-
Visio
Systeemitiede tulee ottamaan paikkansa tutkimuksen organisoijana, ja systeemiajattelu löytää tilansa yhteiskuntakehityksen lukemattomissa rooleissa. Esimerkkejä vastaavista edistysaskelista löytyy mm. kemian organisoitumisessa, synteettisen biologian mahtavana esiinmarssina, luonnon jaksollisena järjestelmänä, IT-alan moninaisina ontologioina sekä itse tieteenfilosofian ytimessä atomistisuuden ja holistisuuden välisenä synergiana, mikä on tullut jo esille kybernetiikan lukuisissa tutkimuksissa ja hankkeissa. Systeemitiede yhdistää tieteenalat ja systeemiajattelu tukee…
-
Missio
Systeemiajattelun ja systeemitieteen merkityksen edistäminen teknologiana sekä käytännön menetelminä.
-
Systeemien filosofia edistää lennokasta ajattelua kaikkein vaikeimmissakin haasteissa
Filosofian tohtorina olen 15 vuoden ajan opiskellut parasta tietoa ja tietämystä ja teoriaa, mitä yhteiskunnan parhaaksi koskaan on kirjoitettu. Ylivoimaisesti parhaita kicksejä olen saanut systeemienfilosofian koulukunnalta. Aihe on kuitenkin alkuun kompleksinen, sillä tutkija joutuu ulkoistamaan itsensä kaiken elämän taakse ja yläpuolelle (meta), irroittautumaan omasta ruumiista, mitä tarkoittaa käsite transcend. Sen aiheen oppimiseen kuluu välttämättä vuosia.…
-
Kolme ideologiaa ovat jo törmäyskurssilla: fossiili, vihreä ja iso sininen
Systeemien filosofian pääkomponentit.
-
Systeemitieteen kunniaksi; seitsemän kirjaa käyttää systeemisestä innovaatiota, jonka kahdeksas kirja selittää
Ukrainan sodassa on yleistynyt sanonta “XXX kunniaksi”: Slava Ukraini. Tieteenalojen välisessä sodassa ei tule ruumiita, mutta kilpailu rahoituksista ja näkemyksistä on sielläkin tunkkaista. Se merkitsee samanlaista taantumusta, kuin sotatantereilla, koska vastapuolelle halutaan “tehdä kylmät”. Systeemitieteen kunniaksi: На честь системної науки. Systeemitiede on disruptiivinen, tuleva menestyksen ala tieteenteon sektoreilla. Samaan tapaan aikanaan IT-ala nousi yhteiskunnan mahtitekijäksi,…
-
Älykkään ajattelun opas – kirja
Metayliopiston pian valmistuva kirja kertoo systeemialasta: systeemitiede ja systeemiajattelu ja systeeminen muutos. Se tukeutuu syvällisesti ja monipuolisesti kirjallisuuteen, mutta demonstroi kuitenkin yhteiskunnan isoja haasteita elämää monipuolisesti. Todellista älykkyyttä ei mielestäni tarvita siihen, että osaa oman alansa toimet, koska sen kaikki periaatteessa jo hallitsevat. Sitä kehittyneempi älykkyys tarvitsee systeemiosaamista tuekseen. Tämä kuvataan kirjassa monitieteisyyden ja monialaisuuden…
-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden…
-
Käyttötapaukset
Esimerkkejä ja määrityksiä Metayliopiston ja GoodReason – tekniikan käyttötapauksista kirjataan tähän kategoriaan. Niiden johtavana periaatteena on instrumentalismin ja systeemitieteen hyödyntäminen ratkottaessa ongelmia ja kehitettäessä aivan uudenlaisia ratkaisuja. Määritelmä Wikipediassa: A use case diagram is a graphical depiction of a user’s possible interactions with a system. A use case diagram shows various use cases and different…
-
Käyttötapaus: Konseptin suunnittelu
Konseptin suunnittelu on isonkin hankkeen elinkaaren ensimmäisiä vaiheita, mutta lopputuloksen kannalta usein tärkeimpiä. