Tekijä: Eki Laitila

  • Tekoälyn olemus selviää tiedolla leikkien; ymmärrä systeemi, kehity alasi huipuksi!

    Kun osaa alansa, voi leikkiä sen käsitteillä Kybernetiikan ylimmällä tasolla systeemi sulautuu ympäristöönsä, sillä sen ei tarvitse erottautua. Monet huippuyritykset ovat onnistuneet näin tekemään (niitä ei erota ympäristöstään, mutta ovat välttämättömiä). Hyvä systeemiajattelija ymmärtää tieteenkin käsitteet, ja voi sitä kautta suunnitella ratkaisuja, malleja ja animaatioita “mistä tahansa”. Tässä leikitellään tekoälyn olemuksella. Kuinka organisoisit projektin, joka…

  • Metayliopisto proposes the 4th Wave for AI: Interactive Society with Invisible Heart

    Pitch for the new AI Paradigm: “Houston, we have a problem…” Both theoretical and practical skills of AI are rather limited, world wide, both in academy and in industry.  That is why applications are rather narrow, too technical. We are proposing quite the different approach. AI should be a glue to connect different processes and…

  • Fenix – lintu nousi tuhkasta; se on symbolinen vertauskuva tekoälylle, jonka aiomme nostaa menestykseen

    Kohti ansaittua menestystä! Tekoäly on jälleen kerran pahassa kriisissä (kuten 1990-luvulla). Nyt aika ottaa “järki käteen”. Parasta tietoa mitä tekoälyn onnistumiseksi yleensä on tarjolla? ovat systeemitiede, kybernetiikka ja vastuullisen ajattelun periaatteet. Parin minuutin johdatus tekoälyn paradigmaan nr 4.   Tarkempi kuvaus aiheesta täällä: http://metayliopisto.fi/pika-analyysi-mika-tekoalyn-aalloissa-2-ja-3-pettaa-metayliopisto-esittelee-holistisen-ai-paradigman-aalto-4/

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja…

  • Pika-analyysi mikä tekoälyn aalloissa 2 ja 3 pettää; Metayliopisto esittelee holistisen AI-paradigman: Aalto 4

    Uudenlainen konstruktiomme kelpaan esikuvaksi tulevien sukupolvien tekoäly- ja palvelutoteutuksille. Symbolinen tietokoneen ohjelmointitapa syntyi Alonzo Churchin toimesta jo 1950-luvulla ja johti Lispin kautta menestyksekkääseen teknologiaan, mitä monet eivät tunnista sovelluksissaan, sillä eivät tunne sitä. Wolfram Alpha on erinomaisen laaja ohjelmisto siitä esimerkkinä. Neuroverkkoihin perustuva aalto 2 on saamassa voimakasta kritiikkiä. Syväoppiminen ei näytä toimivan, tai se…

  • Tekoälyn toinen ja kolmas aalto uhkaavat sukeltaa; Syväoppimisen illuusiot systeemisesti selitettynä

    Aalto kuvaa innovaatioiden nousua ja laskua Tekoälyllä aaltoja on muistini mukaan syntynyt kymmenen vuoden välein. Se todettiin jo 1980-luvulla. Kukaan ei halua muistella Japanin viidennen sukupolven tietokonehanketta (5th Generation), eikä 1990-luvun symbolisia tekoälykoneita (Symbolics), jotka maksoivat 1.5 miljoonaa markkaa ja ohjelmistot saman verran päälle. Nykyisin Darpa ja kumppanit linjaavat uusimmaksi vaiheeksi aallon numero kolme (3).…

  • Harjoitus tekee mestarin; emergenssiä syntyy kun mentaalinen ja fyysinen todellisuus kohtaavat

