Perustelut miksi Suomeen pitäisi saada Tiedeministeriö; osaamisen vajeet ja niiden korjaaminen


Koulutus-sektori Suomessa kipuilee haasteissaan, ja toisaalla elinkeinoelämä etsii huolestuneena keinoja maan elvyttämiseen kaikista suunnista. Lyhyen tähtäimen temppujakaan ei löydy hallituksen ohjelmista saada näkyville valoa, menestyksen eväitä. Pikamuutokset eivät auta talouteen, mutta edes tieto paremmasta menestymisestä toisi valoa vaihtoehdottomuuteen. Kaikki sentään puhuvat osaamisen kehittämisestä, jokainen taho arvostaa koulutusta ainakin pyhäpuheissaan.

Tässä videossa esitän millainen olisi tiedeministeriö, joka alkaisi kehittämään paitsi omaa osaamistaan, myös muita ministeriöitä ja eri sektoreita tavoitteena maailmantason yhteiskuntarakenne, uusi tila, joka korostaa avoimmuutta autoritäärisyyden sijaan ja tietoa valta-asemien säilyttämisen sijaan.

Esitys Tiedeministeriöksi

Tutkimusinfrastruktuuri Suomessa on heiveröinen

Olen tutkinut korkeakoulujen tavoiteohjelmia USA:ssa, erityisesti aihetta Computational Science, minkä pohjalta Suomessa aloitettiinkin viime vuosikymmenellä laskennallisen tieteen tutkimusohjelmat. USA:sta löytyy tunnetusti tutkimuksen paras osaaminen. Ehdotan tässä videossa, että Suomessa alettaisiin käyttämään Stanfordin yliopiston Symbolic Systems – ohjelmaa (SSP) tarkoituksena yhdistää eri tiedekuntien yhteinen osaaminen sellaisena avaintietona, joka kantaisi opiskelijoita läpi elämänsä.

Nyky-yhteiskunta ei ole autoritäärinen vaan nopean dynaaminen, itseorgansoituva

Laajennuksena SSP:hen Suomi saisi osaamisensa aidosti monitieteelliseksi soveltamalla systeemiajattelun metodologiaa, muodostamalla sellaisia yhteiskunnan, palveluitten ja verkostojen malleja, jotka ihan oikeasti parhaiten kuvaavat nykyistä yhteiskuntaa. Viime vuosisadan autoritäärisestä tiedekuntajärjestelmästä olisi siirryttävä nykyaikaan.

On tärkeää nykyisin ymmärtää systeemien elinehtoja ja onnistumisten edellytyksiä, jotta saadaan aikaan elinkelpoisia systeemeitä, joiden säädettävyys, oppivuus ja kehittyminen ovat pitkällä tähtäimellä ympäristönsä suhteen vähintään tyydyttävää. Tämä tieto auttaisi kehittämään talousjärjestelmää ja yhteiskunnan koneistoja kestävään ja pysyvään suuntaan – poispäin kaaoksista ja valtataistelusta ja kriiseistä. Koen koululaitoksenkin epäonnistumisena Euroopan tasolla sen, missä tilanteessa EU tänä päivänä on. Epädemokraattisuus paistaa läpi Euroopan huipulta asti, ja sama jäykkyys näkyy kaikissa kerroksissa. Siitä tulisi päästä irti ja aidon tiedon aito arvostus on parhaita keinoja siihen, kohti älykkyyttä ja viisautta.

Video (56 min) on katsottavissa täällä.