Tulokset haulle: ”systems”
-
Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? “Why”- tieteen missiot ja visiot
Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: “The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart…
-
Mikä olisi ilmaisuvoimaisin keino kuvata kompleksisia ilmiöitä? GoodReason on tarkoitettu juuri siihen
Tietojenkäsittelytieteessä kielen ilmaisuvoimalla (ilmaisukyky) tarkoitetaan ideoiden laajuutta, joka kommunikointitavalla (yleensä kieli) voidaan esittää ja viestiä. Mitä ilmaisuvoimaisempi menetelmä on, sitä enemmän erilaisia ja enemmän ideoita sillä voidaan esittää. SemanticScholarista hakusanalla “expressive power” löytyy 20.800 julkaisua, keskittyen yleensä joihinkin kapea-alaisiin tarkoituksiin. Ilmaisuvoimaisessa menetelmässä tulee olla ytimekäs kieli, semantiikka, tapa kuvata ympäristöä käsitteinä ja vuorovaikutuksina, selkeä ontologia…
-
Systemaattisin tapa porautua tiedon ja tieteen ytimeen perustuu automaatioon
Jos otsikon väitettä kutsutaan nimellä systemaattisen oppimisen hypoteesi (SOH), se vaatii tuekseen perusteluja. Se voidaan todistaa esimerkein valitsemalla tarkasteluun sopivan visaisia aiheita. Seuraava teksti on poimittu Symbioosikirjan esitteestä: Aiheeksi otetaan tunnetusti parhaan tiedon löytäminen droonien käyttämisestä aktiivisiin pelastus tehtäviin “drones to rescue” and action. Kirjaprojektin yhteydessä kehittämäni työkalu Metateknologia oppi sopivasti ohjelmoituna muutamassa viikossa tunnistamaan…
-
Maailman paras taksonomia ja kirjastoluokittelu sekä dynaaminen tieto
Tunnettu ja arvostettu taksonomian tekijä aikanaan oli Carl von Linné. Luoja loi, mutta Linné järjesti. Siitä lähtien käsitys taksonomioista on laajentunut kattamaan kaikki elävät systeemit sekä kasvit. Kromosomitekniikalla haltuun on saatu käsitys lajien synnystä ja perinnöllisyydestä sekä mahdollisesta tulevaisuudesta (virheelliset geenit), mikä kauhistuttaa monia, koska erilaiset manipulaatiotekniikat voivat aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia ihan kaikkeen. Jos pitäisi…
-
Suunnittelin dynaamisen kirjastosysteemin periaatteen
MÄÄRITELMÄ: Dynaamisesti toimiva ja avoin kirjasto on sellainen avoin systeemi (kokonaisuus), joka muodostuu modulaarisista aineistoista, joiden metakirjastomalleilla on keskenään analoginen käsitys tiedosta riippumatta siitä onko käsittelijänä ihminen, tietokone tai verkosto. Tieto, järki ja ymmärrys on tätä kaikkea luonnehtiva monikko. Kun tiedonhakua ja tietämyksen taltiointia tarkastelee ihan pienimmästä mahdollisesta tilanteesta kaikkein suurimpaan, alkaa hahmottua jatkumo kognitiosta…
-
Systeemin vuorovaikutus
Suhde ympäristöön on jokaiselle systeemille tärkeä asia ymmärtää. Pehmeä systeemiajattelu (Soft Systems Thinking) pohtii ihmistenkin välisiä, problemaattisia vaikutuksia, mentaalisia malleja, vaikka niistä ei uskalleta julkisesti keskustella. Kova systeemiajattelu puolestaan on äärimmäisen pitkälle kehittynyttä teknologiaa, minkä varaan avaruuteenkin jo kiirivä kyberavaruus – käsite ihmisen mielessä johtaa. Sen lisäksi puhutaan kyberneettisistä systeemeistä, joilla on evoluution ja luonnon…
-
Systeemin teoria
Systeemiala kaikkineen perustuu todellisuuden käsitteellistämiseen. Ei puhuta ensiksi tietystä organisaatiosta, ja bisnesideasta, vaan periaatteista, joilla ne varmuudella pysyisivät pystyssä. Grand Systems Theory on pohdintaa universaalilla tasolla, “survival strategies”. Se olisi parasta mahdollista tietoa globaalille yhteiskunnalle isoissa haasteissaan.
