Tekijä: Eki Laitila

  • Ihmisellä on huono tapa alistaa toista ihmistä; miten torjua addiktoituminen valtaan?

    Vuodet 2016 alkaen tullaan muistamaan kiihkeistä valtakamppailuista. Kaikilla tasoilla kuohuu USA:n johdosta alkaen. EU on menettänyt identiteettinsä, vaikka se on maailman vanhimpia kulttuurin kehtoja. Erityisesti Kreikka kärsii. Onko uusi Korean sota tulossa? Eikö ihmiskunta ole oppinut mitään tuhansissa vuosissa? Kognitiivinen ja systeeminen näkökulma addiktoitumisessa valtaan Kognitiivinen tarkastelu ei selitä vääristyneen vallankäytön muotoja ja käyttäytymistä vaan…

  • Ekosysteemiajattelu on moderni tapa kehittyä; onnistuuko se Suomelta?

    Yrityksiä jäykistää yleisesti — varsinkin taantuvilla markkinoilla — liika kilpailullisuus, mikä saattaa johtaa salailuun, ideoiden kähmimiseen, siiloutumiseen ja byrokratiaan. Kun yritys luulee parantavansa kilpailukykyä, se vanhollisten asenteittensa takia helposti taantuu, jauhaa samoja asioita tuloksettomasti ja eksyy lillukan varsiin. Joidenkin ylistämä Pölli tästä – periaate johtaakin kaikenlaiseen kähmintään, kun yhteisyötä ei päästetä aktivoitumaan ihan aidosti. Sama…

  • Metayliopiston metamorfoosi, 1. vuosi; kuinka kehittyä ja kehittää yhteiskuntaa

    Metamorfoosi tarkoittaa luonnossa muodonmuutosta, kuten toukka, joka kaivautuu kotelostaan, saa siivet ja lähtee lentoon. Tämä kielikuva sopii hyvin Metayliopistolle, joka aloitti vuosi sitten haastamalla tieteen ja käytännön ammattilaiset systeemisillä malleillaan, joilla voi kuvata periaatteessa mitä tahansa. Siten Metayliopisto ansaitsee selvästikin nimensä; se on meta-maailman kuvaaja. Mallin soveltaminen käytännössä Systeemisillä malleilla voi luoda ja kehittää periaatetasolla…

  • Yhteiskunnan menestystekijät, kybernetiikka aseena

    Perinteiset poliitikot eivät tieteestä välitä. Kiistat on ratkaistu käyttämällä sopivasti valtaa: enemmistö puhukoon. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaisuutta palveleva asenne. Komento-pohjainen johtaminen toimii entistä huonommin kriisiytyneessä yhteiskunnassa, missä tulkintoja on niin monenlaisia. Kybernetiikka esittelee tiedosta ja ymmärryksestä lähteviä malleja. Tässä videossa alleviivaan valtakeskeisen ajattelun heikkouksia, mitä vääryyttä se saa aikaan. Video on pituudeltaan 63 minuuttia.…

  • Systeemi-opiskelu on nopein tapa oppia monialaisuutta: demona lääketiede

    Olen kehittänyt tähän videoon systeemikeskeisen oppimisen periaatetta. Sovellan sitä lääketieteeseen, joka on tieteenaloista haastavimpia monellakin tavalla, ja liittyy selkeästi perustutkimukseen ja tulevaisuuden huimiin megatrendeihin (monet muut alat ovat suoranuottisempia). Videossa (55 min) ennustan tulevaisuuden kehitystä, että jatkossa terveys on informaatiota, John Sowan mukaista “tietämyssoppaa, mitä sovelletaan spesifisesti ihmisiin ja kollektiivisesti yhteisöihin ja kansoihin. Lääketieteeseen liittyy…

  • Kulttuurien ymmärtäminen sopii systeemiajattelun teemaksi; kohti parempaa politiikkaa (in English)

    Incentives to create an English presentation about culture come from Joanne Barclay’s messages to me about Cultural Entropy, which is an essential part of the Barrett Value System. Joanne has Cultural Leadership Group to promote this idea. In Finnish: Kulttuurientropia mittaa ihmisen ja organisaatioiden (systeemi) arvoja Barrettin kehittämällä pilarilla. Sillä voi tunnistaa ja ennustaa inhottavia…

  • Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta

    Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana…

  • Nyt kun puhutaan tekoälystä, digitalisaatiosta, IoT:stä, älykkäistä toiminnoista ja tuotteista kuten älyvaatteet, on hyvä määrittää voiko kirja olla älykäs ja millainen olisi älykirja: kyberneettinen malli kirjasta? Tämä selostus liittyy edelliseen postaukseen, mutta on itsenäinen osuutensa. Kybernetiikka tutkii kykyjä, kuten älykkyys, ottamatta kantaa missä se ruumiillistuu. Kirjailijan – kirjan ja lukijan välille muodostuu semanttinen ketju, missä…

  • Kaikkien aikojen älykkäin kirja?

    Tiedekirjallisuudessa tunnetaan huippuhetkensä ja taiteessa on helmensä. Älykkyyden piirteitä kirjoista harvemmin hakemalla haetaan. Kaikki geneeriset esitystavat sekä kehittyneet matematiikan menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia ajatuksen vinhaan lentoon. Silti harvemmin päädytään käytännöllisiin ratkaisuihin. Systeemiajattelu on tässä suhteessa erityisen otollinen metodiikka. Kerron tässä uusimman kirjani älykkyydestä. Miten määritellä kirjan älykkyys? Wikipedian mukaan älykkyys liittyy yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn.…

  • Mitä yhteistä on Kreikan kriisillä ja Brexitillä?

    Reilut kaksi vuotta sitten Kreikan kriisi oli kuumimmillaan, ja maan finanssiministeri Yanis Varoufakis oli energisimmillään selvittämässä syitä ja seurauksia: visioita ja mahdollisuuksi. Kuten ohjeisesta raportistani Best_Solution_for_Greece_by_GoodReason selviää, hän oli jo vuosia aikaisemmin laatinut taloustieteen ja peliteorian arvostettuna professorina esityksen A Modest Proposal for Europe. Tultuaan valituksi ministeriksi hänellä oli tietoa, mutta ei ollutkaan tarpeeksi valtuuksia…

  • Systeemiajattelun osaamisen tasot – Mitä osaajalta vaaditaan?

    Monella alalla on osaamisluokitteluja, sertifikaatteja. Systeemiajatteluun julkisia osaamistasoja ei (vielä) ole luotu. Paras löytämäni on Thwink.org-hakemistossa ja sen lisäksi Watersfoundation.org esittää omia osaamiskynnyksiään. Eri koulutusfoorumeilla on omia tenttejään ja kelpoisuusvaatimuksiaan. Tässä videossa arvioin osaamistilanteita, melko laajasti (mikä on luokittelun hyödyllistä taustatietoa), ja esitän löyhän viitekehyksen, jonka mukaan aihetta opiskelija voi tunnistaa heikkouksiaan kehittyäkseen “vahvaksi” systeemiajattelijaksi.…

  • Systeemiajattelun tilanteita ja haasteita

    Jos yhteiskunta toimisi oletetulla tavalla, ei systeemiajattelulle olisi paljoa tarvetta, koska tulokset ja tulevaisuus voitaisiin ennustaa. Pääsyitä sille ovat ihmisten arvaamattomuus ja tietoiset virheet sekä konfliktit, missä osapuolet asettuvat toisiaan vastaan. Tässä videossa kuvataan muutamia tilanteita EU:n tasolla, Suomen tasolla, organisaatioissa sekä viestinnässä yleensä. Video on noin puolen tunnin mittainen. https://youtu.be/IVkGOACmJ2g    