    Luonto ei heitä noppaa Thomas Alva Edison kuuluu sanoneen, että neroudessa on 1 % inspiraatiota ja 99 % perspiraatiota. Hän joutui tekemään 1000 koetta, ennen kuin hehkulampun esiaste ensimmäistä kertaa alkui hehkua. Jatkuvista epäonnistumisistaan huolimatta hänet tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä keksijänä. Albert Einsteinin päähänpinttymistä yksi liittyi yksinkertaistamisen tarpeeseen: “Luonto ei heitä noppaa”, tarkoittaa sitä,…

  • Metayliopisto esittelee systeemisen paradigman

    Metayliopisto menee oikealta ohi! Tutkimusyhteisöillä on tapana jäädä analyysitasolle oman teoriansa vangiksi, mikä johtaa aikanaan näivettymiseen, kunnes löydetään uusi samanlainen aihe. Systeemisyyttä on maailmalla tutkittu 1950-luvulta asti, siis yli 50 vuotta. Tutkimusinfrastruktuuri ei ole maailmanlaajuisestikaan onnistunut tiivistämään tietoa hyvin, sirpaloituneisuudestaan johtuen, joten itse idea on jäänyt erillisten metodien tasolle (vaikka aikanaan toisenlaista luvattiin). Metayliopistolla on…

  • Hyvä/paha – ajattelu, onko se lapsellinen teema vai osa viisasta yhteiskuntakehitystä?

    Mistä johtuu kova ja äärimmäisen vaativa suhtautuminen ihmisiin yhteiskunnan jäseninä? Sosiaalinen media tuo esiin vastakkaisuuksia aggressiivisellakin tavalla. Siitä “mölystä” ei välttämättä voi paljoa päätellä. Paljonkaan ei kiinnitetä huomiota tähän pakottavaan kulttuuriin, joka on saanut alkunsa 1970-luvulta, jolloin Ronald Regan määritti kovat arvot yhdessä Margaret Thatcherin kanssa. Heidän takanaan seisoi monet taloustieteen tiedekunnat USA:ssa ja Itävallassa.…

  • Miten sujuu palvelujen ja IT:n integraatio Suomessa? Virosta oppia

    IT – ala on maailmanlaajuisesti romahdustilassa Viime vuosisadan huikean kehityskaaren (Mooren laki, Internet, Mobile ja some) jälkeen kyberneettinen maailmamme on jäänyt jauhamaan “purkkaansa” paikalleen. Paljon näyttää bittejä virtaavan, mutta teknologista edistymistä ei softan alueella juurikaan näy. Laitetekniikka sentään kehittyy, mutta somesta on tullut kuin sätkivä ruumis, ilman kognitiivista tehoa kehittämiseen. Viron IT-väylä oli siinä mielessä…

  • Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa

    Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat…

  • Systeemisyyden oppiminen olisi parhaita tapoja elvyttää kompuroivaa yhteiskuntaa

    Maailma on tunnetusti pudonnut VUCA-tilaan, mikä tarkoittaa sitä, että tilanne on räjähdysherkkä (Volatile), politiikan ja talouden suhteen epävarma (Uncertain), liian kompleksinen ymmärrettäväksi (Complex) ja vielä tiedoiltaan ristiriitainen (Ambiquous). Johtuuko tämä kielteinen kehitys a) ihmisten luonteesta, b) koulutusjärjestelmän epäonnistumisesta, c) päättäjien ahneudesta vai d) liedellä kiehuvan sammakon ilmiöistä, kun systeemillä ei ole kykyä korjata epäonnistunutta suuntaustaan? …

  • Missä sanassa yhdistyy parhaiten pieni ihminen ja valtaisa yhteiskunta? Se on kokemuksellisuus

    Yhteiskunnan johtamismekanismit ovat monella tapaa pahoin epäonnistuneet! Jos joku on sitä mieltä, että poliittinen järjestelmämme on onnistunut hyvin ja työelämän laatu kaikkialla erinomaista, sellaista ihmistä tulee pitäneeksi sinisilmäisenä. Tietysti asia on niin, kuin hän tuntee, verratessaan kokemuksiaan johonkin muuhun. Kokemuksellisuus on subjektiivinen arvioiden joukko. Videossa vertaan kokemusten syntyä matematiikan muunnokseen (Laplace transformation), missä ajan funktiona…

