Tulokset haulle: ”systems”
-
Demonstraatio: Google
Metakuvaus <T> innovaatioprosessin dokumentointiin 1 Kuvaus α Google <T> on … menestynyt IT-yritys. Tästä voi jatkaa määrittelyä… Tarvitaan hyvä menetelmä, jossa tutkija voi reflektoida eli testata tunteitaan ja arvioitaan siitä, meneekö oikeaan suuntaan Menetelmä wiki/ Reflective_practice 2 Kiinnostus Mikä siinä <T> on kiinnostavaa? Tästä voi jatkaa määrittelyä… Tekninen etevämmyys, teoria teorian taustalla (metateoria) 3 Arvio…
-
Käytännöllinen tiedonintressi
Käytännöllinen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten sinä viestit tiedolla, mistä tieto on saanut alkunsa, ja kuinka viestinnän “kieli” kehittyy? Käytännöllinen tiedonintressi olettaa, että on käyttökohde ja ainakin aavistus käyttäjästä, joka on verbin subjekti kun taas käyttökohde on objekti. Lisäksi tarvitaan jokin verbi, jotta lause olisi valmis. Jokainen toiminto saa seurakseen jonkin kuvaavan verbin määrityksineen. Oheinen kuva…
-
Vapauttava tiedonintressi
Vapauttava tiedonintressi vastaa kysymykseen: Jos saisit järjestää yhteiskunnan uudelleen, miten sen tekisit ja miksi? PESTLE – viitekehyksen mukaan ajateltuna juuri mikään yhteiskuntasysteemi ei voi toimia täysin vapaasti, sillä “ihminen” tarvitsee kontrollia. Human Sapiens ei ole tarpeeksi älykäs hoitaakseen itsensä ja ympäristönsä ilman byrokratiaa, lakeja, valvontaa, hoputtamista ja luterilaista työnteon velvollisuutta (jos et työtä tee, ei…
-
Tiedonintressi
Jokaisella ihmisellä on oma intressi saada ja käyttää ja luoda tietoa. Filosofi Jürgen Habermas on nähnyt sen laajemmin elämysmaailman kokemusten organisoitumisena yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Hänen kiinnostavan teoriansa tarkoituksena on paljastaa kaiken tiedon, tietämisen ja tieteellisen tutkimuksen ehdollisuus. Se sisältää kaikki olennaiset näkökulmat tietoon. Tekninen tiedonintressi liittyy työhön. Käytännöllinen eli praktinen tiedonintressi liittyy viestintään (kieli). Se on…
-
Systeemitiede vapauttaa luovuuden.
Systems Science, also referred to as Systems Research,[1] or, simply, Systems,[2] is an interdisciplinary field concerned with understanding systems—from simple to complex—in nature, society, cognition, engineering, technology and science itself. The field is diverse, spanning the formal, natural, social, and applied sciences.
-
Innovatiivisuus on edellytys uudistumiselle; Miksi se taito on romahtanut ja miten itse uudistumisen voisi uudistaa?
Kautta aikojen “toisinajattelijoita” on vainottu. Liberaalismin kodissa USA:ssa vaino parhaita ajattelijoita on saanut 2020-luvulla liittovaltion jakaantumaan erimielisiin koalitioihin, mitä voi pitää liberaalin ajattelun vastakohtana. Vertauskuvallinen sanonta: “Don’t shoot the messenger” on tarkoittanut sitä, että huonojen uutisten tuojaa ei pidä ampua. Uuden tieteen käsityksen esiin tuomisessa ei kuitenknaan ole kysymys huonoista uutisista, vaan aluksi yhteisestä, periaatteellisesta,…
-
Ovatko tieteen ja tietoviestinnän metodit jo valmiit? Hybridi-innovointi
Tiedeviestintään liittyy paljon ongelmia. Tiedettä kuitenkin saa innovoida paremmaksi. Se onnistuu parhaiten systeemin ulkopuolelta (ei sisältä). Kuvassa linkki esitteeseen (4 s), aiheena systeemitiede ja tietämyksen integrointi. Innovointikirjan demot: Kirjassa Älykkään ajattelun opas esitellään teoriana Systeemien filosofiaan pohjautuva teoreettinen malli viidestä demosta (kuva) kymmenestä näkökulmasta, joista viisi liittyy tutkimukseen ja viisi kehitykseen è R & D:…
-
Systeemien filosofia edistää lennokasta ajattelua kaikkein vaikeimmissakin haasteissa
Filosofian tohtorina olen 15 vuoden ajan opiskellut parasta tietoa ja tietämystä ja teoriaa, mitä yhteiskunnan parhaaksi koskaan on kirjoitettu. Ylivoimaisesti parhaita kicksejä olen saanut systeemienfilosofian koulukunnalta. Aihe on kuitenkin alkuun kompleksinen, sillä tutkija joutuu ulkoistamaan itsensä kaiken elämän taakse ja yläpuolelle (meta), irroittautumaan omasta ruumiista, mitä tarkoittaa käsite transcend. Sen aiheen oppimiseen kuluu välttämättä vuosia.…
-
Kirjasarja metatieteestä alkaen kohti huimia innovaatioita!
