Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? ”Why”- tieteen missiot ja visiot

Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää?

Kyberfyysiset systeemit on uusimman teollisuuden paradigman (4.0) keskeisin näkemys.

Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: ”The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart automation”.

Kuvan viiden C-kirjaimen arkkitehtuuri on ymmärrettävä, ja se paljastaa kybernetiikan osuuden isossa kontekstissa. Ylin taso määrittelee konfiguraation eli verkoston ja seuraava siihen liittyvän kognition. Lainaus em. julkaisusta:

The cyber level receives processed information from the level below (conversion) and uses it to create additional value. Difference from Conversion: Scope of input Purpose of algorithms.

Paluu kybernetiikan määritelmiin (16 kpl)

Edellisessä postauksessa esitetyt 16 teesiä viittaavat syvällisesti myös kyberfyysisten systeemien ideaan, kuinka

1) tutkia mikro- ja makro – systeemien välistä palautetta ylipäänsä, ja sitä kautta suunnitella koherentteja ratkaisuja. Tällaisia tapauksia yhteiskunta on täynnään: talousjärjestelmä, IT-arkkitehtuurit, verkostot jne.

– Piero Mella tuo tarkennusta siihen kirjassaan The Holonic Revolution Holons, Holarchies and Holonic Networks. The Ghost in the Production Machine. Kirjassa ja tässä artikkelissa on mainio viiteaineisto.

2) tutkia mitä tahansa systeemeitä, jotka kykenevät vastaanottamaan, tallentamaan ja käsittelemään tietoa kontrollointitarkoituksessa. Maailman kaikki tietojärjestelmät ovat tällaisia, mutta myös ilmasto (Climate Change), sosiaalinen media ja johtamisjärjestelmät. Viisaat tutkijat löytävät uudenlaisia ratkaisuja viestinnän selkeyttämiseen niin, että siitä hyötyisimme me kaikki.

A. N. Kolmogorov on tutkinut mm. turbulenssia ja kompleksisuutta, joten käyttöä löytyy kaikesta sellaisesta, perustutkimuksen haasteista alkaen. 

3) oppia ymmärtämään ohjattavuutta ”ohjaamisen tieteenalana”. Kun on saatu selville relevantteja ​​säännöllisiä, määritteleviä tai toistettavissa olevia käyttäytymisen muotoja, niitä kannattaa käyttää todellisissa ratkaisuissa olipa kyseessä sitten millainen tahansa konstruktio (elektroninen, mekaaninen, biologinen tai taloudellinen konstruktio). Tämä näkökulma tarjoaa menetelmän sellaisten systeemien tieteelliseen käsittelyyn, jotka ovat tärkeitä ja kompleksisia. Pandemiantorjunta takuulla on tällainen haaste, ja kehitysmaat siinä vaikkein vaikeimpia tapauksia. Voidaanko ohjaamisen ja johtamisen menetelmätietoa siirtää maasta toiseen ja toimialalta toiselle?

– W. Ross Ashby   

4) tutkia perustutkimuksen kontekstissa syvällisesti kontrolloinnin, rekursiivisuuden ja informaation ongelmia keskittyen muotoihin ja yhdistäviin malleihin. Rekursiivisuutta esiintyy mm. biologiassa (anatomia), ihmisten verkostoissa, IT-alalla ja päätöksen teossa, mutta myös taloudessa. Kuinka saada pääoma kiertämään niin, että se hyödyttää taloutta kaikilla sektoreilla hyvin, ilman, että varallisuus keskittyisi harvoille? 

– Gregory Bateson   

5) suunnitella ja varmistaa parhailla kyberneettisilla malleilla systeemin tehokas toiminta eli funktio. On tunnettava varianssi (hajonta) ja säätyvyyden ehdot, jotta päästään optimoimaan koko alueella, ja diagnostiikka on opinala tehdä järjestelmistä kestäviä ilmoittamaan välittömästi ongelmista käytönvalvonnalle, että ongelmista päästäisiin eroon ehkä jopa lopullisesti.

