Tutkimuksen maailma on monella tapaa mystinen ja autoritäärinen. Siihen saattaa liittyä suuriakin intohimoja, kun taas toiset inhoavat sitä syvästi. Kuulun mieluumminen aiempaan ryhmään, mutta Gutenbergin aikaista traditiota en enää nykyaikana halua, koska siinähän tietyt auktoriteetit määräävät liian paljon.
Aiheet ovat tärkeitä, siis objektiivisuus sekä tutkimuksen ja käytännön välinen yhteispeli. Sille on annettu nimitys Systems Praxis.
Oheiseen videoon olen koonnut käsityksiä maailmalta: linjauksia USAn tiedepolitiikasta, ideoita systems praxis- teemasta (IFSR-konferenssi) sekä wikipedian mainion teorian. Niistä on hyvä lähteä rakentamaan Meta-yliopistolle uudenlaista tiedettä, Science II, niin, että tausta on kiistaton ja tulokset ymmärrettäviä. Tieteelliseen ajattelun vapauteen kuuluu oikeus ajatella suuria, löytää huikeita linjauksia sekä tuottaa ratkaisuja, jotka saavat monet haukkomaan henkeään. Sellaista on tiede parhaimmillaan.
Tässä aiheessa perusta on totutusti systeemien teoria ja esitystapa GoodReason. Video (45 min) on katsottavissa täältä.
Wikipedian toteutus on opettanut tekijöitään ja tuottanut heille uusia merkittäviä linjauksia kohti tulevaisuutta
Wikipedia – implementoinnin kehittäjät lupaavat, että
“Mikäli itseorganisoituvuuden teorian (Self-Organised Learning, SOL) aikaansaama näkökulma hyväksytään yleisemminkin ihmisen oppimisprosessiksi , tiede asettuu silloin omalle paikalleen ihmisen mieltä kuvaavaksi ja täydentäväksi tietolähteeksi (a mind-pool of human know-how and feel-how). “
Edelleen he lupaavat, että tämä periaate (SOL) saa aikaan alati laajenevan ja itse-organisoituvan resurssin, mikä ei pohjaudu enää epätieteellisesti auktoriteetteihin, joilla taipumusta sanella tulevaisuutta omien tarkoitustensa mukaan. Autoritäärinen ja lukkiutunut ajattelu on tieteen kehittymiselle pahin este.
Lisätietoja siitä: https://en.wikipedia.org/wiki/Self-organization