-
Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? “Why”- tieteen missiot ja visiot
Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: “The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart […]
-
Miksi tarvitsemme “Supertiedettä”, kybernetiikkaa?
Jos oikeasti mietimme mitä mikin tieteenala tarjoaa erikseen ja mitä yhdessä ja siirrymme siihen, mitä mikään niistä jättää tarjoamatta kaikissa elämän ja tieteen haasteissa, päädytään käsitykseen siitä, mitä olisi “Supertiede”, monialaisen tieteen ja ajattelun ja ongelmanratkaisun oppi. Alkujaan kybernetiikka sana on peräisin kreikasta ja viittaa purjeveneen ohjaamisen taitoon. Samasta kantasanasta on tullut englantiin sana GOVERNMENT […]
-
Podcast – sarja: Opi kybernetiikkaa kuunnellen
Kybernetiikka on viisauden ja säätyvyyden tiedettä ja käytäntöä. Ensimmäinen audiosarja siitä avautui 16. heinäkuuta 2020. Se koostuu parin minuutin esityksistä, jotka käytännössä ovat Supertiede-kirjan sivuja. Kirja on niin systeeminen ja modulaarinen, että jokaisella sivulla on oma teemansa kuvineen, ja sen ansiosta siitä saa mainioita podcast – palasia, joita itse kukin pääsee kuuntelemaan vaikkapa aamulla hampaita […]
-
DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita
Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää […]
-
Rakettitiedettä, osa 2: Kybernetiikka on kyvykkyyden tiedettä ja ohjauksen taidetta
Kunpa yhteiskuntamme osaisi kybernetiikkaa! Sitä vartenhan se on luotu, mutta nämä hallintovirkamiehet ovat kovin oppimattomia :O Suomen SOTE on esimerkki kybernetiikan osaamisen puutteista SOTE on “lähtenyt lapasesta”. Kaksi puoluetta alkoi kamppailun miten itse parhaiten siitä hyötyisi. Tätä on jatkunut eri vaiheissaan yli 10 vuotta, ja kaupunginjohtajat ovat siihen jo kyllästyneet, sillä kaupunkien pitäisi saada tehtyä […]
-
Yhteiskunnan menestystekijät, kybernetiikka aseena
Perinteiset poliitikot eivät tieteestä välitä. Kiistat on ratkaistu käyttämällä sopivasti valtaa: enemmistö puhukoon. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaisuutta palveleva asenne. Komento-pohjainen johtaminen toimii entistä huonommin kriisiytyneessä yhteiskunnassa, missä tulkintoja on niin monenlaisia. Kybernetiikka esittelee tiedosta ja ymmärryksestä lähteviä malleja. Tässä videossa alleviivaan valtakeskeisen ajattelun heikkouksia, mitä vääryyttä se saa aikaan. Video on pituudeltaan 63 minuuttia. […]
-
Tämän kun opettaisit lapsillesi, niin yliopisto sujuisi kuin vettä vaan!
Maailma rakentuu systeemisistä elementeistä ja prosesseista. Ihmisen kulttuuri kehittyy ikään kuin näkymättömän käden vaikutuksesta tietyllä tavalla. Integral theory on tosi. Systeemien teoria teroitti jo 1950-luvulla, että kaikilla tieteenaloilla on yhteinen perusluonne. Systeemitiede ja metatiede haluavat yhdistää niiden välillä kulkevan tiedon. Kybernetiikka on ohjauksen ja oppimisen opinala, joka selvittää eroavuuksia ja yhteneväisyyksiä kotirobotin ja sen hoitajan […]
-
Meidän oma rakas yhteiskunta-kyberneettinen tulevaisuutemme
Ihmisten asenne yhteiskuntaan vaihtelee. Toisille se on vieras koneisto, mutta rakkaanakin sitä voisi pitää, kun ajattelee, että se on vuorovaikutusten foorumi, minkä tarkoituksena yleisesti on palvella jäseniään. Yhteiskuntakybernetiikka (Sociocybernetics) on yksi näkemys yhteiskuntaan. Se tarkastelee sen kompleksisuutta ja paradoksejakin. Se tarjoaa työtehtäviä ihmisille ja palveluita kansalaisille, mutta monien rajoitusten takia (kompleksisuus), kaikki ei suju kuin […]
-
Kestävän tulevaisuuden edellytykset ja valinnat
Älykkään ajattelun opas (uutuuskirja) on pyrkinyt selvittämään parhaimman arkkitehtuurimuodon mukaisesti millaista ajattelun muutosta kestävä (viable & sustainable) tulevaisuus ja systeeminen kehitys edellyttäisivät. Tämä arkkitehtuuri (metakybernetiikka) on siten validointialusta, minkä mukaiset edellytykset on muotoiltu kuvaikoneiksi (bad/good) ja selityksiksi 10 eri tavalla. Podcast samasta aiheesta on näkyvillä sivun alareunassa. Vastaava kuvaus metaparadigmasta löytyy kirjan osasta 2. Ensimmäiset […]
-
Projektio kestävän kehityksen haasteista; 10 osaamisaluetta merkattu
Ainoa maailmanlaajuinen kehittymisen hanke taitaa 2020-luvulla olla kestävän kehityksen edistäminen, josta on käynnissä 17 eri teemaa. Projektio tarkoittaa omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen. Tässä kirjoituksessa projektio on minun luoma, ja kohteena on koko maailma, ja siinä nuo 17 tunnettua teemaa ovat etäisesti referensseinä. Haluan kertoa tämän näin virallisesti, ettei kukaan väitä […]
-
Millaisen maailmankuvan aiot jättää jälkipolville?
