-
Yliopistokilpa kiristyy; onko se enää mielekästä?
Pari vuotta sitten AsiaNews-lehti kirjoitti (uudemmat tiedot löytyvät varmaan jo Shanghain listalta): “Ensimmäistä kertaa kiinalainen yliopisto sijoittuu maailmanlistalla 20 parhaan joukkoon. Jo 63 intialaista yliopistoa on päässyt 1500 parhaan joukkoon. Yhdysvallat on vallannut kymmenen parhaan yliopiston joukosta kahdeksan sijaa (80%). Hongkong ja Etelä-Korea ovat sijoittuneet aikaisemminkin oikein hyvin”. Yhteensä Kiinassa ja Intiassa on väestömääränsä takia…
-
Sodan oloissa on palattava perusarvoihin; parhaiten sen tiesi Mahatma Gandhi
Ukrainan sodan puhjettua ihmisten mielenmaisema yhdessä päivässä totaalisesti muuttui. Naamiot riisuttiin. Tässä kriisissä ei ole voittajia. Kaikki häviävät, ja kulttuuri voi taantua monissa maissa sadan vuoden takaiseksi kiistelyksi (rasismi, kapinaliikkeet, alituinen pula vähimmäistarpeista ja turvattomuus). Viime vuosisadan parhaita opettajia meille kaikille, ennen kaikkea intialaisille on ollut Mahatma Gandhi. Hän sai karun näkemyksen rotusorron todellisuuteen Afrikassa…
-
“Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä…
-
Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?
Tunnettu johtamistutkija ja kirjailija Daniel Kim perustelee elämäntehtäväänsä: “Systeemiajattelu tarjoaa tavan ennustaa aiempaa paremmin tulevaa menestystä. Se ei perustu menneisiin tapahtumiin, vaan tarkempaan ymmärrykseen organisaatiota ympäröivästä rakenteesta ja sen toimijoista.” Rakenne ratkaisee. Peter Senge on ollut hänelle oppi-isä, kuten miljoonille aktiivisille organisaatioiden kehittäjille. Systeemiajattelu haastaa reduktionistis-/deterministisen tavan nähdä maailma ja oma yritys koneena. Hullunkurista tuossa…
-
Linux syntyi ikään kuin varkain; mutta synnytti kokonaan uuden tietotekniikan kulttuurin
Harva muistaa millä mielin nuori opiskelija Linus Thorvalds vuosikaudet ähräsi työpisteessään yliopistolla edistämässä missiota, mitä juuri kukaan ei pitänyt tärkeänä (sama asetelma kuin Tim Berners-Leellä hänen suunnitellessaan webin alkuaskeleita). Aika arveluttava se idea olikin, varsinkin UNIX-kehitystalon mielestä, ja näin syntyi pitkällinen riita. Kuluttavaa aikaa varmaan taistella megayritystä vastaan. Hän tuli kuuluisaksi julkistaessaan syntyneen koodin verkossa,…
-
Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi
Tällä videolla (32 min) kampanjoidaan systeemitieteen puolesta, koska se uutena näkökulmana (tosin aktivoitunut jo 1950 – 1970 – luvuilla) on jäänyt perinteisten tieteiden varjoon. Se ansaitsee oman itsenäisen aseman, koska universaalina ja selittävänä tieteenä se pystyy selittämään muiden tieteenalojen merkityksiä, ainakin systeemisellä ja metatasolla, toisin kuin esimerkiksi kognitiotiede ja semiotiikka, joihin tässä useinkin viitataan, mutta…
-
Loogikko todisti, ettei matematiikka ole täydellistä, mutta formaali logiikka on
Matematiikan ja logiikan välinen rajanveto on näkynyt Suomen yliopistoissa – tietenkin – tieteenalojen välisenä debattina, koska arvostuksen hankkimisessa kysymys on osittain tiederahoituksista. Tämä kiista räjähti käsiin jo vuosikymmenet sitten, 1930-luvulla, kun Kurt Gödel astui esiin teoreemoineen. Siitä syntyi tieteen sota. Matemaatikot laskevat mielellään, koska ammatti… Jo muinaiset Egyptin pyramidit on laskettu uskomattomalla tarkkuudella sijaintinsa ja…
-
Kaaosta selkeyttää “uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy “uusi formaali”
Termin “uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä,…
-
Internet syntyi moduleista; silti keksiminen vei 10 vuotta; Tim Berners-Lee loi ensiksi abstraktion
Keksijän rooli on aina haasteellinen. Mitään todella hyvää ei synny ilman tuskaa. Internettiä keksiessään Berners-Leellä kului 10 vuotta yhdistellä palasia protokollista ja tietomalleista ennen kuin saattoi koodata toimivan selaimen muodostamaan kaikkien aikojen ensimmäisen web-yhteyden. Kukaan muu ei ollut sitä hoksannut tehdä, joten suursaavutushan tämä oli, todellista sitkeyttä se on vaatinut. Genevessä CERN:ssä keikkatyöläisenä toimiessaan hän…
-
