Venäjän talous ja termodynamiikan alkeet


On vaikea kuvitella yhteyttä termodynamiikan ja talouden välille, mutta systeemeitä on vuosikymmenet kuvattu tämän fysiikan haaran avulla ja kun talous on systeemi, silloin pitäisi olla yhteys Venäjänkin taloudesta termodynamiikkaan, ainakin teoriassa.

Venäjän talouden ongelmia nuori ekonoVladimir_Putin_20_December_2002-1[1]misti, Zukovski, rajasi selkeään tapaan kolmi-dimensioisesti (Hesari):

  • a) suhdannekriisi
  • b) rakennekriisi ja
  • c) järjestelmäkriisi.

Suhdanneongelma on hänen mielestään suureksi osaksi maan sisältä aiheutuvaa, mutta rakennekriisi johtuisi putkitaloudesta kun öljyrahat ja -voitot sijoitettu kiinteistöihin ja hotelleihin, eikä omaa alaansa vahvistamaan. Se on lyhytnäköisyyttä.

Systeemikriisi on Venäjällä Zukovskin mukaan vaikein, vaarallisin, syvin ja suurin, koska sitä ei voida ratkaista talouden keinoin. Se johtuu valta- ja omistusrakenteen täydellisestä toiminta- ja kilpailukyvyttömyydestä (lainattu Hesarista 12.3.2106). Huom. Suomen pitäisi myös pyrkiä välttämään tämäntapaista kriisiä.

Omistusrakenteiden muuttaminen edellyttäisi keskusjohtoisia muutoksia lainsäädännöllä tai jonkin sorttista vallankumousta tai uudelleenorganisaointia.

Miten tämä liittyy termodynamiikkaan?

Tämä vaatii jo hieman mielikuvitusta. Raha on aktivoivaa energiaa ja kaikki resurssit, mitä valtiolla (Venäjä) ovat energian eri muotoja. Jos vaihdanta valtiossa toimii, ja resursseja (energiaa) tarpeeksi, silloin maan voisi kuvitella toimivan tasapainossa. Näin yksinkertaista…

Tasapainon tavoittelun luulisi Suomessakin olevan hallituksen ykkösasia. Jokaisen alan tulevaisuus on erikseen syytä varmistaa, tai huolehtia sen hallitusta alasajosta: maanviljelys, laivanrakennus, IT.

Sitten ne termodynamiikan pääsäännöt:

  1. Nollas pääsääntö: Jos kahdesta systeemistä molemmat ovat tasapainossa, myös kokonaisuus on tasapainossa.
  2. Ensimmäinen pääsääntö: Energia säilyy eli on häviämätöntä, se muuttaa vain muotoaan. Öljyn määrä voi vähetä, mutta muita korvaavia lähteitä on.
  3. Toinen pääsääntö: Systeemin entropia (suljettu järjestelmä) pyrkii kasvamaan, eli se etenee kohti epäjärjestystä ja kaaosta. Organisaatio  monimutkaistuu.
  4. Kolmas pääsääntö: Täydellisen kiteen entropia on nolla, mutta sitä ei voida koskaan saavuttaa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä Venäjän kannalta kriisien osalta?

  1. Suhdannekriisi häipyy nollannen säännön mukaan, koska  resurssit eivät katoa (toinen sääntö).
  2. Rakennekriisi johtaa byrokratiaan (toinen pääsääntö), ellei uutta järjestystä saada aikaan jakamalla systeemiä tasapainoisiin osiin (nollas sääntö).
  3. Systeemikriisi on tosiaan mahdoton ongelma, jos on “pakko” antaa toisen pääsäännön vaikuttaa, kun tahtoa organisoitumiseen ei ole. Systeemi ei lakkaa olemasta (kolmas pääsääntö), mutta wicked – tyyppisenä ongelma voi edetä anarkiaan ja diktatuuriin. Diktatuurista siellä on paljonkin merkkejä ja tulevaisuus riippuu valtarakenteista ja oppositiosta.

Historiasta tiedämme, että diktatuurin oloissa korruptio lisääntyy, kunnes tulee jonkunlainen muutos: vallankumous tai toisenlainen hallitsija. Venezuela on ollut esimerkki hyvässä ja pahassa.

Termodynamiikkaan ei liity radikaalia tapaa systeemin hajota fuusion ja fission tavoin, kuten revoluutio. Talousjärjestelmä on käytännössä moni-ilmeisempi kuin tämä fysiikan alue muutamine pääsääntöineen. Systeemien teoria tuntee emergenssin: systeemi löytää uusia ominaisuuksia kuten uusi rakennemuoto. Itseorganisoitumisen teoriaa on kehitetty ja johtamisen teorioita kymmenet vuodet, mutta valitettavasti “liian vahvat” päättäjät eivät noudata johtamisen teorioitakaan.

Hajotessaan talousjärjestelmä etenee kohti kaaosta, mutta se voi purkautua siitä niin kuin vaikkapa Leninin ansiosta tapahtui. Teoriassa talous voi muuntua täysin uudeksi joko kielteisellä tai myönteisellä tavalla. Jälkimmäinen vaatisi muutosta ihmisten asenteissa sallia oikeuksia lähimmäisellekin, jolloin kilpailun kulttuuri kyseenalaistettaisiin.

Ihminen ei opi kunnolla edes (rahan) vaihdantaa, jos se aiheuttaa entistä vaikeampia riippuuvuuksia, systeemikriisiä. Ainoa keino siitä pois vaatii muutoksia asenteisiin.

Hesari: “Venäjän talous ui syvissä vesissä”: http://www.hs.fi/talous/a1457677776289