Kategoria: Yleistä

  • Avaran ajattelun alkeet, kohteena koko maailma

    Avaran ajattelun alkeet, kohteena koko maailma

    Vuodenvaihteessa alkoi kartoitus kuvata systeemikäsittein mitä maailma on, ja pitäisi olla. Jos kosmologit näkevät kaikenteoriassaan maailman ajan funktiona, missä sen toimijat ovat vakioita, tässä esityksessä kaikki systeemit toimivat ja etsivät parastaan yhdessä ja erikseen, mutta aikakausia on vain kaksi nykyinen sekä tuleva aikakausi. Professori Fredmund Malik on taustoittanut samaa asiaa jo alkuun niin, että tämä […]

  • Kaikenteorian vuoden kolmas viikko jo taputeltu!

    Kaikenteorian vuoden kolmas viikko jo taputeltu!

    Käsitystä siitä, mitä tiede ja yhteiskunta ja luonto kokonaisuudessaan ovat ja voisivat olla, kertyy tekijälleen päivä päivältä. Näin se maailma ja tiede kehittyy 🙂 Vielä ei kuitenkaan olla peruskoulutasolla, mutta kenties ennen pitkää… 👌

  • Kirjoitin Älykkään ajattelun oppaan sivistääkseni yhteiskuntaa

    Kirjoitin Älykkään ajattelun oppaan sivistääkseni yhteiskuntaa

    Jokainen on kuullut Albert Einsteinin tokaisun: “Emme voi ratkaista vaikeita ongelmia samalla ajattelun tavalla, millä ne ovat syntyneet”. Hän tarkoitti sillä, että tarvitaan abstraktin ajattelun taitoja, mutta hänkään ei niitä sen kummemmin määritellyt. Kun Suomen kirjastoista ei löytynyt ainoatakaan kirjaa vastaamaan sitä, mitä tarkoittaa älykäs ajattelu, päätin kirjoittaa sen ja ottaa mahdollisimman isoja ja vaikeita, […]

  • Hyvää – kaikenteoria – vuotta!

    Hyvää – kaikenteoria – vuotta!

    GoodReason : hyvän elämän ja tutkimuksen viitekehys. Kun tutkii “kaikkea”, ei koskaan voi joutua harhateille 😎

  • Uskomaton loikka tiedon ja tieteen ihmemaahan

    Uskomaton loikka tiedon ja tieteen ihmemaahan

    Nobelisti Bengt Holmström on sanonut, että tiedettä tulisi tehdä löytöretken tavoin, eikä niin, että mennään jotakin reittiä pisteestä A pisteeseen B. Maailman tietämyksen perusta tulee ymmärtää holarkiana. Maailma perustuu ontologioihin, mutta mitkä niistä ovat tärkeimmät, ja missä suhteessa? Tieteellinen luovuus ja vapaus verrattuna puritaaniseen tieteelliseen metodiin. Suositeltavia sivustoja lisätiedoiksi: A. Yksilö –>Yhteisö: Koulutustapa https://metayliopisto.fi/metataidot-eivat-suuntaudu-oikeaan-suuntaan-toisin-kuin-systeemiajattelu/ B. […]

  • Esan ja Ekin teoriat: kaksi käsitystä systeemiälykkyydestä

    Esan ja Ekin teoriat: kaksi käsitystä systeemiälykkyydestä

    Esa Saarinen, systeemiälykkyys Eki Laitila, systeemiajattelu, innovointikirja, systeemtiede

  • Näytteitä Innovaatiokirjasta englanniksi; Samples from Innovation-book

    Näytteitä Innovaatiokirjasta englanniksi; Samples from Innovation-book

    Samples from the book (4.11.2022). Click the drawing! Video suomeksi alla (in Finnish).

  • Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista

    Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista

    Ovatko maailman parhaat tutkijat nykyisin maailman parhaita teoreetikkoja tai parhaita markkinoiden aavistajia? Ehkä oikea vastaus on, että he osaavat yhdistellä asioita, ja heillä on vahva intohimo tehdä tulosta ja saada aikaan ratkaisuja. Teknologioissa harvoin on kysymys samanaikaisesti inhimillisyyden edistämisestä, mutta nämä piirteet tulevat esille Gartnerin raportissa 2021, mikä on aivan positiivista: Three Themes of Emerging […]

  • Google ilmiönä ja paradigmana; GoodReason – kirja selittää

    Google ilmiönä ja paradigmana; GoodReason – kirja selittää

    Kirjan lukuun kaksi (2), epistemologia, liittyvä kuvaus Googlesta ilmiönä.

