Tieteen kauneus kohtaa arjen rosoisuuden

Optinen harha on näköaistiin vaikuttava illuusio. Aivot alkavat tulkita silmien antamaa informaatiota siten, että jokin piirre näköaistimuksessa näyttää mahdottomalta tai todellisuuden vastaiselta (lähde: Wiki).

Syyt johtuvat joko ihmisen tiedostamattomasta asenteesta asiayhteyteen tai kuvaan liittyvistä vääristymistä tai kuvan eri ominaisuuksista tai henkilön omista psykologisista häiriötiloista.

Optisilla iluusioillakin on siis omat selitystarinansa, yleensä.

Illuusiot paljastavat sitä, kuinka aivot organisoivat ja tulkitsevat aistien tuottamaa normaatietoa. Vaikka harhat vääristävät käsitystämme todellisuudesta, useimmat ihmiset näkevät optiset illuusiot samanlaisina.

Einstein vai tarun prinsessa?

Onko tavallisen ihmisen arki “kaunista” vai rosoisen rumaa?

Monet ihmiselämän ja yhteiskunnan piirteet johtavat pettymyksiin ja sellaisiin todellisiin kokemuksiin, jotka tekevät ihmiset kyynisiksi ja haluttomiksi ajatella muutoin kuin omaa asemaansa. Mitenkään ei voida sanoa, että yhteiskunta ensisijaisesti toimisi parhaan tieteellisen tiedon mukaisesti politiikan, talouden, teknologian, luonnon ja sosiaalisten rakenteidensa suhteen. Systeemisistä vääristymistä “saarnasi” aikoinaan voimakkaasti Mahatma Gandhi. Illusioita löytyy kaikkialta, mutta emme huomaa niitä. Sitä varten tarvitaan 21. vuosisadan ajattelun taitoja.

Systeemitieteen ja kybernetiikan (viisauden tiede) lähtökohtaansa erinomaisesti liittyen Metayliopisto ottaa tunnuslauseekseen edistää tieteen positiivista vaikutusta kaikilla elämän sektoreilla systeemisen oppimisen ja sitä seuraavien vipuvaikutustensa avulla.

Milloin ja miksi tiede on kaunista?

Tiede näyttää luontojaan kauniilta silloin, kun sillä tähdätään parhaaseen tietoon. Sen arvoja ovat pelkistäminen (Occamin partaveitsi), totuudenkaltaisuus (korrespondenssi), syvällisyys ja ilmaisukyky. Juuri mikään yliopisto maailmassa ei ole ottanut yhtä selkeätä “kompanssisuuntaa”. Voidaanko tieteen kauneudella poistaa yhteiskunnasta primitiivisiä asenteita, syrjäyttää itsevaltiaita ja tehostaa yhteistyötä eri sektorien kesken, maailmanlaajuisestikin? Tottakai voidaan, mutta se vaatii asennemuutosta.

Tiedollinen valaistuminen ja valistuminen

Systeeminen illuusio muuttuu systeemiseksi menestykseksi harkittujen vipuvaikutusten kautta. Metayliopiston symboliikka tuo sille alkuaskeleet. Tuleva videosarjamme esittelee pieninä täsmäiskuina käsitteitä, joilla olisi merkittävä vaikutus ihmisen tietoisuuteen.

Yhteiskunta on systeeminen kokonaisuus, toivottavasti hyvä sellainen 🙂

Illuusio, deluusio ja alluusio ovat epäinformaatiota, kun taas “conclusion” on asianmukaisin termin johdettu käsitys:

Kohti johtopäätöstä tieteen keinoin: “conclusion” in Finnish

Tiede neuvoo toimimaan tähän suuntaan pitkässä juoksussa:

Jo peräti sanakirjasta löytyy oppia kuinka toimia, mikäli positiivista tulosta haluaa saada aikaan: “kielemme rajat ovat ajattelumme rajat”. Tätä lukemista pitäisi tehdä yhteistuumin, eikä vain itselleen etua himoiten.