-
Tieto-oppi, muoto-oppi, oppi tieteestä ja teknologiasta; kaikki nämä samassa
Tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä: Miksi poliittiset toimijat eivät näytä löytävän toisiaan, vaan erkaantumassa äärisuuntiinsa? Miksi talous kärsii maailmanlaajuisesti pääoman puutteesta, vaikka keskuspankit tarjoavat rahaa miinuskorollakin? Miksi yhteiskunta on eriarvoistumassa – kasvavista megayrityksistä toiseen ääripäähän saakka, joka joutuu kokemaan kaikki mahdolliset tilanteet selviytyäkseen elämässä? Miksi teknologiasta ei voi enää vapaasti puhua ottamatta esille ongelmia, haavoittuvuutta ja…
-
Taisteluni sananvapauden puolesta: Daavid haastaa Goljatin
Eilen vietettiin sananvapauden päivää. Siihen sanaan liittyy paljon muutakin: ihmisoikeudet yleensä, sivistys, yhteiskunnan elinvoima ja ihmisten kyky arvostaa toinen toistaan. Olen pitänyt Monte Criston kreiviä esikuvanani. Hänethän tuomittiin syyttä autiolle saarelle (Dantes’n mainio romaani). Hän joutui virumaan siellä 14 pitkää vuotta. Olen kärsinyt samantyyppisestä ongelmasta samaiset 14 vuotta. Päätin haastaa yliopistolaitoksen, ja samalla koko koulutussysteemin.…
-
Systeemisyyden korostaminen
Sadat huippututkijat ympäri maailman ovat löytäneet System of Systems – periaatteen omakseen ja tuhannet ovat lähteneet muodostamaan siitä omia jalostuneita käsityksiään. Kymmeniä tuhansia systeemiajattelun kursseja on pidetty eri maanosissa 50 vuoden aikana. Turhaanko? Systeemisyyden vastakohta on tunnetusti kaaos ja sen mukanaan tuoma romahdus, katastrofi niin pitkälle kuin tylyjä sanoja riittääkään… Kybernetiikka on viisauden tiede johdattamassa…
-
Metayliopisto täyttää 5v, mutta yliopistolaitos 2500v; Kumpi on ketterämpi ja toimivampi systeemi?
Löytöretkeä tietoon on ollut Metayliopiston tarina tämän viisi ensimmäistä vuotta. Ilman rajoituksia, byrokratiaa ja riippuvuutta päättäjistä ja rahoittajista, jotka aina haluavat sanoa, mitä tieto heidän mielestään olisi. Metatiede tarkoittaakin vertauskuvallisesti löytöretkeä tietoon, perinteistä tiedettä korkeammasta näkökulmasta. Metatiedettä (MetaScience) seurasi käsite Supertiede (kybernetiikka), ja sitä edelleen Suunnittelutiede (Design Science). Kaikkia näitä yhdistää Systeemitiede, joka on saanut…
-
Systeeminen maailmankuva
Systeeminen maailmankuva (Metayliopisto) on syntynyt sulassa sovussa systeemiajattelun koulukuntien (Systems Science) esitysten pohjalta, joita on esitetty 1970-luvulta asti täsmentyvänä paradigmana. Se on vastakohta joustavalle ajattelulle, joka pinnallisena usein johtaa boiled frog-tilanteisiin. Metayliopiston aihe ja tämän sivuston identiteetti — torjumassa ylen kapea-alaista ja liian pinnallista ajattelun kulttuuria — tulee esille yhdeksässä (9) eri muodossa sosiaalisessa mediassa,…
-
Motiivini alkaa systeemitieteilijäksi (PODCAST, 15 min)
Systeemitiede on ikään kuin salaa edennyt todella laaja-alaiseksi osaamisen, teknologian, yhteiskuntatieteen, luonnontieteiden, biologian ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen alueeksi. Eikä siinä kaikki. Nuo olivat vain esimerkkejä tästä viisauden tieteestä. Tunnetuimpia systeemitieteilijöitä kansainvälisesti on kuvattu Wikiwand sivustolla: https://www.wikiwand.com/en/List_of_systems_scientists Alla olevasta varttitunnin podcastista voi kuunnella miten minä (Eki) päädyin lähteä tälle alalle: http://metayliopisto.fi/wp-content/uploads/2021/02/PODCAST_Motiivini_Systeemitieteeseen_II.m4a Seuraava Metayliopiston kirja liittyy teknologiaan,…
-
Suunnittelutiede ja systeemitiede ovat vastalääkettä yhteiskunnan sekavalle kehitykselle
Suunnittelu ja neuvottelu ovat ainoita lääkkeitä yhteiskunnan sekavuuteen, teknologian ongelmiin ja ihmissuhteiden haasteisiin. Molemmat tarvitsevat kuitenkin tuekseen teorioita ja periaatteita, joilla asianomaisten osaaminen täydentyisi riittävälle tasolle. Uudenlaista oppia tarvitaan! Tieteellinen maailmankuva Kuinka tiede ja tutkimus voivat arvioida yhteiskunnan tilaa? Tietenkään mikään yksittäinen tieteenala tai yliopiston tiedekunta eivät pysty selittämään tosielämän haasteita, poliittisia kuvioita ja tilanteita,…
-
Elämme kaoottisessa maailmassa – Osaako edes yliopistolaitos opettaa systeemisyyttä ja viisautta tohtori-kursseillaan?
