-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteen titaanien moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä uutta kirjaani varten. Systeemien teoria tutkii muiden tieteiden […]
-
Älyn jättiläiset – karuselli
… sivu on kesken…
-
Mikä on maailman tärkein idea: Viable concept!
Maailmanpoliittisen tilanteen valossa kestävän kehittämisen arvo on nousemassa arvoon arvaamattomaan. Kompleksisuuden hallinnan merkitys korostuu, kun polittisella ja teknisellä ja sosiaalisella tasolla ongelmat risteytyvät keskenään Gordionin solmuksi, mistä yhtä narua vetämällä jää vaan jokin pää vetäjän käsiin. Systeemitiede eri keinoineen on tapa jäsentää monimutkaisia kokonaisuuksia päättäjille, että he voisivat tehdä parempia päätöksiä. Moderni johtamisen teoria todistaa […]
-
Käyttötapaukset
Esimerkkejä ja määrityksiä Metayliopiston ja GoodReason – tekniikan käyttötapauksista kirjataan tähän kategoriaan. Niiden johtavana periaatteena on instrumentalismin ja systeemitieteen hyödyntäminen ratkottaessa ongelmia ja kehitettäessä aivan uudenlaisia ratkaisuja. Määritelmä Wikipediassa: A use case diagram is a graphical depiction of a user’s possible interactions with a system. A use case diagram shows various use cases and different […]
-
Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)
Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan isänä ja perustajana, W. Ross Ashbyn kumppanina. Jos jotakuta epäilyttää, onko kybernetiikka ollenkaan hyödyllinen aihe, siltä varalta tässä hänen historiaansa: Jo vuonna 1914 hän kirjoitti artikkelin ”A simplification in the logic of relations” (relation viittaa aukkoihin kohteiden välissä ja kybernetiikan ideaan). Vuonna 1930 hän kirjoitti harmonisesta analyysistä ”Generalized harmonic analysis”, mikä […]
-
Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan
Jos joku ihmettelee, että mikä kumma kybernetiikka, olisiko sille edes tarvetta?, niin ainakin William Ross Ashby (k. 1972) on psykiatrina tehnyt parhaansa kertoakseen, että kybernetiikka tutkii muun muassa sekä koneiden että elävien olentojen viestintää ja vielä automaattisia ohjausjärjestelmiä (systeemeitä). Hänen kaksi kirjaansa, Design for a Brain ja An Introduction to Cybernetics, loivat kybernetiikalle uuden perustan, […]
-
Mitkä ovat sinun tekosyysi kieltäytyä systeemisestä yhteistyöstä?
Aloitetaanpa muutosvastarinnan torjunta ”ihan väärästä päästä” eli sieltä mikä arkiajattelijan olisi kaikkein helpointa torjua. Metafysiikka on ihmisen mielen sisäisten epävarmuuksien selvittelyä, mihin tekosyytkin varmuudella kuuluvat (seuraava kohta on poimittu Teknologiasymbioosikirjasta, sivu 67): Metafysiikka on kyllä vaikeasti hahmotettava filosofian alue, mutta Wikipedia määrittelee sen lyhyesti näin: Metafysiikka on filosofian keskeisimpien käsitteiden ja uskomusten tutkimista. Esimerkkejä metafyysisistä […]
-
”Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä […]
-
Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?
Tunnettu johtamistutkija ja kirjailija Daniel Kim perustelee elämäntehtäväänsä: ”Systeemiajattelu tarjoaa tavan ennustaa aiempaa paremmin tulevaa menestystä. Se ei perustu menneisiin tapahtumiin, vaan tarkempaan ymmärrykseen organisaatiota ympäröivästä rakenteesta ja sen toimijoista.” Rakenne ratkaisee. Peter Senge on ollut hänelle oppi-isä, kuten miljoonille aktiivisille organisaatioiden kehittäjille. Systeemiajattelu haastaa reduktionistis-/deterministisen tavan nähdä maailma ja oma yritys koneena. Hullunkurista tuossa […]
-
Linux syntyi ikään kuin varkain; mutta synnytti kokonaan uuden tietotekniikan kulttuurin
Harva muistaa millä mielin nuori opiskelija Linus Thorvalds vuosikaudet ähräsi työpisteessään yliopistolla edistämässä missiota, mitä juuri kukaan ei pitänyt tärkeänä (sama asetelma kuin Tim Berners-Leellä hänen suunnitellessaan webin alkuaskeleita). Aika arveluttava se idea olikin, varsinkin UNIX-kehitystalon mielestä, ja näin syntyi pitkällinen riita. Kuluttavaa aikaa varmaan taistella megayritystä vastaan. Hän tuli kuuluisaksi julkistaessaan syntyneen koodin verkossa, […]
-
Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi
Tällä videolla (32 min) kampanjoidaan systeemitieteen puolesta, koska se uutena näkökulmana (tosin aktivoitunut jo 1950 – 1970 – luvuilla) on jäänyt perinteisten tieteiden varjoon. Se ansaitsee oman itsenäisen aseman, koska universaalina ja selittävänä tieteenä se pystyy selittämään muiden tieteenalojen merkityksiä, ainakin systeemisellä ja metatasolla, toisin kuin esimerkiksi kognitiotiede ja semiotiikka, joihin tässä useinkin viitataan, mutta […]
-
About
The idea and innovation of Metayliopisto is based on the slogan: KNOWLEDGE, REASON and UNDERSTANDING. It leads into the focus of systems science, cybernetics and transdisciplinary research. To achieve a good vision, GoodReason is needed. Our slogan was activated in 2016 causing a huge scientific discovery process in order to understand science in general and […]
-
Kaaosta selkeyttää ”uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy ”uusi formaali”
Termin ”uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä, […]
-
1. sotevaalipäivänä: Florence Nightingale perusti sairaanhoitosysteemin Krimin sodan vaikeissa oloissa
Vuosi sitten juhlittiin sairaanhoitaja Florence Nightingalen elämäntyön 200 vuotisjuhlaa. Siitä menestyksestä on tieteen tietokannoissa yli 3000 virallisesti hyväksyttyä julkaisua. Tässä yksi esimerkki: ”Professor Harold Ellis celebrates Florence Nightingale’s contribution to nursing, research and public health to coincide with the 2020, ‘Year of the Nurse and Midwife’, celebrating the famous lady with the lamp’s work in […]
-
Ludvig von Bertalanffy loi perusteet maailman ymmärtämiseen systeeminä; General Systems Theory
Länsimaista (Suomi, Saksa ja muut Euroopan maat ja markkinataloudet) ei taida enää löytyä montaa elintä, joka ei vannoisi hiilineutraaliuden nimiin. Kuitenkin tuo käsite on jo harhaanjohtava, jos samalla ei oteta huomioon sitä kaikkea muuta saastetta ja luonnon kuormaa, mitä tämä elin (=systeemi) aiheuttaa ihan perustoiminnallaan. Jos niukkuuden linjalle lähdetään, silloin pitää muistaa kutistaa yrityksen peruskuormittavaa […]
-
Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen
Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan. Motiiveja kaiken […]
-
Donella Meadows oli valovoimainen systeemiajattelija, toisin kuin Greta Thunberg
Kun nykyisin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä (sustainable development), on hyvä muistaa, että jo 1970-luvulla luonnon tila ja energian saannin riittävyys nousivat esille elintärkeinä aiheina, että perustettiin maailmanlaajuiset hankkeet: Rooman Klubi sekä Kasvun rajat – ohjelma. Luonnontieteilijä ja biofysiikan tohtori Donella Meadows pääsi mukaan näihin ohjelmiin. Hän nousi pinnalle humaanisen asenteensakin ansiosta, tutkimusmatkaajana, sopivan koulutuksen perusteella […]
-
Albert Einstein esitteli rajattoman käsityksen fyysisestä maailmasta
Tämän suurmiehen nimi on kaikkien oppineiden huulilla usein, mutta onko hänellä erityistä merkitystä systeemitieteen kannalta, monitieteellisenä saavutuksena? Fysiikan kehittymisen osalta suhteellisuusteorian merkitys näkyy tuhansissa tutkimuksissa, joten tässä ei sen enempää (SemanticScholar-tietokannassa löytyy siihen yli 10.000 viittausta). Filosofisemmasta suunnasta Einsteinin vaikutus ilmenee näin (lainaus Tiedetuubista): ”Aine vaikuttaa massallaan avaruuteen ja sanoo, miten sen tulee kaareutua. Avaruuden […]
-
Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? ”Why”- tieteen missiot ja visiot
Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: ”The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart […]
-
Miksi tarvitsemme ”Supertiedettä”, kybernetiikkaa?
