-
Millainen kyberneettinen systeemi on Suomi?
Suomen historia, nykyisyys ja tulevaisuus samassa Uuden Suomen artikkelissa! Ensimmäinen suomalainen onnistui aikanaan saamaan jälkeläisiä, mutta alkuräjähdys ei häntäkään luonut. Jo tämä lause johdattaa kykyjen ja ohjauksen tutkimukseen, kybernetiikkaan sekä Suomen aitoon historiaan. … Tästä onkin hyvä jatkaa kohti Suomi-systeemin pelastamista järkeilyä hyödyntäen. Kirjoituksessa on tulta ja tappuraa, ja ihan aiheesta!
-
Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership
Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen,…
-
Metayliopisto yhdistää konsepteillaan työelämän käytännöt ja tieteen metodit yhteiskunnan kehittämiseen
Metayliopisto ja sen esittämä GoodReason – periaate ovat kognitiivinen innovaatio: keino ihmisen ajatella systeemisesti (System 2) mitä tahansa alaa ja kohdetta mistä tahansa näkökulmasta valitsemallaan tarkkuudella. Tämä on valtaisa lupaus yhdelle teknologialle tarjota lähes kaikkeen. Seuraavassa sitä selostetaan lähemmin. Metayliopiston taustaa luonnehtii kolme taustoittajansa työuran vaihetta Sellaista työuraa, millä yhtä sujuvasti tähdätään “nörttitasolta” alkaen työelämän…
-
Kulttuurien ymmärtäminen sopii systeemiajattelun teemaksi; kohti parempaa politiikkaa (in English)
Incentives to create an English presentation about culture come from Joanne Barclay’s messages to me about Cultural Entropy, which is an essential part of the Barrett Value System. Joanne has Cultural Leadership Group to promote this idea. In Finnish: Kulttuurientropia mittaa ihmisen ja organisaatioiden (systeemi) arvoja Barrettin kehittämällä pilarilla. Sillä voi tunnistaa ja ennustaa inhottavia…
-
Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta
Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana…
-
Kaikkien aikojen älykkäin kirja?
Tiedekirjallisuudessa tunnetaan huippuhetkensä ja taiteessa on helmensä. Älykkyyden piirteitä kirjoista harvemmin hakemalla haetaan. Kaikki geneeriset esitystavat sekä kehittyneet matematiikan menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia ajatuksen vinhaan lentoon. Silti harvemmin päädytään käytännöllisiin ratkaisuihin. Systeemiajattelu on tässä suhteessa erityisen otollinen metodiikka. Kerron tässä uusimman kirjani älykkyydestä. Miten määritellä kirjan älykkyys? Wikipedian mukaan älykkyys liittyy yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn.…
-
Elinkelpoisen yhteiskunnan periaate
Politiikassa ja tutkimuksessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Tätä termiä vanhempi ja “kestävämpi” on elinkelpoisen systeemin periaate (viable system model). Tässä videossa sitä valotetaan noin puolen tunnin verran. Sitä kautta tulee karkealla tasolla kuvattua termi yhteiskuntakybernetiikka. Siihen pääseminen edellyttää heikossa tilanteessa olevalta systeemiltä muunnosjohtamisprosessia. Se on – yllättäen – melko suoraviivainen periaatteeltaan. Käytännössä muutosta vastustaa eliitti…
-
Populismia pidetään uhkana länsidemokratialle: Analyysiä siitä sekä parempi yhteiskuntamalli
Yhteiskuntaa, sen päättäjiä ja rakenteita voi analysoida, mutta myös kehittää, suunnitella ja ideoida systeemiajattelun ja kybernetiikan periaatteita käyttäen. Organisaatiokybernetiikka näyttää olevan suosiossa netin kirjoituksista päätellen. Tässä videossa siitäkin, populismin syistä ja seurauksista sekä ideoinnista, millainen yhteiskunta varmasti pelaisi. IT-alan insinöörinä olen kehittänyt prosesseja ja rakenteita: optimointiratkaisuja maksimoimaan resurssien paras käyttö kappaletavarateollisuuteen, autoalalle, sähkötuotantoon, logistiikkaan, elintarviketehtaaseen…
-
Täsmä-oppiminen on taito pureutua tehokkaasti aiheeseen kuin aiheeseen
Oppimisen menetelmiä on useita, ja useita niistä tarvitaan työelämässä koko elämän ajan. Tässä videossa kuvataan aihetta: Learning-On-Demand eli tapauskohtaista oppimista. Siihen liittyviä alalajeja ovat mm. asiakkaan ajattelun oppiminen, ilmiöoppiminen, nano-oppiminen sekä erilaiset mentoroinnin tekniikat. Täsmäoppiminen kuuluisi työelämän osaamisen ytimeen, sikäli kun se omana lajinaan tunnistetaan. Se on vielä aika harvinainen termi. Jos se tunnistetaan ja…
-
Suunnittelun tiede avaa suunnittelun solmut ja esittelee ideat
Design Science on IT-alan tutkimuksen käsite, joka esittelee käytännön relevanttiuden ja tietämyskannan välisen yhteyden. Tämä aihe kuuluu informaatioteknologian koulutuksessa vaativimpaan sarjaan. Sen idea on niin selkeä ja lupaava, että se sopii mielestäni laajennettavaksi mille tahansa alalle, varsinkin jos siellä hyödynnetään IT:tä ainakin osittain. Ihmisen suunnittelemaa keinotekoista käsitettä nimitetään artefaktaksi. Systeemiajattelussa systeemi on artefakta (artifakta). Kun…
-
Kelvollisuus: Kelpaako systeemi itselleen ja ympäristölleen?
