Ihmisten asenne yhteiskuntaan vaihtelee. Toisille se on vieras koneisto, mutta rakkaanakin sitä voisi pitää, kun ajattelee, että se on vuorovaikutusten foorumi, minkä tarkoituksena yleisesti on palvella jäseniään. Yhteiskuntakybernetiikka (Sociocybernetics) on yksi näkemys yhteiskuntaan. Se tarkastelee sen kompleksisuutta ja paradoksejakin. Se tarjoaa työtehtäviä ihmisille ja palveluita kansalaisille, mutta monien rajoitusten takia (kompleksisuus), kaikki ei suju kuin […]

Älykkään ajattelun opas (uutuuskirja) on pyrkinyt selvittämään parhaimman arkkitehtuurimuodon mukaisesti millaista ajattelun muutosta kestävä (viable & sustainable) tulevaisuus ja systeeminen kehitys edellyttäisivät. Tämä arkkitehtuuri (metakybernetiikka) on siten validointialusta, minkä mukaiset edellytykset on muotoiltu kuvaikoneiksi (bad/good) ja selityksiksi 10 eri tavalla. Podcast samasta aiheesta on näkyvillä sivun alareunassa. Vastaava kuvaus metaparadigmasta löytyy kirjan osasta 2. Ensimmäiset […]

Ainoa maailmanlaajuinen kehittymisen hanke taitaa 2020-luvulla olla kestävän kehityksen edistäminen, josta on käynnissä 17 eri teemaa. Projektio tarkoittaa omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen. Tässä kirjoituksessa projektio on minun luoma, ja kohteena on koko maailma, ja siinä nuo 17 tunnettua teemaa ovat etäisesti referensseinä. Haluan kertoa tämän näin virallisesti, ettei kukaan väitä […]

Vuosikymmen 2020 on alkanut peräti sekasortoisissa oloissa. Millaisen maailman haluaisit jättää seuraaville sukupolville? Millainen olisi Suomi vuonna 2050? Mistä tähän on tultu? Korona pisti maailmantalouden sekaisin (2019 alkaen), koska tulonsiirrot (velat ja elvytykset) ovat olleet valtavia, kestämättömiä taakkoja seuraaville sukupolville. Ilmastonmuutokseen liittyvä apatia vaikuttaa jokaiseen, ja toisille se on elämän ja kuoleman kysymys. Erikoisoperaatioksi kutsuttu […]

Olen koulutukseltani ohjelmistoalan insinööri. Kiinnostuin jo varhain logiikasta ja siksi erityisesi Prolog (Programming in Logic) sopi ajatusmaailmaani luontevasti. Koin erityisen tärkeäksi jo 1990-luvulla tietomuotojen yhdistämisen, koska kieliä ja esitystapoja silloinkin oli niin paljon, että ne aiheuttivat kaaosta eri ammateissa. Halusin tutkia kielioppeja ja malleja kokeellisesti ja myöhemmin yliopistossa tieteellisesti, mistä suuntauksesta käytetään nimeä instrumentalismi. Jokaisen […]

Vapauttava tiedonintressi vastaa kysymykseen: Jos saisit järjestää yhteiskunnan uudelleen, miten sen tekisit ja miksi? PESTLE – viitekehyksen mukaan ajateltuna juuri mikään yhteiskuntasysteemi ei voi toimia täysin vapaasti, sillä “ihminen” tarvitsee kontrollia. Human Sapiens ei ole tarpeeksi älykäs hoitaakseen itsensä ja ympäristönsä ilman byrokratiaa, lakeja, valvontaa, hoputtamista ja luterilaista työnteon velvollisuutta (jos et työtä tee, ei […]

Tekninen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten käsittelet tietoa eri muodoissaan, oppiminen, kehittyminen tiedon jakaminen? Tekninen tiedonintressi on tavoite saada teknistä tietoa “kaikkeuden” eli luonnon manipuloimiseksi. Alkusävelet tiedon kaikkeuden selvittämiseen Tässä kirjoituksessa johdannon jälkeen esitellään Good – paradigma, kuinka kehittää parasta teoriaa ja parasta käytäntöä abstraktilla tasolla rakenneosista. Kuvan logiikka ja symboliikka ovat kehittyneet vuosien aikana siten, […]

Jokaisella ihmisellä on oma intressi saada ja käyttää ja luoda tietoa. Filosofi Jürgen Habermas on nähnyt sen laajemmin elämysmaailman kokemusten organisoitumisena yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Hänen kiinnostavan teoriansa tarkoituksena on paljastaa kaiken tiedon, tietämisen ja tieteellisen tutkimuksen ehdollisuus. Se sisältää kaikki olennaiset näkökulmat tietoon. Tekninen tiedonintressi liittyy työhön. Käytännöllinen eli praktinen tiedonintressi liittyy viestintään (kieli). Se on […]