Projektio kestävän kehityksen haasteista; 10 osaamisaluetta merkattu

Ainoa maailmanlaajuinen kehittymisen hanke taitaa 2020-luvulla olla kestävän kehityksen edistäminen, josta on käynnissä 17 eri teemaa. Projektio tarkoittaa omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen. Tässä kirjoituksessa projektio on minun luoma, ja kohteena on koko maailma, ja siinä nuo 17 tunnettua teemaa ovat etäisesti referensseinä. Haluan kertoa tämän näin virallisesti, ettei kukaan väitä minun väittäneen, että tämä arvioni olisi pelkkää tiedettä. Vuosikymmenten kokemuksella kuitenkin uskaltaa projektioita heittää ruudulle keskusteltaviksi. Innovaatioalustana toimii tässä tapauksessa 10 paradigmaa, totuttua ajattelun tyyliä, joiden mielestäni pitäisi ehdottomasti muuttua, että elämä jälkipolville olisi yhtä hyvässä mallissa kuin meitä ennen on ollut. Siispä asiaan.

Projektoin yhteiskunnalle uuden tilan, missä sovellettaisiin uutta systeemistä, rekursiivista arkkitehtuuria valtionhallinnossa (yksityinen sektori on erikseen), jotta suurimpia ongelmia voitaisiin poistaa vähitellen parantuneen oppimisen ja sivistymisen ansiosta.

Henkilökohtainen näkemys. Video alkaa kuvasta (50 minuuttia).

Nämä haasteet on valittu VSM-arkkitehtuurin pohjalta seuraavan sisällysluettelon mukaisesti:

Metaparadigma: Kestävän kehityksen iso tavoite

  • Paradigma 1: Ajattelun syvällisyys
  • Paradigma 2: Ilmaisutaito ja tulkinta
  • Paradigma 3: Systeemiajattelu ja kritiikki
  • Paradigma 4: Viestintä ja argumentointi
  • Paradigma 5: Johtaminen, kybernetiikka, edistys
  • Paradigma 6: IT-alan kehitys osana menestystä
  • Paradigma 7: Yhteiskunnan mallintamisen tiede
  • Paradigma 8: Tutkimus ja tiede arvoonsa
  • Paradigma 9: Kehittyminen ja älykäs innovointi
  • Paradigma 10: Ihmiskuva ja luontokäsitys

YHTEENVETO: Henkisesti valmis ja terve kansalainen ja valtio

Jos joku on sitä mieltä, että kansalaisten ajattelemisen taito on jo nyt valmis (tarpeeksi syvällistä) kestävän kehityksen tasolle pääsemiseksi puoltamaan nimenomaan yhteistä etua (ei omaa etua ensiksi), silloin hänen ei tarvitse paradigmaa 1 ollenkaan pohtia. Sama pätee muillekin kohdille numerosta kaksi numeroon kymmenen.

Filosofian tohtorina, IT-ammattilaisena (aiemmin) ja entisenä yrittäjänä ja tuotekehittäjänä systeemiajattelun tutkijana minulla on omat näkemykseni.

Maailmantila alkaisi tuntuvasti kohentumaan, mikäli useat hyvät ajattelijat tekisivät tällaisia linjauksia (kouluarvosana koko valtiolle) ja niistä käynnistyisi metatutkimus, mistä löytyisi ideaa sille suurelle loikalle, minkä tämä tulevaisuuden malli joka tapauksessa vaatii – onnistuakseen.

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle!

https://youtu.be/61e1yTgG_wE

Kestävän kehityksen arkkitehtuuri (VSM) syntyy komptensseista eli paradigmoista.

Lisää tietoa uudessa Innovaatioalusta – kirjassa.