– Louis Couffignal

6) suunnitella ja organisoida hallinto ja johtaminen niin, että systeemi pysyy reaaliaikaisesti toimivana ja takaa kestävän tuloksen pitkällä tähtäimellä (sustainable, viable system model). Tätä aihetta tutkitaan paljon eri aloilla. Viable-periaate lienee paras kestävyyden tae kautta aikojen. Se on rekursiivinen ja lähes hierarkiaton, toimii kevyellä organisaatiollakin, jossa työnjako on täsmällistä ja toiminta ennustettavaa.

– Stafford Beer   

7) selittää poliittisia mielikuvia eri toimijoiden oletetun osaamispotentiaalin kautta. Tietämyksen muodostusta voi laajentaa kattamaan kaikki tietovirrat, mitä kuvitella saattaa, jos tietoa on tarpeeksi. Politiikka on hektinen ja opportunistinen toimintakenttä, missä muutokset voivat olla nopeita tai äärimmäisen hitaita. Eri toimijoilla on ongelmia osaamisensa kanssa, koska tietämys on niin monitahoista. Silti sitä voi kartoittaa alakohtaisesti ja käsitekaavioina.

– Gordon Pask   

8) etsiä tasapainoa mahdollisuuksien ja rajoitusten maailmassa. Tasapainottaminen on tärkeimpiä tarkoituksia nykyajan talousjärjestelmässä, isoissa poliittisissa kysymyksissä. Kuinka mitoittaa verot ja palvelut ja ihmisten tarpeet ja kyvyt selviytyä elämässään? Teknisessä mielessä kybernetiikka tasapainoineen tulee esille laitteissa, kuten lentokoneissa, autoissa ja tietoturvaratkaisuissa. Tämä on sellaista viisauden tiedettä, että matematiikka ei ulotu näin abstrakteihin kysymyksiin, eikä logiikkakaan. Mahdollisuuksien maailmassa ratkaisijan tulee olla luova ja tuntea kognitiivisiä menetelmiä ja malleja, joilla kysyntä/tarjonta ja joustotilanteita voi tunnistaa.

– Ernst von Glasersfeld   

9) ymmärtää tieteen ja taidon välisiä suhteita, joilla kehittää yhteisön tai itsensä etevämmyyttä. Maturana, Varela ja Uribe loivat aikoinaan ”autopoieesi”-termin elävien järjestelmien itsestään muodostuvasta, itseään ylläpitävästä rakenteesta ja kognitiivisista rakenteista, kognition biologiasta. Autopoieesi on tärkeä tekijä, kun kehitetään uudenlaisia, itsenäisiä organisoitumisen muotoja. Synpoieesi on sen vastakohta korostamassa yhteistyötä. Tätä kaikkea tapahtuu luonnossa eläinten ja kasvien kesken.

– Humberto Maturana   

10) tuo esille hetkellisen, jäsentyneen todellisuudenkuvan ajan jatkumosta. Kybernetiikan systeeminen näkökulma voi olla pitkävaikutteinen tai eräänlainen snapshot, ”kuvakaappaus”. Todellisuutta voi integroida ajan yli, myös kuviteltua todellisuutta ja tulevaisuutta niin pitkälle kuin tietoa on siihen saatavilla. Säveltäjä Brünin kyberneettisiä käsityksiä yhteiskunnallisten muutosten suunnittelussa ovat mm. kelluvat hierarkiat, antikommunikaatio =kuuntelemisen taito), käsitykset tarpeiden kiertokulusta, kuvaus rauhasta tarpeena, toiveiden ilmaisemisesta, säveltämisestä jokapäiväisen elämän osana sekä oppi rappeutumisen hidastumisesta.