Etuliite meta tarkoittaa samaa kuin yli, tai takana, mutta abstraktimmillaan se tarkoittaa suurenmoisuutta transcend. IT-ajattelijat käyttävät jo tottuneesti monia metakäsitteitä, kuten metamalli ja metakieli. Kirjasarjan mukaan innovaatio on tulosta teknologiasta, joka on suunniteltu tieteen ja erityisesti kybernetiikan periaattein käyttäen meta-ajattelua ja systeemitiedettä apuna haasteiden kartoittamiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Tästä ketjusta oppien tuli mahdolliseksi määritellä innovaatioalusta,…
-
Systeemitiede vapauttaa luovuuden!
Proaktiivinen tiede kuvaa käsityksiä tulevaisuuteen. Työläs viestintä tekstinä korvautuu moderneilla keinoilla ihanteellisimmassa muodossaan, jolla on kyky yhdistää tiede ja käytäntö edistämään totuutta ja esittäjän tahtoa. Informaatio jalostuu siten systeemisyyttä korostavaksi todellisuudeksi: New Science & Praxis. Systeemisessä tietotyössä innovointitapoja voi yhdistää hybridi-innovaatioiksi. Näitä tapoja ovat liiketoiminnan lisäksi mm. systeeminen, kognitiivinen, symbolinen, tekninen, viestinnällinen, sisällöllinen ja tieteellinen…
-
Systeeminen innovaatio, GoodReason
Metayliopistolta on piakkoin valmistumassa kirja teemanimeltään Älykkään ajattelun opas. Se esittelee metodologian nimeltään GoodReason, joka sai alkunsa vaatimattomasta ideasta jo kymmenisen vuotta sitten. Kirjaa tehdessä se alkoi viimein löytää universaalin muotonsa ja laajuutensa kiteytyneenä ratkaisumallina. Pienestä “munasta” ja vaatimattomasta “idusta” on kymmenessä vuodessa kuoriutunut ja kasvanut universaalia tutkimusta ja ajattelua tukeva tieteen ja kehityksen yhdistelmä,…
-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden…
-
Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)
Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan isänä ja perustajana, W. Ross Ashbyn kumppanina. Jos jotakuta epäilyttää, onko kybernetiikka ollenkaan hyödyllinen aihe, siltä varalta tässä hänen historiaansa: Jo vuonna 1914 hän kirjoitti artikkelin “A simplification in the logic of relations” (relation viittaa aukkoihin kohteiden välissä ja kybernetiikan ideaan). Vuonna 1930 hän kirjoitti harmonisesta analyysistä “Generalized harmonic analysis”, mikä…
-
Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan
Jos joku ihmettelee, että mikä kumma kybernetiikka, olisiko sille edes tarvetta?, niin ainakin William Ross Ashby (k. 1972) on psykiatrina tehnyt parhaansa kertoakseen, että kybernetiikka tutkii muun muassa sekä koneiden että elävien olentojen viestintää ja vielä automaattisia ohjausjärjestelmiä (systeemeitä). Hänen kaksi kirjaansa, Design for a Brain ja An Introduction to Cybernetics, loivat kybernetiikalle uuden perustan,…
-
Mitkä ovat sinun tekosyysi kieltäytyä systeemisestä yhteistyöstä?
Aloitetaanpa muutosvastarinnan torjunta “ihan väärästä päästä” eli sieltä mikä arkiajattelijan olisi kaikkein helpointa torjua. Metafysiikka on ihmisen mielen sisäisten epävarmuuksien selvittelyä, mihin tekosyytkin varmuudella kuuluvat (seuraava kohta on poimittu Teknologiasymbioosikirjasta, sivu 67): Metafysiikka on kyllä vaikeasti hahmotettava filosofian alue, mutta Wikipedia määrittelee sen lyhyesti näin: Metafysiikka on filosofian keskeisimpien käsitteiden ja uskomusten tutkimista. Esimerkkejä metafyysisistä…
-
“Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä…
-
Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?