  • Meta-opettaminen – opettamista korkealla abstraktiotasolla

    Erinomainen tapa hyödyntää systeemiajattelua on viestintä koulutustilanteissa, joissa voidaan nousta meta-tasolle pohtimaan periaatetta, mistä sitten onnistuu laskeutua arjen tasolle hyvinkin konkreettisesti. Liian konkreettinen koulutus johtaa fakkiutumiseen (ehkä tympääntymiseen), ja varsinaista oppimista siinä ei tapahdu. Tässä reilun puolen tunnin videossa esitellään powerpoint-alusta, missä on valmis kalvojen ja teemojen ja metodien kokoelma odottamassa soveltajaansa. Tämä setti soveltuu…

  • Elinkelpoisen yhteiskunnan periaate

    Politiikassa ja tutkimuksessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Tätä termiä vanhempi ja “kestävämpi” on elinkelpoisen systeemin periaate (viable system model). Tässä videossa sitä valotetaan noin puolen tunnin verran. Sitä kautta tulee karkealla tasolla kuvattua termi yhteiskuntakybernetiikka. Siihen pääseminen edellyttää heikossa tilanteessa olevalta systeemiltä muunnosjohtamisprosessia. Se on – yllättäen – melko suoraviivainen periaatteeltaan. Käytännössä muutosta vastustaa eliitti…

  • Systeemiajattelun monipuolisuus ja kybernetiikan selitysvoima kohtaavat uudessa kirjassa

    Kirjallani on TYYTYVÄISYYSTAKUU pääkriteereillään. Ne ovat uutuusarvo, visuaalisuus, konkreettisuus ja kattavuus. Nämä ovat myös tieteen pääkriteereitä. Ajattelu ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tarvitaan se ajattelija sekä osapuolet, jotka keskenään panevat yhteiskunnan kuntoon. Lyhyt tiivistelmä kirjasta videona (11 minuuttia). https://youtu.be/Hq_3wza2mWc Video on Metayliopiston Youtube-kanavassa, minne jatkossa videot tallentuvat.

  • Maailmanlaajuisten systeemisten huolten ratkaisu, osa N

    Yhteiskuntakybernetiikan sarjani jatkuu… Laatu paranee sadannen yrityksen jälkeen 🙂 Tämä video on siis erilainen mitä Deming-logiikkaan pohjautuvat. Tässä esitellään uuden kirjan teemoja aiempaa havainnollisemmin: tehokkaammin, nopeammin. Video sijoittuu Youtubessa Metaliopiston kanavaan. Kirjan ostoa harkitsevien on hyvä katsoa tämä läpi. Kysymys on erittäin isosta asiasta, systeemisestä, monikäyttöisestä metodiikasta, ja kirjasta, jollaista ei löydy mistään tietolähteestä. https://youtu.be/Itukjyo4LQU…

  • Video yhteiskunnan kehittymiskirjasta

    Yhteenvetovideo (36 min) uudesta kirjasta. Se on ajatusten herättelijä mitä suuremmassa määrin, mikäli mittatikkuna käytetään populismin ja eliitin välistä kiistelyä, mikä on kovasti voimistumassa Suomessakin mm. siitä syystä, että Halla-aho on pyrkimässä Perussuomalaisten puheenjohtajaksi (vielä ei ole varmistunut). Jos hän siihen pääsisi, silloin tulisi hallituskriisit ja yleinen kaaos Suomen johdossa. Muun muassa tällaisia asioita voi…

  • Kirjauutuus: Yhteiskunnan kehittymisen perusteet!

    Ensimmäinen soveltavan tason kirja systeemiajattelusta kohdistettuna yhteiskunnan kehittymiseen Metayliopistolta. Kirja on tiivistä asiaa yhteiskunnasta. Sitä luonnehtii kannen kuvakin, heti asiaan. Yhteiskunta on tietynlainen elin, mistä kyberneetikot ovat tunnistaneet viisi tasoa. Sen mukaan on mahdollista arvioida, onko systeemi elinkelpoinen (Viable). Tasot ovat ymmärrettäviä, joskin eri tapauksissa niiden merkitys vaihtelee. Tämä väite on arvokas, koska se johdattelee…

  • Homeostaasi on käsite kuvata systeemin tasapainoa ja vakauden ehtoja

    Yhteiskunta on valitettavan epävakaa ja monikerroksinen rakenne. Homeostaasin avulla voi pohtia sen selviytymistä. Video (45 min) johdattelee laajaan aiheeseen, missä meillä jokaisella on opiskeltavaa eliniäksi. Se onkin sopivaa pohdittavaa joulun ajaksi. Joulurauha on myös homeostaasia!