Suurin amerikkalainen filosofi, C.S. Peirce, selittää kolmiollaan sananvapausoikeudenkäynnin ajatuskulut
Tänään alkaa historiallinen oikeudenkäyntivyyhti siitä, saako Raamattua siteerata, sekä kuinka pitäisi viitata vähemmistöihin, jos ei kannata niiden kulkueita. Saako “vääristä” lausumista sakot, ja mikä on väärä ja laiton viittaus ja mielipide? Kovin pilkun tarkkoja rajoja ei lakiteksti tunne, joten kysymys rangaistavuudesta on tulkinta sameista käsityksistä, jotka liittyvät moniin toisiin sameisiin käsityksiin, joissa vastakkain ovat kaksi…
-
1. sotevaalipäivänä: Florence Nightingale perusti sairaanhoitosysteemin Krimin sodan vaikeissa oloissa
Vuosi sitten juhlittiin sairaanhoitaja Florence Nightingalen elämäntyön 200 vuotisjuhlaa. Siitä menestyksestä on tieteen tietokannoissa yli 3000 virallisesti hyväksyttyä julkaisua. Tässä yksi esimerkki: “Professor Harold Ellis celebrates Florence Nightingale‘s contribution to nursing, research and public health to coincide with the 2020, ‘Year of the Nurse and Midwife’, celebrating the famous lady with the lamp’s work in…
-
Ludvig von Bertalanffy loi perusteet maailman ymmärtämiseen systeeminä; General Systems Theory
Länsimaista (Suomi, Saksa ja muut Euroopan maat ja markkinataloudet) ei taida enää löytyä montaa elintä, joka ei vannoisi hiilineutraaliuden nimiin. Kuitenkin tuo käsite on jo harhaanjohtava, jos samalla ei oteta huomioon sitä kaikkea muuta saastetta ja luonnon kuormaa, mitä tämä elin (=systeemi) aiheuttaa ihan perustoiminnallaan. Jos niukkuuden linjalle lähdetään, silloin pitää muistaa kutistaa yrityksen peruskuormittavaa…
-
Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen
Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan. Motiiveja kaiken…
-
Donella Meadows oli valovoimainen systeemiajattelija, toisin kuin Greta Thunberg
Kun nykyisin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä (sustainable development), on hyvä muistaa, että jo 1970-luvulla luonnon tila ja energian saannin riittävyys nousivat esille elintärkeinä aiheina, että perustettiin maailmanlaajuiset hankkeet: Rooman Klubi sekä Kasvun rajat – ohjelma. Luonnontieteilijä ja biofysiikan tohtori Donella Meadows pääsi mukaan näihin ohjelmiin. Hän nousi pinnalle humaanisen asenteensakin ansiosta, tutkimusmatkaajana, sopivan koulutuksen perusteella…
-
Albert Einstein esitteli rajattoman käsityksen fyysisestä maailmasta
Tämän suurmiehen nimi on kaikkien oppineiden huulilla usein, mutta onko hänellä erityistä merkitystä systeemitieteen kannalta, monitieteellisenä saavutuksena? Fysiikan kehittymisen osalta suhteellisuusteorian merkitys näkyy tuhansissa tutkimuksissa, joten tässä ei sen enempää (SemanticScholar-tietokannassa löytyy siihen yli 10.000 viittausta). Filosofisemmasta suunnasta Einsteinin vaikutus ilmenee näin (lainaus Tiedetuubista): “Aine vaikuttaa massallaan avaruuteen ja sanoo, miten sen tulee kaareutua. Avaruuden…
-
Alan Turingin “käänteinen logiikka” vasta mahdollisti tietokoneiden aikakauden
Tietokoneiden syntytarina liittyy 1930-lukuun. Se on hyvin dokumentoitu keskusteluineen ja julkaisuineen, aikana kun ideasta väiteltiin. Alan Turing otti keksintönsä symboliseksi vertauskuvaksi konttorissa työskentelevän naisen, jolla on perin yksitoikkoinen tehtävä: valita oikea tai vasen siirto sen mukaan mitä tietoa kuvitellulta nauhalta saa itselleen. Entä millainen oli läpimurtopaperi, eräs maailman mullistavimmista tieteellisistä julkaisuista, joka virallisesti aloitti IT-aikakauden,…
-
Matematiikan ja logiikan välinen kiista: Bertrand Russell esittää tyhjentävän vastauksen
Matematiikalla on ollut vahva asema koululaitoksessa ja yliopistojen tiedekunnissa satojen vuosien historiansa ansiosta. Logiikka on yhtä vahva opinala, mutta sen asema on ollut heiveröisempi – jostakin syystä. Kuka muistaa montaakaan logiikan oppituntia tai tenttiä elämänsä aikana? Jos matematiikkaa arvioisi tieteen kriteerein, se ei tieteenalana saisi “kovin montaa pistettä”. Se on alana epäjatkuva (ei siis koherentti),…
-
Älyn jättiläisistä ensimmäinen, Aristoteles: What are the methods of philosophy?