Jos oikeasti mietimme mitä mikin tieteenala tarjoaa erikseen ja mitä yhdessä ja siirrymme siihen, mitä mikään niistä jättää tarjoamatta kaikissa elämän ja tieteen haasteissa, päädytään käsitykseen siitä, mitä olisi ”Supertiede”, monialaisen tieteen ja ajattelun ja ongelmanratkaisun oppi. Alkujaan kybernetiikka sana on peräisin kreikasta ja viittaa purjeveneen ohjaamisen taitoon. Samasta kantasanasta on tullut englantiin sana GOVERNMENT […]
-
Mikä olisi ilmaisuvoimaisin keino kuvata kompleksisia ilmiöitä? GoodReason on tarkoitettu juuri siihen
Tietojenkäsittelytieteessä kielen ilmaisuvoimalla (ilmaisukyky) tarkoitetaan ideoiden laajuutta, joka kommunikointitavalla (yleensä kieli) voidaan esittää ja viestiä. Mitä ilmaisuvoimaisempi menetelmä on, sitä enemmän erilaisia ja enemmän ideoita sillä voidaan esittää. SemanticScholarista hakusanalla ”expressive power” löytyy 20.800 julkaisua, keskittyen yleensä joihinkin kapea-alaisiin tarkoituksiin. Ilmaisuvoimaisessa menetelmässä tulee olla ytimekäs kieli, semantiikka, tapa kuvata ympäristöä käsitteinä ja vuorovaikutuksina, selkeä ontologia […]
-
Näin Albert Einstein on meitä opettanut
Maailman kaikkien aikojen arvostetuin tutkija ja tiedemies, myös ajattelija, on useimpien kartoitusten mukaan fyysikko Albert Einstein, joka tunnetaan parhaiten suhteellisuusteoriastaan. Hulluna vuotenaan 1905 hän loi fysiikalle uuden teoreettisen perustan, mutta se vuosi oli vasta alkusoittoa modernin fysiikan ja tieteen ja teknologian mullistukselle, jota on jatkunut reilut sata vuotta (2022 mennessä) lähes kaikilla aloilla digitalisaationkin merkeissä. […]
-
Systemaattisin tapa porautua tiedon ja tieteen ytimeen perustuu automaatioon
Olkoon tämä väite nimeltään systemaattisen oppimisen hypoteesi (SOH). Voidaksemme todistaa otsikon ja SOH:n pitävyyden tulee voida valita tarkasteluun mikä tahansa aihe. Se onkin jo melko paljon vaadittu tänä sirpaloituneen tiedon aikakautena, kun ”informaatiota” tulvii joka ovesta ja ikkunasta. Tämä teksti on poimittu Symbioosikirjan esitteestä: Aiheeksi otetaan esimerkiksi maailman parhaan tiedon löytäminen droonien käyttämisestä aktiivisiin pelastustehtäviin […]
-
Maailman paras taksonomia ja kirjastoluokittelu sekä dynaaminen tieto
Tunnettu ja arvostettu taksonomian tekijä aikanaan oli Carl von Linné. Luoja loi, mutta Linné järjesti. Siitä lähtien käsitys taksonomioista on laajentunut kattamaan kaikki elävät systeemit sekä kasvit. Kromosomitekniikalla haltuun on saatu käsitys lajien synnystä ja perinnöllisyydestä sekä mahdollisesta tulevaisuudesta (virheelliset geenit), mikä kauhistuttaa monia, koska erilaiset manipulaatiotekniikat voivat aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia ihan kaikkeen. Jos pitäisi […]