– Herbert Brun

11) Ymmärryksen ymmärtämisen tiede ja taide. Sosiologia ja psykologia ja ihmisen tarpeet sekä todellisuus ovat kvartetti, jonka selville saamisesta valtakunnan ja liiketoiminnan kontekstissa suurimmat yritykset maksaisivat mitä tahansa. Poliittiset puolueet eivät sitä arvoa ymmärrä, vaikka se avaisi mahdollisuuksia mitoittaa palveluita juuri oikeaan tarpeeseen. Ecology of Mind on laaja, tätä kuvaava konsepti (Bateson & Donaldson).

– Rodney E. Donaldson, American Cybernetics Societyn presidentti   

12) suunnitella täysin monialaisia ja poikkitieteellisiä maisterin tutkintoja ja väitöskirjahankkeita. L. Richardsin mielestä kybernetiikka on tapa ajatella tapoja ajatella, joista se on yksi. Tuo viisaus johtaakin systeemitieteen ytimeen, koska systeemi voidaan nähdä ilmaisuvoimaisesti eri näkökulmista eri ympäristöissä vielä laajemmin kuin joku AQAL-teoria. Se johdattaa oivallisesti tutkimushenkilöstöä löytämään tutkimuksen aiheita.

– Larry Richards   

13) tuottaa taidetta tietokoneella tutkitun teorian perusteella toteuttamaan uudenlaista vuorovaikutusta dynaamisissa verkostoissa, kuten tietokoneet ja internet. Roy Ascottin mukaan taiteen uuden olemuksen kyberneettisenä luomuksena, interaktiivisena taiteena, tulee vapautua modernistisesta ”täydellisen esineen” ihanteesta siten, että taideteos olisi katsojalle reagoiva eikä staattinen. Tietokonepohjaisen taiteen tulee hänen mielestään näkyä ”kybernetiikan hengen kautta” tarjotakseen tehokkain dialogi taideteoksen ja sen yleisön välille.

– Roy Ascott   

14) kehittää ja soveltaa solmujen ja polynomien matematiikkaa esimerkiksi tekoälyn tarkoituksiin, ihan perustutkimuksesta asti. Matemaatikko L. Kauffmanin mukaan kybernetiikka on tutkimusta järjestelmistä ja prosesseista, jotka ovat vuorovaikutuksessa itsensä kanssa ja tuottavat itsensä itsestään. Verkoston ytimeen määritellään haluttu abstraktiotaso, minkä perusteella laskenta alkaa.

– Louis Kauffman, American Cybernetics Society -järjestön puheenjohtaja

15) arvioida, suunnitella ja soveltaa tietämystä tietämyksestä, meta-tasolta systeemitasolle asti. Metayliopiston kirjoitusten ja videoiden sarja esittää yli 70 tapausta kybernetiikan soveltamiseen.

– Metayliopisto.

16) kehittää mitä tahansa älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, joita on mahdollista formuloida joko nykytilanteessa tai tulevaisuuden visiona. Kybernetiikka on viisauden edistämisen opinala kaikissa tarkoituksissa, missä systeemistä edistymistä voi tapahtua. GoodReason on ehkä systemaattisin ja kompaktein pehmeän systeemiajattelun menetelmä, joka ei jää pelkäksi kansikuvakseen, vaan antaa mahdollisuudet jatkaa ratkaisuja IT-tasolla ja organisaatiouudistukseen saakka. Metayliopiston kirjasarja Vastuullinen älykkyys perustuu samaan konseptiin, jota käytetään tieteen näkemysten ja tekoälyn linjausten tekemiseen. Sama ”viisas” ja kehittyvä systeeminen malli antaa mahdollisuuden työryhmien kommunikoida ja viestiä ja oppia ja opettaa kaikkea, mitä ajankohtaisena pidetään.

– Eki Laitila

SUPER: Cybernetics is Superscience of Interconnectedness. -Javier Livas Cantu

Siirry työkalupalkkiin