Löytyykö millään alalla, mihinkään tehtävään periaatetta, joka kattaisi lähes kaikki soveltamisen alat matematiikasta metafysiikkaan ja simppelistä koneesta maailmanlaajuiseen haasteeseen saakka?
Ratkaisu “kaiken ymmärtämisen” haasteeseen lähtee varmimmalta pohjalta kuvan konsepteista liikkeelle. Areena jää vapaaksi soveltajalle toimia AQAL-teorian mukaan keskipisteestä eri suuntiin (8 pääsuuntaa) halutulle etäisyydelle, eri näkökulmia soveltaen.
Aineistoa on toki runsaasti oppimista varten
Kymmenen dimension periaate on yksi vaihtoehto lähestyä äärimmäisen hienojakoisesti tai dramaattisen nopeasti tulosta, muodostamaan vision. Kymmenen systeemin periaate on puolestaan Niklas Luhmanin käsitys yhteiskunnan päätoiminnoista. Erilaisia systeemisiä malleja ja metodiikkoja on runsaastikin. Metayliopisto on pyrkinyt yhdistelemään parhaita niistä kokonaisuuksiksi, joilla voi opiskella vaikkapa IT-alan tai minkä tahansa teknologian kontekstista jopa toimivaksi ratkaisuksi asti.
Löytyykö miltään yliopistolta tai tutkimuslaitokselta yhtä koherenttia, visuaalista esitystapaa mitä tiede on, ja kuinka sitä tulisi kehittää, jotta laiminlyönneistä päästäisiin eroon, ja saataisiin menestystä aikaan tietämyksen integeroinnissa, jonka äärimmäinen tavoite siintää kaukana edessä: singulariteetti?
- Metayliopistolla on siihen kolme kirjaa. Tietoa niistä löytyy kuvista suhteessa keskipisteeseen, joka on ymmärtämisen perustarkoitus.
Löytyykö yhdeltäkään IT-yritykseltä tai tutkijalta yhtä koherenttia käsitystä mitä olisi tekoäly, tai varsinkaan vastuullinen tekoäly?
- Metayliopistolla on siihen kolme kirjaa. Tietoa niistä löytyy kuvista suhteessa keskipisteeseen, joka on yhdistettynä kognitio ja tiedon muodostus ja subjektina Turingin koneen periaate.
Löytyykö systeemiajattelun kouluttajilta yhteneväistä mallia siitä, mitä on systeemiajattelu itsessään, subjektina – ei pelkästään ulkoisena kohteena, vaan myös subjektina ja ympäristönä, myös kestävän kehityksen ideaa tukien?
- Metayliopistolla on siihenkin monta kirjaa. Tietoa niistä löytyy kuvista suhteessa keskipisteeseen, joka on metamalli kohteena, ja sopii työstettäväksi parhaiden IT-alan työkalujen avulla.
Yllä olevan kuvan (oikea puoli) sijoittelu pohjautuu GoodReason – periaatteeseen, sovellettuna niin, että kunkin esitteen (20 erilaista) pääfunktio kertoo mihin sektoriin ko. aihe kuuluu suhteessa keskipisteeseen. Idea tähän on saatu Ken Wilberin AQAL-teoriasta, mutta sitä on kehitetty ja sovellettu varsin joustavasti. Näin ollen löytyy selkeitä yhteyksiä näiden esitteiden aiheiden suhteista toisiinsa: teoreettiset aiheet, käytännön aiheet jne.