Viable System – periaate on erinomainen täsmennys rajaamaan ympäristöä tarkasteltaessa pois vähemmän relevantit kohteet. Viable System Model onkin tunnettu hyväksi diagnostiikan periaatteeksi. On vain tunnettava mitä se on, ja miten se toimii. Videossa (85 min) kunnollisuutta ja elinkelpoisuutta esitellään lukuisista systeemisistä kohteista, kuten terveydenhoitosektori, Suomen talous, liike-elämä, politiikka ja jopa armeija. Se onkin erityisen laaja…
-
Intentionaalisuus: kuinka mennä aikomusten edelle?
Selvittämällä henkilön tai systeemin intentionaalisuus eli aikomukset ja haaveet, löytyy tietoa mielenkiintoisista asioita koskivatpa ne yksityiselämää tai uutta bisnestä. Intentionaalisuus tarkoittaa tietoisuuden kykyä viitata itsensä ulkopuolelle. Se lähtee siis jostakin kuvitellusta keskipisteestä yksilön sisältä ja ”laajenee” ulospäin. Voimme valita mikä se keskipiste kenessäkin on. Se on minäkuva tai tärkein osaamisalue tai persoonallisuuden huipentuma tai yrityksen…
-
Perustelut miksi Suomeen pitäisi saada Tiedeministeriö; osaamisen vajeet ja niiden korjaaminen
Koulutus-sektori Suomessa kipuilee haasteissaan, ja toisaalla elinkeinoelämä etsii huolestuneena keinoja maan elvyttämiseen kaikista suunnista. Lyhyen tähtäimen temppujakaan ei löydy hallituksen ohjelmista saada näkyville valoa, menestyksen eväitä. Pikamuutokset eivät auta talouteen, mutta edes tieto paremmasta menestymisestä toisi valoa vaihtoehdottomuuteen. Kaikki sentään puhuvat osaamisen kehittämisestä, jokainen taho arvostaa koulutusta ainakin pyhäpuheissaan. Tässä videossa esitän millainen olisi tiedeministeriö,…
-
Perustelemisesta pitäisi tehdä pakollista – isoissa päätöksissä
Eilistä esitystäni tiedeministeriön luomiseksi Suomeen kannatettiin vahvasti. Kukapa sitä vastustaisi, paitsi ne joilla on siinä jotakin menetettävää? Aloin miettimään mitä perusteleminen on. Tässä parin tunnin tulos. “Kissan nostaminen pöydälle” on niin laaja aihe käsitellä, että vain pinnasta ehti raapaista. Aihe linjautuu pitkälle tieteeseen, erityisesti logiikkaan ja tietokoneohjelmistojen verifiointiin, mitä lähellä väitökseni symbolisesta analyysistä oli. Kaiken…
-
Systeemisyys on kaikkeuden paras selittäjä: Opas yhteiskunnan muotoon ja sisältöön
On hyvä selittää perusteita yhdestä tärkeimmistä tieteen piirteistä: mitä systeemisyys on ja kuinka se liittyy meidän todellisuuteemme. Suomessa tunnetaan nähtävästi kolme käsitystä systeemiajattelusta: Systeemianalyysin laboratiorion matemaattinen suuntaus (operaatiotutkimus), saman osaston filosofinen suuntaus (Esa Saarisen systeemiäly) sekä ohjelmistoalalla viljelty Vanguard – tekniikka, joka korostaa IT-alan tiettyä johtamiskäytäntöä. Systeemien teoria nostetaan joissakin amatööripiireissä lähinnä kaaosteorian vierelle ihmeteltäväksi.…
-
Nobel-palkinnolla on arvonsa, mutta onko taloustiede silti oikeaa tiedettä?
Kaikki kunnia Bengt Holmströmille ja kollegalleen merkittävästä palkinnosta, joka johtuu ansiokkaasta elämäntyöstä. Akateemiseen keskusteluun kuuluu tarkoitusten pohtiminen, mikä ei mitenkään tarkoita tämän palkinnon aliarviointia. Netissä on ollut runsaasti keskustelua siitä onko taloustiede kuinka hyvä tieteenala, koska ongelmia maailmassa sillä alalla riittää. Makrotaloustieteen ja mikrotaloustieteen välillä on vuosikymmenet ollut kiivasta väittelyä paremmuudesta, mikä ei kerro hyvää…
-
Voiko ketterää ohjelmistoprosessia parantaa systeemiajattelulla?