Vuosikymmen 2020 on alkanut peräti sekasortoisissa oloissa. Millaisen maailman haluaisit jättää seuraaville sukupolville? Millainen olisi Suomi vuonna 2050? Mistä tähän on tultu? Korona pisti maailmantalouden sekaisin (2019 alkaen), koska tulonsiirrot (velat ja elvytykset) ovat olleet valtavia, kestämättömiä taakkoja seuraaville sukupolville. Ilmastonmuutokseen liittyvä apatia vaikuttaa jokaiseen, ja toisille se on elämän ja kuoleman kysymys. Erikoisoperaatioksi kutsuttu […]
-
Esan ja Ekin teoriat: kaksi käsitystä systeemiälykkyydestä
Esa Saarinen, systeemiälykkyys Eki Laitila, systeemiajattelu, innovointikirja, systeemtiede
-
Systeemiajattelu tuottaa viisaita ratkaisuja reduktionistisen maailmankuvan haasteisiin
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
-
Eki, yhdistämisen filosofia CV
Olen koulutukseltani ohjelmistoalan insinööri. Kiinnostuin jo varhain logiikasta ja siksi erityisesi Prolog (Programming in Logic) sopi ajatusmaailmaani luontevasti. Koin erityisen tärkeäksi jo 1990-luvulla tietomuotojen yhdistämisen, koska kieliä ja esitystapoja silloinkin oli niin paljon, että ne aiheuttivat kaaosta eri ammateissa. Halusin tutkia kielioppeja ja malleja kokeellisesti ja myöhemmin yliopistossa tieteellisesti, mistä suuntauksesta käytetään nimeä instrumentalismi. Jokaisen […]
-
Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista
Ovatko maailman parhaat tutkijat nykyisin maailman parhaita teoreetikkoja tai parhaita markkinoiden aavistajia? Ehkä oikea vastaus on, että he osaavat yhdistellä asioita, ja heillä on vahva intohimo tehdä tulosta ja saada aikaan ratkaisuja. Teknologioissa harvoin on kysymys samanaikaisesti inhimillisyyden edistämisestä, mutta nämä piirteet tulevat esille Gartnerin raportissa 2021, mikä on aivan positiivista: Three Themes of Emerging […]
-
Systeemitiede-Wiki
Systeemiset alat ja aiheet Innovointi Älykkyys Eettisyys Teoreettiset tutkimusaiheet Wikipediassa • Kaaos ja dynaamiset systeemit • Kompleksisuus • Ohjausteoria • Kybernetiikka • Tietoteoria • Yleinen systeemiteoria • Hierarkiateoria Käytännön tutkimusaiheet Wikipediassa • Kriittinen systeemiajattelu • Toimintatutkimus ja johtamistiede • Pehmeiden systeemien metodologia • Systeemianalyysi • Systeemillinen suunnittelu • Systeemidynamiikka • Systeemisuunnittelu Monialaiset sovellukset Wikipediassa • […]
-
Vapauttava tiedonintressi
Vapauttava tiedonintressi vastaa kysymykseen: Jos saisit järjestää yhteiskunnan uudelleen, miten sen tekisit ja miksi? PESTLE – viitekehyksen mukaan ajateltuna juuri mikään yhteiskuntasysteemi ei voi toimia täysin vapaasti, sillä “ihminen” tarvitsee kontrollia. Human Sapiens ei ole tarpeeksi älykäs hoitaakseen itsensä ja ympäristönsä ilman byrokratiaa, lakeja, valvontaa, hoputtamista ja luterilaista työnteon velvollisuutta (jos et työtä tee, ei […]
-
Tekninen tiedonintressi
Tekninen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten käsittelet tietoa eri muodoissaan, oppiminen, kehittyminen tiedon jakaminen? Tekninen tiedonintressi on tavoite saada teknistä tietoa “kaikkeuden” eli luonnon manipuloimiseksi. Alkusävelet tiedon kaikkeuden selvittämiseen Tässä kirjoituksessa johdannon jälkeen esitellään Good – paradigma, kuinka kehittää parasta teoriaa ja parasta käytäntöä abstraktilla tasolla rakenneosista. Kuvan logiikka ja symboliikka ovat kehittyneet vuosien aikana siten, […]
-
Tiedonintressi
Jokaisella ihmisellä on oma intressi saada ja käyttää ja luoda tietoa. Filosofi Jürgen Habermas on nähnyt sen laajemmin elämysmaailman kokemusten organisoitumisena yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Hänen kiinnostavan teoriansa tarkoituksena on paljastaa kaiken tiedon, tietämisen ja tieteellisen tutkimuksen ehdollisuus. Se sisältää kaikki olennaiset näkökulmat tietoon. Tekninen tiedonintressi liittyy työhön. Käytännöllinen eli praktinen tiedonintressi liittyy viestintään (kieli). Se on […]
-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden […]
-
Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann
1930-luvulla tutkimus oli kiihkeimmillään USA:n Princetonissa laitoksessa Institute for Advanced Study, joka tunnetaan myös Albert Einsteinin ja John von Neumannin ”akateemisena kotina”. Juutalaisnerot pakenivat tänne natsien kauhuja. Nimensä veroinen paikka. Näistä herroista jälkimmäinen sai valmiiksi Eniac-tietokoneen heti toisen maailmansodan päätyttyä, v. 1946. Hän oli oikea huippumatemaatikko, kuten monet näistä muista: Kurt Gödel, Claude Shannon, Tsung-Dao […]