Maailmantilaa kuvaa omalla tavallaan tämänkin kirkollisjärjestön (Neat Church) tilanneavaus: We live in chaos. When I look at the world around me chaos is what I see. I see a government divided that cannot get along with itself. I see people who are hurting. I see disease and sickness … Ymmärtääkö koululaitos tai yliopistosysteemi maailman tilaa?…
-
Suunnittelun ja tieteen palauttaminen arvoonsa
Sama aihe podcastina täällä: http://metayliopisto.fi/suunnittelutiede_manifesti_27082020/ Zach Jarou: “Deming described his “System of Profound Knowledge” as a lens to approach improving complex systems.”
-
Voiko tieteellistä katsomusta(nsa) päivittää kevyesti, ikään kuin tuosta vaan?
Kansalaisten käsitys tieteestä ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta vaihtelee puritaanisesta ajattelunvapauden kadottamisesta parapsykologian kaikkiin asteisiin (pähkäilyä siitä TIEDE-lehdessä). Se on liian iso skaala kenenkään hyväksyä, joten kiistanalaisuus saa tieteestä kansalaiselle aikaan arvottoman mielikuvan. Tiede ei kuitenkaan ole maailmaa isompi asia, vaikka se voi tarkastella koko universumia ja kaikkea mitä yleensä on olemassa. Käsityksen tieteestä ei saa rajoittaa…
-
Magic prefixes for Super Science; a Book explains
Flexible integration is a prerequisite for the integration of society The term “super-science” has so far been used in informal expressions to emphasize the unifying importance of disciplines or advances to excellence. I got the idea to create a mission and vision for it from the theories and descriptions of cybernetics decades ago: “Cybernetics is…
-
Metafilosofia & Supertiede: 10 tärkeintä kykyä kriisisietoisuuden edistämiseen
Kansalaisilta nykyisin puuttuu rohkeus ottaa vastaan näkemyksiä tiedosta, tieteestä ja yhteiskunnan toimintamuotojen edistämisestä. Se on absurdia kun ottaa huomioon eri valtioiden ja rakenteiden henkisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti haavoittuvan tilan. Koronavirus on eräänlainen raskaan sortin happotesti sille, pysyykö talousjärjestelmä edes pystyssä vai kaatuvatko palvelut!!! Kukaan ei siitä voi mennä vastuuseen. Senkin takia tarvitaan analyyttisiä ja systemaattisia…
-
Avoimuus ja rajattomuus luovat tekoälyn ohjelmoinnille puitteet!
Tosiasioiden tunnistamisesta kirjoittamaan uusinta tekoälyä Viime vuosina Suomeen levinnyt ajatus tekoälyn menestysaskelista pelkistyi melko nopeasti syväoppimisen periaatteeseen (myös koneoppiminen), joka tunnetaan tekoälyn aaltona numero 2. Siitä on tässä blogissa kerrottu useaan otteeseen. Idean supistuminen on kieltämättä johtanut kielteisiin reaktioihin “toisinajattelijoita” kohtaan. Metayliopisto edistää vastuullisena tekoälynä rajattua näkökulmaa, jolle avautuu aivan uudentyyppiset mahdollisuudet edistää yhteiskuntakehitystä. PWC…
-
Metayliopiston idea englanniksi (Metayliopisto Idea in English)
Metayliopisto (meta means behind and yliopisto means a learning society, a university) is an open forum, innovating platform, to promote systems based communication (like UML on IT) to describe anything for learning, analyzing, planning, mentoring as well as creating applications (click the drawing to enter Youtube video). The same information in Powerpoint here. In Finnish:…