  • Populismia pidetään uhkana länsidemokratialle: Analyysiä siitä sekä parempi yhteiskuntamalli

    Yhteiskuntaa, sen päättäjiä ja rakenteita voi analysoida, mutta myös kehittää, suunnitella ja ideoida systeemiajattelun ja kybernetiikan periaatteita käyttäen. Organisaatiokybernetiikka näyttää olevan suosiossa netin kirjoituksista päätellen. Tässä videossa siitäkin, populismin syistä ja seurauksista sekä ideoinnista, millainen yhteiskunta varmasti pelaisi. IT-alan insinöörinä olen kehittänyt prosesseja ja rakenteita: optimointiratkaisuja maksimoimaan resurssien paras käyttö kappaletavarateollisuuteen, autoalalle, sähkötuotantoon, logistiikkaan, elintarviketehtaaseen…

  • Koheesio on yhteiskunnan tärkeimpiä voimia: koossa pitämisen tarve

    Parhaat käyttäytymismallit ihmiskunnalle löytyvät luonnosta. Darwinismi on sentään julma ja epäinhimillinen periaate sosiaalisiin yhteisöihin sovellettavaksi. Ihmisen tietoisuus on pyrkinytkin kehittymään luolamiehen tasolta kohti humaanisuutta, mutta sillä tiellä ollaan vielä alkutaipalleella kun katsoo vaikkapa Euroopan ja USA:n tilanteita: talous, geopolitiikka, turvallisuus ja poliittinen järjestelmä. Valtarakenteet ovat edelleen käsittämättömän autoritäärisiä, kaukana oikeasta tasa-arvosta ja demokratiasta. Tässä videossa…

  • Oppimisen ja kehittymisen uusi paradigma: Metayliopisto perustuu meta-kognitioon

    Vuorossaan kolmas versio Metayliopiston esitteestä valmistuu tällä viikolla. Ohessa sen kansi. Esite on ladattavissa täältä. Viivoitin sanoo kivelle: “You Rock”. Kivi vastaa: “You Rule”. Niin se maailma toimii 🙂

  • Täsmä-oppiminen on taito pureutua tehokkaasti aiheeseen kuin aiheeseen

    Oppimisen menetelmiä on useita, ja useita niistä tarvitaan työelämässä koko elämän ajan. Tässä videossa kuvataan aihetta: Learning-On-Demand eli tapauskohtaista oppimista. Siihen liittyviä alalajeja ovat mm. asiakkaan ajattelun oppiminen, ilmiöoppiminen, nano-oppiminen sekä erilaiset mentoroinnin tekniikat. Täsmäoppiminen kuuluisi työelämän osaamisen ytimeen, sikäli kun se omana lajinaan tunnistetaan. Se on vielä aika harvinainen termi. Jos se tunnistetaan ja…

  • Käsiteavaruus on kommunikaatiota helpottava keino rajata tietämys

    Metayliopiston tieteeenfilosofia-sarjassa on vuorossa käsiteavaruus. Se kuulostaa teoreettiselta ja sellainen sen tausta onkin. Tässä videossa laajennan käsitettä teknologiaan (technological space) ja monialaiseen työskentelyyn yleensä. Gärdenfors on julkaisuissaan erotellut symbolisen tason, alisymbolisen ja käsitteellisen tason (conceptual space).  Hän on esitellyt ajattelun geometrian eli tavan muodostaa ominaisuuksille kategorioita geomertiankin keinoin. Ihmisen havainnot ovat esimerkiksi kartasta alkujaan alisymbolisia…