Tunnettu johtamistutkija ja kirjailija Daniel Kim perustelee elämäntehtäväänsä: “Systeemiajattelu tarjoaa tavan ennustaa aiempaa paremmin tulevaa menestystä. Se ei perustu menneisiin tapahtumiin, vaan tarkempaan ymmärrykseen organisaatiota ympäröivästä rakenteesta ja sen toimijoista.” Rakenne ratkaisee. Peter Senge on ollut hänelle oppi-isä, kuten miljoonille aktiivisille organisaatioiden kehittäjille. Systeemiajattelu haastaa reduktionistis-/deterministisen tavan nähdä maailma ja oma yritys koneena. Hullunkurista tuossa…
-
Linux syntyi ikään kuin varkain; mutta synnytti kokonaan uuden tietotekniikan kulttuurin
Harva muistaa millä mielin nuori opiskelija Linus Thorvalds vuosikaudet ähräsi työpisteessään yliopistolla edistämässä missiota, mitä juuri kukaan ei pitänyt tärkeänä (sama asetelma kuin Tim Berners-Leellä hänen suunnitellessaan webin alkuaskeleita). Aika arveluttava se idea olikin, varsinkin UNIX-kehitystalon mielestä, ja näin syntyi pitkällinen riita. Kuluttavaa aikaa varmaan taistella megayritystä vastaan. Hän tuli kuuluisaksi julkistaessaan syntyneen koodin verkossa,…
-
Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi
Tällä videolla (32 min) kampanjoidaan systeemitieteen puolesta, koska se uutena näkökulmana (tosin aktivoitunut jo 1950 – 1970 – luvuilla) on jäänyt perinteisten tieteiden varjoon. Se ansaitsee oman itsenäisen aseman, koska universaalina ja selittävänä tieteenä se pystyy selittämään muiden tieteenalojen merkityksiä, ainakin systeemisellä ja metatasolla, toisin kuin esimerkiksi kognitiotiede ja semiotiikka, joihin tässä useinkin viitataan, mutta…
-
About (Fin + Engl)
Perustin Metayliopisto – sivuston vuonna 2016 korostamaan akateemisen, itsenäisen tutkimuksen merkitystä edistämään riippumatonta tiedettä, alkaen ohjelmisto-ongelmien ratkaisun metodiikasta, joka oli väitöskirjani aihe (v. 2008). Tutkimusfokus laajeni pian systeemiajatteluun, kybernetiikkaan ja lopulta tieteenfilosofiaan, josta tuloksena syntyi, kahdeksassa vuodessa, keväällä 2024 Kaikenteoria – kirja, aiemman viiden tiedekirjan jatkeeksi. Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineeksi, ajatuksena luoda…
-
Kaaosta selkeyttää “uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy “uusi formaali”
Termin “uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä,…
-
Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen
Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan. Motiiveja kaiken…
-
Donella Meadows oli valovoimainen systeemiajattelija, toisin kuin Greta Thunberg
Kun nykyisin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä (sustainable development), on hyvä muistaa, että jo 1970-luvulla luonnon tila ja energian saannin riittävyys nousivat esille elintärkeinä aiheina, että perustettiin maailmanlaajuiset hankkeet: Rooman Klubi sekä Kasvun rajat – ohjelma. Luonnontieteilijä ja biofysiikan tohtori Donella Meadows pääsi mukaan näihin ohjelmiin. Hän nousi pinnalle humaanisen asenteensakin ansiosta, tutkimusmatkaajana, sopivan koulutuksen perusteella…
-
Albert Einstein esitteli rajattoman käsityksen fyysisestä maailmasta
Tämän suurmiehen nimi on kaikkien oppineiden huulilla usein, mutta onko hänellä erityistä merkitystä systeemitieteen kannalta, monitieteellisenä saavutuksena? Fysiikan kehittymisen osalta suhteellisuusteorian merkitys näkyy tuhansissa tutkimuksissa, joten tässä ei sen enempää (SemanticScholar-tietokannassa löytyy siihen yli 10.000 viittausta). Filosofisemmasta suunnasta Einsteinin vaikutus ilmenee näin (lainaus Tiedetuubista): “Aine vaikuttaa massallaan avaruuteen ja sanoo, miten sen tulee kaareutua. Avaruuden…