What are the methods of philosophy? Quora-sivustolla käydään keskustelua aiheesta: Mitä ovat filosofian (viisauden) menetelmät? Lainaan tässä Paul Trejon mainiota vastausta. Länsimaisen filosofian vallitsevin ja mielenkiintoisin menetelmä on kuinka edistää järkeä keinona erottaa totuus. Tämä periaate on tällöin täysin monialainen (metatieteellinen) näkökulma. Se lähtee samasta tilanteesta kuin Metayliopiston kyberneettinen linjaus (käsite universaali tarkoittaa yleistä tietoa,…
-
Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? “Why”- tieteen missiot ja visiot
Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: “The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart…
-
Miksi tarvitsemme “Supertiedettä”, kybernetiikkaa?
Jos oikeasti mietimme mitä mikin tieteenala tarjoaa erikseen ja mitä yhdessä ja siirrymme siihen, mitä mikään niistä jättää tarjoamatta kaikissa elämän ja tieteen haasteissa, päädytään käsitykseen siitä, mitä olisi “Supertiede”, monialaisen tieteen ja ajattelun ja ongelmanratkaisun oppi. Alkujaan kybernetiikka sana on peräisin kreikasta ja viittaa purjeveneen ohjaamisen taitoon. Samasta kantasanasta on tullut englantiin sana GOVERNMENT…
-
Mikä olisi ilmaisuvoimaisin keino kuvata kompleksisia ilmiöitä? GoodReason on tarkoitettu juuri siihen
Tietojenkäsittelytieteessä kielen ilmaisuvoimalla (ilmaisukyky) tarkoitetaan ideoiden laajuutta, joka kommunikointitavalla (yleensä kieli) voidaan esittää ja viestiä. Mitä ilmaisuvoimaisempi menetelmä on, sitä enemmän erilaisia ja enemmän ideoita sillä voidaan esittää. SemanticScholarista hakusanalla “expressive power” löytyy 20.800 julkaisua, keskittyen yleensä joihinkin kapea-alaisiin tarkoituksiin. Ilmaisuvoimaisessa menetelmässä tulee olla ytimekäs kieli, semantiikka, tapa kuvata ympäristöä käsitteinä ja vuorovaikutuksina, selkeä ontologia…
-
Systemaattisin tapa porautua tiedon ja tieteen ytimeen perustuu automaatioon
Jos otsikon väitettä kutsutaan nimellä systemaattisen oppimisen hypoteesi (SOH), se vaatii tuekseen perusteluja. Se voidaan todistaa esimerkein valitsemalla tarkasteluun sopivan visaisia aiheita. Seuraava teksti on poimittu Symbioosikirjan esitteestä: Aiheeksi otetaan tunnetusti parhaan tiedon löytäminen droonien käyttämisestä aktiivisiin pelastus tehtäviin “drones to rescue” and action. Kirjaprojektin yhteydessä kehittämäni työkalu Metateknologia oppi sopivasti ohjelmoituna muutamassa viikossa tunnistamaan…
-
Maailman paras taksonomia ja kirjastoluokittelu sekä dynaaminen tieto
Tunnettu ja arvostettu taksonomian tekijä aikanaan oli Carl von Linné. Luoja loi, mutta Linné järjesti. Siitä lähtien käsitys taksonomioista on laajentunut kattamaan kaikki elävät systeemit sekä kasvit. Kromosomitekniikalla haltuun on saatu käsitys lajien synnystä ja perinnöllisyydestä sekä mahdollisesta tulevaisuudesta (virheelliset geenit), mikä kauhistuttaa monia, koska erilaiset manipulaatiotekniikat voivat aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia ihan kaikkeen. Jos pitäisi…
-
Suunnittelin dynaamisen kirjastosysteemin periaatteen
MÄÄRITELMÄ: Dynaamisesti toimiva ja avoin kirjasto on sellainen avoin systeemi (kokonaisuus), joka muodostuu modulaarisista aineistoista, joiden metakirjastomalleilla on keskenään analoginen käsitys tiedosta riippumatta siitä onko käsittelijänä ihminen, tietokone tai verkosto. Tieto, järki ja ymmärrys on tätä kaikkea luonnehtiva monikko. Kun tiedonhakua ja tietämyksen taltiointia tarkastelee ihan pienimmästä mahdollisesta tilanteesta kaikkein suurimpaan, alkaa hahmottua jatkumo kognitiosta…
