-
Miltä yhteiskunta näyttää mallina ; Honeycomb Model for Society
Visuaalinen rajapinta yhteiskunnan ylimmältä tasolta sen toimintoihin ja rakenteisiin esitetään ao. videossa, joka on toistaiseksi saatavilla vain tilauksesta. Hunajakennomalli on suosittu esitystapa abstrakteille aiheille kuten oppiminen ja tässä koko yhteiskunta, mikä on uusi aluevaltaus. Video (16 min in English) is not yet public: https://youtu.be/qfBTgCwFtFo
-
Edistävätkö vai estävätkö yliopistot tietoa? Kokemuksia systeemiajattelun yhteistyöstä
Yhteiskunta on antanut yliopistoille kolme tehtävää: opettamisen, tutkimisen ja yhteiskunnan edistämisen. Metayliopiston starttaajana pidän itseäni erinomaisena yhteistyökumppanina jokaisele yliopistolle jokaisessa näistä tehtävistä. Alkusyksystä 2017 valitsin kolme tiedekuntaa ja kontaktihenkilöä, joilla on jotakin käsitystä systeemeistä. Nyt kävikin niin, että yksikään näistä ei 30 viestin tiimellyksessä sanallakaan viitannut itse asiaan eli Metayliopiston videoaineistoon ja kaikkeen runsaaseen materiaaliin,…
-
Pelittääkö tulevaisuuden tutkimus Suomessa ja maailmanlaajuisesti?
Jokainen systeemien teoriasta ja säätöteoriasta vähänkään tietävä muistaa, että systeemillä tulee olla asetusarvo, johon se vertaa mittausta ja palautetta ja sitä kautta se kykeee organisoitumaan tulevaisuutta vastaavaan tilanteeseen. Itseorganisoituminen, oppiminen, aikasarjamenetelmät, ennakointi ja sulautuminen ympäristöönsä ovat jaloja taitoja. Niitä kuvataan kybernetiikassa neljänä eri tasona. Tulevaisuuden ymmärtäminen on viable-mallissa liitetty älykkyyteen, koska se vaatii monialaisuutta, objektiivisuuttakin…
-
Palvelevatko yliopistot vain eliitin etuja?
Olen yrittänyt saada kontakteja yliopistoihin tarjotakseni tukea heidän systeemien ja prosessien ja koulutusten kehittämiseen. Nyt näyttääkin siltä, että mitä paremmin olen edistynyt itse asiassa, sitä torjuvampaa on vastaanotto. Minua on syytetty hybriksestä noin 20 kertaa (tähän mennessä, 6.9 klo 13) kun olen kertonut systeemiajattelun mahdollisuuksista heidän ja koko yhteiskunnan hyväksi. Kukaan professori ei ole suostunut…
-
Millainen kyberneettinen systeemi on Suomi?
Suomen historia, nykyisyys ja tulevaisuus samassa Uuden Suomen artikkelissa! Ensimmäinen suomalainen onnistui aikanaan saamaan jälkeläisiä, mutta alkuräjähdys ei häntäkään luonut. Jo tämä lause johdattaa kykyjen ja ohjauksen tutkimukseen, kybernetiikkaan sekä Suomen aitoon historiaan. … Tästä onkin hyvä jatkaa kohti Suomi-systeemin pelastamista järkeilyä hyödyntäen. Kirjoituksessa on tulta ja tappuraa, ja ihan aiheesta!
-
Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership
Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen,…
-
Metayliopisto yhdistää konsepteillaan työelämän käytännöt ja tieteen metodit yhteiskunnan kehittämiseen
Metayliopisto ja sen esittämä GoodReason – periaate ovat kognitiivinen innovaatio: keino ihmisen ajatella systeemisesti (System 2) mitä tahansa alaa ja kohdetta mistä tahansa näkökulmasta valitsemallaan tarkkuudella. Tämä on valtaisa lupaus yhdelle teknologialle tarjota lähes kaikkeen. Seuraavassa sitä selostetaan lähemmin. Metayliopiston taustaa luonnehtii kolme taustoittajansa työuran vaihetta Sellaista työuraa, millä yhtä sujuvasti tähdätään “nörttitasolta” alkaen työelämän…
-
Voidaanko terrorismi poistaa kokonaan? Systeemiajattelu antaa ehdollisia vastauksia siihenkin
Eurooppaan on levinnyt uusi tappamisen aalto. Siinä autoa käytetään terrorin levittämisen välineenä. Tietyt ääriryhmät haluavat lisätä kauhua sillä, entisten välineitten lisäksi. Aseellisen väkivallan aiheuttamat kustannukset ovat 13.3% maailman bruttokansantuotteesta, eikä siihen edes kuulu sotiminen. Maailma on vaarallinen ja mentaalisesti järjetön paikka asua. Tämä on hyvä aihe systeemiajattelijoille ottaa asia haltuun. Viitekehyksiä ja rakentavia lähtökohtia Videossa…
-
Yhteiskunnan systeemien tutkiminen navigoimalla 10 skeeman avulla; globaali äly
Tämä video on suomennos edellisestä. Yhteiskunta on systeemien systeemi; perusmuotoja olisi Luhmanin mukaan 10, mutta olen lisännyt niihin tuotannon, Kun näitä yhdistää unifikaatio-periaatteella, lähestyy kaiken ymmärtämisen ideaa; global brain. Ideana on visuaalinen mallintaminen ja tietämyksen käsitteellistäminen: yhteiskunta funktioina. Video kestää hieman yli tunnin.
-
Cross navigating society using 10 systems model; the Global Brain – approach
This video (38 min) models society using Luhmann’s and Roth’s ten (10) systems model, extending the approach to cybernetics machine and the global brain theory. Laaja-alaista ajattelua yhteiskunnan eri puolilta Sisältö perustuu erittäin tunnetun sosiologin, Niklas Luhmannin ideoimaan yhteiskunta-malliin. Tässä aineistossa differentoituminen on keskeisiä piirteitä ja sen vastakohtana on yhdentäminen eli yhdenmukaisten piirteiden löytäminen. 10…
-
Kosmologia kolkuttelee ymmärryksen rajoja; tepsiikö systeemiajattelu siihen?
Tiukin mahdollinen testi systeemiajattelun tekniikalle on kokeilla sitä taivaankappaleiden selittämiseen. Kosmologia ja avaruuden ymmärtäminen aiheuttavat kiistoja alan tutkijoiden yhteisöissäkin. Alkuräjähdys, pimeä aine, aikamatkustus, mustat aukot, evoluutioteoria ja lukuisat ilmiöt tuottavat vaikeuksia tieteellisiä haasteita parhaiden asiantuntijoiden ymmärtää toisiaan. Systeemiajattelu taipuu näköjään suhteellisen hyvin avaruuden kuvaamiseen. Se mitä tutkijat eivät ymmärrä, jääköön kuvaamatta. Tarustossa Yggdrasil oli myyttinen…
-
Ansaitsemme paremman tulevaisuuden: kriittinen analyysi ja ehdotus harkitun muutoksen käynnistämiseksi
Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan? Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia…
-
Miten viestintä voi onnistua; systeemisen journalismin idea
Journalismin tila puhuttaa. Suomessa HS ja YLE ovat napit vastakkain ja ihmiset muuttuneet kyynisiksi somen epätoivon ja raivon edessä. Viestinnän laadun parantaminen on todellinen haaste. Hölmöilystä ei hyödy kukaan. Arvostettu prof. Osmo A Wiio kehitti aikanaan viesinnän lait: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Taustaa hänen väitteilleen löytyy mm. Petro Poutasen esityksestä täältä (Wiio, O.A. (1978)…