Welcome to Metayliopisto: Tieteellisen maailmankuvan puolesta   Click to listen highlighted text! Welcome to Metayliopisto: Tieteellisen maailmankuvan puolesta

Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?


Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua

Miksi päättäjiltä usein katoaa kaikki suhteellisuuden taju?

Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat siitä, että ei haluta nähdä todellisia ongelmia.

Kokemusteni mukaan tekoälyä ja alustataloutta edistävät tahot Suomessa haluavat luoda omanlaisensa sisäpiirin, joka keräisi etujaan itselleen. Se on osaoptimointia lean-tekniikan merkeissä: leikataan kaikkialta, jotta joku oma kehityksen tynkä edistyisi.

Koruton kertomus Tekoälykiihdyttämön tilasta

Vuoden vanha “Tekoälykiihdyttämö” otetaan tässä 30 minuutin videossa vakavaan tarkasteluun. Se kieltäytyi antamasta mitään tietoa, joten itsenäisesti aloin kartoittamaan sitä, ja sen AI Landscape – yritysten joukkoa. Kylläpä oli murheellista: teoriasta käytäntöön ja viestintään: tarjoilija palkattu visionääriksi jne. Yhtään hyvää tekoasiantuntijaa (10 vuoden kokemuksella) ei siihen porukkaan kuulu.

Tämä https://faia.fi/ ei antanut yhtään kontaktia, vaikka se toimii veronmaksajien kustannuksella väittäen, että yhtään raporttia ei ole tehty (AI Landscape, AI Playbook…). Ketä uskoa?

Murheellinen tila johtuu kulttuurista, joka aliarvioi tietoa, siis tässä tapauksessa tiedon ja tietämyksen ja tekoälyn merkitystä. Tämä kulttuuri lähtee korporaatiosta ja sen oikeuttamista ajattelun säännöistä, jotka subjektiivisesti laatii se, joka vallassa on.

Tuollaiset päättäjät eivät edistä kokonaisuuden hyvää, eivätkä yhteiskunnan kehittymistä, vaan koneoppimista, mekanistista ajattelua, eksopentiaalista talouden kasvua ja muita kapeutuvia sektoreita, joille ei löydy tieteellisiä perusteita. Kannattaisia ottaa mallia esimerkiksi Virosta.

Tieto & Järki (ml tekoäly) & Ymmärrys

Metayliopiston avoin, rajaton ja tietoon perustuva kehittymisen filosofia on toinen paradigma verrattuna itsekkääseen euforiaan, jollaisilla on tapana kaatua.

Systeemiajattelu ei periaatteena koskaan kaadu.

Se on kestävämpi kuin mikään poliittinen aate, tai ihmisten luoma mielikuvamaailma.

https://youtu.be/SDMz4gItjN4

 

 

Click to listen highlighted text!