapuolella on Krimin suunnalla modernit aseet, joilla voi tuhota vastapuolta kaukaa. Eikä lääkintähoito ole yhtä empaattisissa ja ihmisillisissä käsissä kuin tuolloin 1860-luvulla tämän suuren ajattelijan ansiosta, sillä vastapuolen haavoittuneita ei auteta. On siis menty takapakkia, vaikka sivistystason luulisi nousseen merkittävästi 160 vuoden aikana!

Yksi ihminen voi tänään nappia painamalla tuhota sekunneissa enemmän ihmisiä kuin tuossa sodassa kuoli koleraan ja pilkkukuumeeseen monien vuosien aikana. Yksi ihminen voi tänään pitää pelon ja apatian tilassa koko maailmaa, jossa asuu yli seitsemän miljardia ihmistä!

Back to Basics, Suomen aluevaaliuudistus

Sairaalasysteemi lähti kehittymään yksittäisten ihmisten hyvää tarkoittavista auttamistoimenpiteistä siihen laajuuteen mitä nykyinen terveydenhoidon infrastruktuuri ja tuleva aluehallintosysteemi ovat. Sen kapasiteetti tulisi mitoittaa samantapaisilla ympyrädiagrammeilla kuten tämä esikuvamme teki – niin, että kuitenkin saavutetaan kokonaisoptimi makrotasolla. Se ei ole matemaattisesti ylivoimainen tehtävä, koska vastaavanlaisia algoritmeja on operaatiotutkimuksessa opittu ohjelmoimaan systeemitieteen puitteissa jo toisesta maailmansodasta lähtien. Olen kirjoittanut näistä teknisistä ominaisuuksista lähes kymmeneen kirjaani.

Hallinto pitäisi minimoida ja päättäjät valita sopivista asiantuntijoista, eikä poliitikoista, joilla on tapana toimia samaan tapaan kuin Krimin sodassa aiemmin, kun tuntuu siltä, että nykyisin osapuolet etsivät vastustajistaan heikkouksia vaalikentillä voidakseen tuhota heidät henkisesti. Mitä on tästä tendenssistä seurauksena?

Pidän menestystäni tämän syynä – en koskaan hyväksynyt itselle tai muille yhtään tekosyytä. – Florence Nightingale.

I attribute my success to this – I never gave or took any excuse– Florence Nightingale.