  • Yhtenenäinen käsitys (synteesi) yhteiskunnasta alkaa syntymään Metayliopiston videosarjana

    Metayliopisto on “harjoitellut” analyysien tekemistä kaikista yhteiskunnan tärkeistä alueista, ihmisnäkökulmaa unohtamatta. Videoita on syntynyt noin 200. Analyysistä synteesiin ja ehjään kokonaiskäsitykseen Sekavassa VUCA – maailmassa itse kukin haroo tukkaansa hermostuneena.  Jotkut silti pärjäävät sekavuudessa, mutta eihän kukaan järkevä uskalla ottaa riskiä, jos ei tiedä mitä seuraavaksi on tulemassa (VUCA tarkoitta volatility, uncertainty, complexity & ambiquity).…

  • Hierarkiasta kohti holarkiaa: TEAL – organisaatiot

    Keksitään uudelleen organisaatiot. Näin kirjoitti Frederick Laloux kirjassaan esitellessään TEAL – nimisen organisaatiokonseptin laajan tutkimuksensa kiteytyksenä. Menetelmä on siis empiiriseltä pohjalta syntynyt ja teoriasta vähän vajaa. Siihen saumaan Metayliopisto tarjoaa täydennystä: mitä on holarkia ja missä määrin nykyistä kehittämisen konseptia pitäisi parantaa. Suomessa tätä aatetta edistää mm. Teal Suomi: https://www.tealsuomi.fi/ Missä TEAL olisi parhaimmillaan? Kirjasta…

  • Systeemisiä esitystapoja tarvitaan; Metayliopisto helpottaa niillä hahmottamista ja ongelmanratkaisua

    Eduskunnan valtuuttamat sote-valtuutetut eivät saaneet 3.850 sivun luku-urakkaa valmiiksi ennen kesälomia. En sitä yhtään ihmettele. Tiedon esittäminen puuduttavana tekstinä, kun vielä suuri osa puuttuu, on niin epäasiallinen tapa, että Krista Kiurua ei käy kateeksi — sote-lautakunnan vetäjänä. Visualisointi avaa ongelmat ja animaatiot saavat toimimaan Metayliopiston työmaata on saattaa ihmisten toimintatavat pois Gutenbergin suluista (tekstimassasta). Tietokoneilla…

  • Kesän avaus tuo uusia ideoita ja paradigmoja mieleen

    Itsensä kehittäminen on yksi parhaista nautinnoista Oivaltaessa jotakin ratkaisevaa mieleen tulee rentoutunut, mutta kiihkeä olotila. Sama kokemus syntyy aloittaessaan lomaa ja suunnitellessaan matkaa.   Lomalla kaiken voi ajatella toisin kuin normaalissa arjessa. Se kehittää luovuutta. Viihde on vastapainoa teknologialle, mutta nekin löytävät toisensa. Metayliopistolla on mielessään syksyksi uudenlainen tapa esittää maailma niin, että se hölmistyttää…

  • Systeemisin maailmankuva ikinä; tämä poster esittelee todellisuuden kuvaajan parhaiten

    Suomen kiperin ongelma on, ja tulee aina olemaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Metayliopistolla on ainutlaatuinen metodologia lähestyä tätäkin haastetta sekä ylhäältä että alhaalta ja asiakastarpeista sekä resurssien haasteista. Kaiken tämän “ihanuuden” tarjoaa systeemisyys sekä meta-kognition käsite sekä IT-ajattelusta perityt tekniikat. Lisäksi kybernetiikka antaa runsaasti teoria- ja menetelmätukea kun on tutkittu järjestelmien ohjattavuutta, oppivuutta, rakenteita, hierarkiaa, verkostoja,…

  • Meta-tutkimus on malli tutkimusmenetelmästä; räätälöitävä työkalu haastatella mitä tahansa

