-
Supertiedettä voi (tunnetuin oletuksin) kehittää ja ohjelmoida
Sekä filosofian että kybernetiikan piiriin kuuluu pohdinta mitä on tieto ja miksi se voi muodostua. Siinä kolkutellaan tieteen ja tutkimuksen rajoja, koska perinteinen, “puhdasoppinen” tutkimus alkaisi faktasta. Perustutkimus alkaa kuitenkin vasta etsimään hyviä kysymyksiä, kiinnostavista asetelmista alkaen, että soveltava tutkimus joskus saisi uutta konkreettisempaa tehtäväkseen. Ohjelmoinnissa yhdistyy parhaimmillaan tiedon etsintä, kysymysten muodostus, ja kaikki tekoälyyn…
-
Brexit – kankkunen kertoo jotakin Euroopasta
Eurooppalaisilla ei ole tänään hauskaa. Paitsi vahingoniloisilla 🙁 Yllä oleva kuva kertoo paljon. Se on luvalla lainattu yhdestä niistä kymmenistä videoista, joilla Javier Livas Cantu on halunnut kampanjoida kybernetiikan puolesta puhdistaakseen yhteiskunnan tilaa, edistääkseen demokratiaa ja parantaakseen tieteen arvostusta pois reduktionistisesta, valtakeskeisestä järjestelmästä, joka kaikkialla on saanut paljon pahaa aikaan — eikä vähiten Meksikossa, kotimaassaan,…
-
Voiko katkeran oloinen yhteiskunta viisastua? Mitä ovat viisauden elementit?
Eri puolilla maailmaa ihmisten kärsivällisyyttä koetellaan. Systeemisiä vääristymiä näkyvissä kaikilla sektoreilla. Löytyykö sellaisia metataitoja, supertaitoja, joita opettelemalla pystyy näkemään vajavuuksia sekä korjausmahdollisuuksia? Lyhytvideo aiheesta täällä. Neljä “supertaitoa” ovat meta-ajattelu, kyberneettinen näkemys, super-käsitys hahmottaa parantuvaa kehityskulkua sekä systeemisyys maailmankuvana. Otsikon ensimmäiseen kysymykseen ei ole luotettavaa vastausta. Luotettavuus on tärkeimpiä mittareita ja edellytyksiä yhteiskunnan viisastumiseen. Sitä presidentti…
-
Kestävän kehityksen malli urheiluun ja minne tahansa?
Indianan yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Eden Medina sai valmiiksi (v. 2015) kirjan Cybernetic Revolutionaries, joka kertoo Chilen sosiaalisesta vallankumouksesta ja Cybersyn-projektista 1970-luvulta. Häntä haastatellaan Cybertopia-videosarjassa (julkaisijana VPRO Tegenlicht) . Hän puhuu havainnollisesti tästä projektista sekä Fernando Floresin ja Stafford Beerin ideoista, joista suurin on Viable System Model. Olen tietoisesti käyttänyt Viable System – ajattelua kirjoissani, videoissa…
-
Yhteiskuntasuunnittelu tarvitsee viitekehyksiä (tutkimuksen tapaan)
Yksinkertaisesti sanoen, suunnittelutoimet isoissa hankkeissa ovat täyttä sekoilua, hapuilua lumihankessa, ellei niissä hyödynnetä yhdessä sovittuja ja parhaita viitekehyksiä (engl. framework, context). Kontekstuaalisuus on aivan ensiksi ymmärrettävä. Sosiotekninen systeemi on parhaiten yhteiskunnan kehitystä meta-tasolla kuvaava käsite. Se sopii hyvin linjaamaan mm. soteuudistusta ja kaikkea isoa kehitystä yleensä. Siitä eteenpäin päädytään mieluusti kestävän kehityksen periaatteisiin. Ilman kunnon…
-
Mitä kummaa? Voiko näinkin ajatella? Ei voi olla totta!!! Tieteen tekoa parhaimmillaan
Professori Bengt Holmström katsoo, että tieteen tulisi olla löytöretkeilyä, eikä siirtymistä paikasta A paikkaan B, mikä reitti jo etukäteen vakiintuneella tieteenalalla tunnetaan. Metayliopiston ratkaisuissa ja spontaanisuudessa tämä löytöretkeily tulee esille ihan pääasiana, vaikka systeemisyys onkin vahva selkäranka itse prosesseissa. HUOM. Tämä selostus kuvaa Metayliopiston (lyhyt)videota nr 250. Kaikkien näiden esitysten luominen on ollut löytöretkeilyä kohti…
-
Uudelle vuosikymmenelle uusi paradigma; Metayliopisto suosittaa järkiintymistä
2010-luvulla tapahtui valitettavaa kehitystä ihmisten viestinnässä, asenteissa, taloudessa ja monilla muilla aloilla. Jos meillä on “maailman paras” koulutusjärjestelmä, loistavat yliopistot ja kallispalkkaiset virkamiehet kokeneiden tutkijoiden tukemana, eikö kehityksen tulisi mennä melkoisina loikkauksina eteenpäin, että poistaisimme isoja ongelmia yksi kerrallaan — kohti yhteistä hyvinvointia? Metayliopisto esittelee erittäin merkittävän joukon tutkimustietoa kymmenien vuosien ajalta, sekä moderneja käsityksiä…
-
Hyvää Joulua, toivottaa systeemiajattelijoiden avoin kerho
-
Maailman ongelmat painavat; Näkyykö Brexitin päässä valoa?
Brexitistä on tulemassa poliittisen päätöksenteon rappion symboli Eroa EU:sta on Englannissa pohdittu useita vuosia, eikä valtakunta ole päässyt käsitykseen ollakko vai eikö olla (Hamletin teema)? Parlamentin ylä- ja alahuoneet ovat jumittuneet samaan aiheeseen vuosiksi ja kuningattaren arvovalta heikentynyt, koska joutuu mukautumaan pääministerin esityksiin pitipä niistä tai ei. Kaiken huipuksi koko EU:n ylimmät elimet jatkuvassa päätösvalmiudessa:…
-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa…
-
Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti
Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin…
-
Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit
Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä,…
-
Tekoäly on poikkitieteellinen kehittämisen paradigma; Urheilu on sen mahdollista työmaata
Tein oheisen videon idean laajennuksena urheilutapahtumaan, missä olin kehittämässä tietyn osuuden. Siinä pääsin teeman tarkoitukseen käsiksi. Urheilun liikevaihto on Pohjois-Amerikassa suurempi kuin Suomen budjetti, joten melkoista bisnestä se on. https://youtu.be/6jXVM8vo_VU
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat…
-
Monitaitoyritysekspertti osaa kaiken ympäristöstään ja itsestään
Ensimmäinen kaupallinen tekoälyprojektini oli sijoitusneuvontajärjestelmän rakentaminen suomalaiselle pankkikonsernille (se ei ollut KOP, eikä SYP, vaan niiden kilpailija). Käytin valmista AJ-työkalua, mutta se osoittautui liian hitaaksi, joten jouduin tai pääsin tekemään saman Prologilla. Siinä tuli opittua teknologioiden eroja ja paradigmojen haasteita. Itsevarmuus Prologin muodostamasta markkinaraosta lisääntyi. Uusia sovellusmahdollisuuksia, uusia liikeideoita ja markkinarakoja löytyy “pilvin pimein” sieltä,…