Käytännöllinen tiedonintressi


Käytännöllinen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten sinä viestit tiedolla, mistä tieto on saanut alkunsa, ja kuinka viestinnän “kieli” kehittyy?

Käytännöllinen tiedonintressi olettaa, että on käyttökohde ja ainakin aavistus käyttäjästä, joka on verbin subjekti kun taas käyttökohde on objekti. Lisäksi tarvitaan jokin verbi, jotta lause olisi valmis. Jokainen toiminto saa seurakseen jonkin kuvaavan verbin määrityksineen.

Toimintotutkimuksen kaavio (Vygovski, Engeström).

Oheinen kuva on kehitetty Activity theory – tutkimuksissa, ja on yleistynyt laajasti. Siitä puuttuu kuitenkin käsitteellistämisen menetelmä, millä esim. yhteisöä ja sääntöjä voitaisiin paloitella yhä pienempiin osiin. Siksi valtaosa yhteiskuntatutkimuksesta epäonnistuu. Pelkällä tutkimuskaaviolla ei pitkälle pötkitä. Silti aloituskohtana tämä kaavio on hyvä.

Kaikki maailman tutkimus, jota on tehty Activity theory:n merkeissä, voitaisiin muuntaa systeemiseen muotoon ja alkaa kehittämään sen pääkäsitteille holarkista ja systeemistä mallia IT-ulottuvuuksineen (simulointi), niin moni tutkimus alkaisi löytää vahvuuksia ja omaa identiteettiä tuhansien muiden tutkimusten joukossa.

Kuvan systeeminen ja holarkinen versio syntyvät siten, että jokainen tärkeä kaavion sana saa oman mallinsa (holarkia), ja näin syntyy todellisuutta kohti porautuvaa uutta tietämystä siitä, mistä oikein onkaan kysymys. Nämä kootaan objektin muodossa päivitettäväksi aineistoksi, josta lopuksi syntyy tulos, jaettavaksi asianomaiselle yhteisölle vallan ja vastuun muodossa. Kun toiminnon tutkimuksessa keskitytään toimintoihin ja niiden mukaiseen käyttäytymisanalyysiin, systeemiajattelussa ei jäädä mistään niistä piirteistä paitsi, mutta tarkentunut tietämys jokaisesta tärkeästä kohteesta on plussaa varsinaisten korjausten suunnittelussa.

Käytännön systeemiajattelu

Termiä Applied Systems Thinking on käytetty melko sekavasti, sillä siihen on kytketty monesti erilaisia teorioita yhteen. Käytännön systeemiajattelu voi luonnehtia prosessiksi, jossa on palautetta, epäonnistumisia, onnistumisia ja askeleita sinne ja tänne, uutta tietoa hankittaessa.

Systeemiajatteluun liittyy muutamia kurinalaisiksi määriteltyjä prosesseja, kuten CSH (Critical Systems Heuristics). Pehmeä systeemiajattelu nähdään enemmänkin tiedonkeruuprosessina kuin prosessina. Keskeistä usein on löytää hypoteesi, joka sitten käsitellään. Siinä kysymys on konseptin hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Systeemiajatteluun voi liittyä rajattomasti iteraatioita ja kierrokselle sopivimmat metodit.

Sellaiset menetelmät kuin SWOT ja Deming sopivat oikein hyvin systeemiajatteluun joko masteriksi tai slaveksi. Samoin yrityssuunnittelun useimmat menetelmät ovat valmiiksi systeemisiä (vaikka sitä ei olisi mainittu). Siten ottamalla systeemiajattelu ylimmän tason menetelmäksi, saadaan aikaan hybridiratkaisuja, joiden valmistumiseen osallistuu monia päällekkäisiä tiedonkeruuprosesseja. Keskeistä tässäkin on käsiteanalyysi, tapa koota informaatio käsitteiden tyyppien mukaan jäsenneltynä.

Kierros: visiointi, suunnittelu, kokemukset ja analysointi on hyvä runko systeemiajatteluhankkeeseen, ja dokumentointia siinä syntyy alusta alkaen systeemisessä muodossaan (GoodReason), valmiiksi tuotteeksi asti.

Innovointi systeemiajattelun keinoin

Innovointiin liittyy jokin idea tai konsepti.

Konseptin suunnittelu on osa innovaation rakentamista.

Simple – moodissa konseptia toteutettaessa voi käyttää parhaita mahdollisia organisaatiorakenteita, tai mahdollisesti voi jättää rakenteen ennalleen, ja keskittyä muihin osiin kohteessaan. Kuvassa idea laajenee keskipisteestä kahdeksaan eri suuntaan.