    Yritysjohtajan ja markkinatutkijan “märkä uni” olisi menetelmä, jolla saa tietoa mistä tahansa aiheesta – vielä syvällisemmin kuin kilpailijat siihen pystyvät. Sama tarve tulee julkisella sektorilla, joka on kompastumassa talouden ja epäpätevyyden haasteisiinsa. Parhaat poliitikot haluavat tietää kaiken olennaisen syvistä kerroksista alkaen. Tietoa on, mutta pintatiedolla vain sama arvo kuin vessapaperilla Ongelmana todellisuuden ymmärtämisessä on se,…

  • Symboliikka systeemisen haasteen pohtimiseen; määritä teemallesi sopivat tasot

    Jokainen kadulla kulkeva osaa käyttää symboleita (liikennemerkit ja liikennevalot). Niiden merkitys yleistyy hymiöiden ja mnemojen ansiosta kovaa vauhtia. Tietoa symbolisen analyysin väitöksestäni täällä. Emme osaa vielä viestiä tietokoneella tuottavasti! “Hölmöläisvitsin mukaan porukalla oli kivaa heti kun uima-allas saatiin kylään. He hyppivät väliin pää edellä ja väliin jalat edellä 10 metristä ilosta hihkuen.  Mutta sitten se…

  • Nauti tieteestä, älä inhoa sitä; maailmanlaajuinen vesikriisi

    Kaikki mukaan vesikriisiä ratkomaan Suomen politiikassa on monellakin tapaa pilattu yliopistojen maine ja edellytykset ja motivaatio. Tieteen harjoittaminen yliopistoissa ei ole herkkua, koska “systeemi” on autoritäärinenkin. Metayliopisto haluaa edistää “Tieteen Ronaldo” – käsitettä, että kuka tahansa voi alkaa tutkimaan mitä tahansa, soveltaen sellaisia kriteereitä, mitä osaa ja pitää tärkeinä. Tieteen freelanserin asenne panisi potkua yliopistoihin,…

  • Onko Donitsitaloustiede maailman uusi normaali; systeemiajattelu “in action”

    Munkit esimerkeiksi maailmalle? HS toi taloustieteilijä Kate Raworthin kirjan Donitsitaloustiede esille uutena paradigmana. Siitä syntyneen keskustelun takia Metayliopisto haluaa antaa siitä yleisarvion. Newspek on koonnut siitä enemmänkin tietoa mistä katsoa. Tässä muutamia huomioita: Visuaalisuus ei kirjassaan juuri tule esille, vaikka hän esittää, että kynä on tulevaisuuden työkalu rahan ja algebran sijasta, tarkoittaen juuri luonnostelua. Hänen…

  • Taistelua älyllistä epärehellisyyttä vastaan voi käydä mielikuvituksen avulla: tarinankerronta ja metaforat

    Don Quijote oli mielenkiintoinen irvailu ihmisen uskomuksista. Nyt voisimme irvailla sote-uudistuksesta, joka on eräänlainen Don Quijote sekin. Kuka on Sancho Panza; onko se joku ministeri, joka viimeisenä tarrautuu pelastusrenkaaseen? Tämä esitys on edellisen (175) suomennettu versio. Yhteiskuntamme on muuttumassa nopeammin kuin koskaan. Valitettavasti järki ja muutoshalukkuus eivät mahdu samaan päähän. Prinsessa Ruusunen linnassaan Suomi nukkuu…

  • Story telling on tapa aktivoida mielikuvituksen kautta eettisiä käsityksiä ja sosiaalisia tekoja

    Prinsessa Ruususesta on hyvä aloitta maailman parantaminen. Englanniksi kertomus on Sleeping Beauty. Esimerkiksi Donella Meadows oli kuuluisa kertomuksistaan lapsille sekä koko yhteiskunnalle. Jälkimmäisestä kertoo Kasvun rajat – dokumentti, mitä hän oli kehittämässä jo 1970-luvulla havaiten silloin talouden paradigmojen järjettömyyden.