Vuosituhannen vaihteessa ohjelmistoalalla koettiin kummia, kun pienehkön, mutta aktiivisen IT-alan osaajaporukan toimesta julkaistiin Agile manifesto, josta tuli kuin uskonto. Se pistikin alan kirjat ja ohjeet uusiksi. Ketteryyden piti olla viitoittaja miten tulevaisuudessa koodia tulee tehdä. Agile on sen jälkeen kokenut kovan nosteen, mutta tappioitakin on syntynyt — kuten asiaan yleensä kuuluu. Lean – ajattelua tarjotaan…
-
Systeemiajattelun pedagogiikka: oppiminen, opettaminen ja soveltaminen
Monet maisteritason henkilöt tuntevat pelkoa sanaa systeemiajattelu kohtaan. Se johtunee epävarmuudesta tai haluttomuudesta oppia. Tässä videossa lievennetään tätä kynnystä. Toiset perustelevat haluttomuutta sillä, etteivät ymmärrä hyötyjä. Sitä väitettä voi kumota kertomalla, että nykymaailma on täynnä ekosysteemeitä, joissa ratkeaa maailmantalous. On välttämätöntä tuntea omat tärkeät ekosysteeminsä. Systeemiajattelu sisältää joukon hyviä työkaluja tähän tarkoitukseen. Vielä tärkeämpää on…
-
Millaista synergiaa syntyy Stafford Beerin ja Peter Sengen kautta Meta-yliopiston tavoitteiksi?
Tässä videossa kartoitan kehityskulkua kahden merkittävän systeemiajattelijan jäljiltä omiin tavoitteisiini. Varsinkin Beeriä voi nimittää alansa guruksi, joka visioi jo 1970-luvulla jotakin sellaista Chilessä, mitä missään päin maailmaa ei vieläkään ole saatu aikaan. Sattuvasti Peter Senge on parhaita ihmisiä selittämään, miksi organisaatiot ja valtiot toimivat niin hölmösti, että tarvitsevat siinä hänen oppejaan. Kova-kalloisia ovat ekonomistit, johtajat,…
-
Osaatko määritellä ammattisi ja yrityksesi sisältä ja ulkoa: identiteetti ja kokonaisvaikutus?
Työelämän voimakkaasti muuttuessa ammatit ja toimenkuvat uudistuvat. Nopeutta ja joustavuutta tulee lisää. Joskus vaikutukset ovat positiivisia, toisinaan negatiivisia. Video on suhteellisen pitkä: 56 minuutin mittainen, mutta se avaa vasta muutaman näkökulman. Mainittakoon, että systeemiajattelua käyttäen kuka tahansa voi käsitellä mitä tahansa aihetta, ammattia, kyvykkyyttä ja työnantajaansa omasta näkökulmastaan laajentamalla sitä vaikkapa näillä keinoilla mitä videosta…
-
Keskusteleva tiede; kuinka lähelle tiede pääsee kansalaista?
Tutkimuksen maailma on monella tapaa mystinen ja autoritäärinen. Siihen saattaa liittyä suuriakin intohimoja, kun taas toiset inhoavat sitä syvästi. Kuulun mieluumminen aiempaan ryhmään, mutta Gutenbergin aikaista traditiota en enää nykyaikana halua, koska siinähän tietyt auktoriteetit määräävät liian paljon. Aiheet ovat tärkeitä, siis objektiivisuus sekä tutkimuksen ja käytännön välinen yhteispeli. Sille on annettu nimitys Systems Praxis.…
-
Suomen IT-ala uuteen nousuun: Ideointitapahtuma systeemiajattelun opeilla Tivian järjestämänä
MUUTOS AJANKOHTAAN: Ideointipäivä järjestetään joulukuun 1. päivä (kun alkuperäinen päiväys oli 4. lokakuuta). Tänä ideointipäivänä kaikki IT-alan tulevaisuudesta kiinnostuneet pääsevät tutkimaan systeemistä näkökulmaa (teoriaa) koko Suomeen käytännön näkökulmasta, IT-alan laadun ja toimivuuden näkökulmasta. Aiheena on peräti koko yhteiskunta, ja siitä luodaan malleja jokaisen edistettäväksi. Tapahtuman tilat ja tilausprosessin järjestää Tivia. Nykyisin ihmiset ja organisaatiot toimivat…
-
Kaikkien aikojen metodologia tutkimaan ja kehittämään yhteiskuntaa
Tämä kuva on jatkoa edelliselle kirjoitukselle. Tämä kertoo laajan ja systemaattisen periaatteen, millä tavoin Metayliopiston esittelemä teknologia ja GoodReason – tekniikka sopivat jäsentämään kaikkea aineistoa: tutkimus, käytäntö: yhteiskunta ja muut näkökulmat. Vastaavia ajattelun malleja ja metodologioita on esitetty mm. systeemiajattelun yhteisöissä kuten SystemsWiki, missä Gene Bellinger on kumppaneineen tehnyt arvokasta työtä vuosikymmenet. Pyrin soveltamaan heidän…