  • Kolme ideologiaa ovat jo törmäyskurssilla: fossiili, vihreä ja iso sininen

    Kolme ideologiaa ovat jo törmäyskurssilla: fossiili, vihreä ja iso sininen

    Systeemien filosofian pääkomponentit.

  • Tutkimuksen ja kehityksen symbioosi (R & D) kirjana

    Tutkimuksen ja kehityksen symbioosi (R & D) kirjana

    Innovatiivisuuden eri muodot ja mallintamisen keinot ovat vahvasti esillä pian valmistuvassa kirjassa: Systeeminen innovaatio – GoodReason. Sen toinen nimi on Älykkään ajattelun opas, koska siitähän innovoinnissa ja tutkimuksessa ja kehittämisessä lopulta aina on kysymys.

  • Systeemitieteen kunniaksi; seitsemän kirjaa käyttää systeemisestä innovaatiota, jonka kahdeksas kirja selittää

    Systeemitieteen kunniaksi; seitsemän kirjaa käyttää systeemisestä innovaatiota, jonka kahdeksas kirja selittää

    Ukrainan sodassa on yleistynyt sanonta “XXX kunniaksi”: Slava Ukraini. Tieteenalojen välisessä sodassa ei tule ruumiita, mutta kilpailu rahoituksista ja näkemyksistä on sielläkin tunkkaista. Se merkitsee samanlaista taantumusta, kuin sotatantereilla, koska vastapuolelle halutaan “tehdä kylmät”. Systeemitieteen kunniaksi: На честь системної науки. Systeemitiede on disruptiivinen, tuleva menestyksen ala tieteenteon sektoreilla. Samaan tapaan aikanaan IT-ala nousi yhteiskunnan mahtitekijäksi, […]

  • Älykkään ajattelun opas – kirja

    Älykkään ajattelun opas – kirja

    Metayliopiston pian valmistuva kirja kertoo systeemialasta: systeemitiede ja systeemiajattelu ja systeeminen muutos. Se tukeutuu syvällisesti ja monipuolisesti kirjallisuuteen, mutta demonstroi kuitenkin yhteiskunnan isoja haasteita elämää monipuolisesti. Todellista älykkyyttä ei mielestäni tarvita siihen, että osaa oman alansa toimet, koska sen kaikki periaatteessa jo hallitsevat. Sitä kehittyneempi älykkyys tarvitsee systeemiosaamista tuekseen. Tämä kuvataan kirjassa monitieteisyyden ja monialaisuuden […]

  • Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä

    Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä

    Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden […]

  • Wittgenstein sävelsi pateettisen “kielisinfonian”; kielesi rajat ovat ajattelusi rajat

    Wittgenstein sävelsi pateettisen “kielisinfonian”; kielesi rajat ovat ajattelusi rajat

    Kaikista tunnetuista filosofeista Ludwig Wittenstein lienee ollut yksi mahtipontisimmista. Saatuaan pateettisen Tractatus – kirjan valmiiksi Wittgenstein uskoi ratkaisseensa kaikki oleelliset filosofiset kysymykset. Oikeasti pateettinen sinfonia on Tšaikovskin kuuluisa teos, mutta tämä kirja tavoitteli yksinkertaisuudessaan ja informatiivisuudessaan samantyyppistä loistoa logiikan alueella. Hyvä kumppani ja taistelupari hänelle aktiivisuutensa suurimpina vaiheina oli Bertrand Russell, joka kommentoi kirjaa näin: […]

  • Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann

    Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann

    1930-luvulla tutkimus oli kiihkeimmillään USA:n Princetonissa laitoksessa Institute for Advanced Study, joka tunnetaan myös Albert Einsteinin ja John von Neumannin ”akateemisena kotina”. Juutalaisnerot pakenivat tänne natsien kauhuja. Nimensä veroinen paikka. Näistä herroista jälkimmäinen sai valmiiksi Eniac-tietokoneen heti toisen maailmansodan päätyttyä, v. 1946. Hän oli oikea huippumatemaatikko, kuten monet näistä muista: Kurt Gödel, Claude Shannon, Tsung-Dao […]

  • Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)

    Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)

    Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan isänä ja perustajana, W. Ross Ashbyn kumppanina. Jos jotakuta epäilyttää, onko kybernetiikka ollenkaan hyödyllinen aihe, siltä varalta tässä hänen historiaansa: Jo vuonna 1914 hän kirjoitti artikkelin “A simplification in the logic of relations” (relation viittaa aukkoihin kohteiden välissä ja kybernetiikan ideaan). Vuonna 1930 hän kirjoitti harmonisesta analyysistä “Generalized harmonic analysis”, mikä […]

  • Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan

    Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan

    Jos joku ihmettelee, että mikä kumma kybernetiikka, olisiko sille edes tarvetta?, niin ainakin William Ross Ashby (k. 1972) on psykiatrina tehnyt parhaansa kertoakseen, että kybernetiikka tutkii muun muassa sekä koneiden että elävien olentojen viestintää ja vielä automaattisia ohjausjärjestelmiä (systeemeitä). Hänen kaksi kirjaansa, Design for a Brain ja An Introduction to Cybernetics, loivat kybernetiikalle uuden perustan, […]

  • Yliopistokilpa kiristyy; onko se enää mielekästä?

    Yliopistokilpa kiristyy; onko se enää mielekästä?

    Pari vuotta sitten AsiaNews-lehti kirjoitti (uudemmat tiedot löytyvät varmaan jo Shanghain listalta): “Ensimmäistä kertaa kiinalainen yliopisto sijoittuu maailmanlistalla 20 parhaan joukkoon. Jo 63 intialaista yliopistoa on päässyt 1500 parhaan joukkoon. Yhdysvallat on vallannut kymmenen parhaan yliopiston joukosta kahdeksan sijaa (80%). Hongkong ja Etelä-Korea ovat sijoittuneet aikaisemminkin oikein hyvin”. Yhteensä Kiinassa ja Intiassa on väestömääränsä takia […]

  • Sodan oloissa on palattava perusarvoihin; parhaiten sen tiesi Mahatma Gandhi

    Sodan oloissa on palattava perusarvoihin;  parhaiten sen tiesi Mahatma Gandhi

    Ukrainan sodan puhjettua ihmisten mielenmaisema yhdessä päivässä totaalisesti muuttui. Naamiot riisuttiin. Tässä kriisissä ei ole voittajia. Kaikki häviävät, ja kulttuuri voi taantua monissa maissa sadan vuoden takaiseksi kiistelyksi (rasismi, kapinaliikkeet, alituinen pula vähimmäistarpeista ja turvattomuus). Viime vuosisadan parhaita opettajia meille kaikille, ennen kaikkea intialaisille on ollut Mahatma Gandhi. Hän sai karun näkemyksen rotusorron todellisuuteen Afrikassa […]

  • “Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille

    Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä […]

  • Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?

    Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?

    Tunnettu johtamistutkija ja kirjailija Daniel Kim perustelee elämäntehtäväänsä: “Systeemiajattelu tarjoaa tavan ennustaa aiempaa paremmin tulevaa menestystä. Se ei perustu menneisiin tapahtumiin, vaan tarkempaan ymmärrykseen organisaatiota ympäröivästä rakenteesta ja sen toimijoista.” Rakenne ratkaisee. Peter Senge on ollut hänelle oppi-isä, kuten miljoonille aktiivisille organisaatioiden kehittäjille. Systeemiajattelu haastaa reduktionistis-/deterministisen tavan nähdä maailma ja oma yritys koneena. Hullunkurista tuossa […]

  • Linux syntyi ikään kuin varkain; mutta synnytti kokonaan uuden tietotekniikan kulttuurin

    Linux syntyi ikään kuin varkain; mutta synnytti kokonaan uuden tietotekniikan kulttuurin

    Harva muistaa millä mielin nuori opiskelija Linus Thorvalds vuosikaudet ähräsi työpisteessään yliopistolla edistämässä missiota, mitä juuri kukaan ei pitänyt tärkeänä (sama asetelma kuin Tim Berners-Leellä hänen suunnitellessaan webin alkuaskeleita). Aika arveluttava se idea olikin, varsinkin UNIX-kehitystalon mielestä, ja näin syntyi pitkällinen riita. Kuluttavaa aikaa varmaan taistella megayritystä vastaan. Hän tuli kuuluisaksi julkistaessaan syntyneen koodin verkossa, […]

  • Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi

    Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi

    Tällä videolla (32 min) kampanjoidaan systeemitieteen puolesta, koska se uutena näkökulmana (tosin aktivoitunut jo 1950 – 1970 – luvuilla) on jäänyt perinteisten tieteiden varjoon. Se ansaitsee oman itsenäisen aseman, koska universaalina ja selittävänä tieteenä se pystyy selittämään muiden tieteenalojen merkityksiä, ainakin systeemisellä ja metatasolla, toisin kuin esimerkiksi kognitiotiede ja semiotiikka, joihin tässä useinkin viitataan, mutta […]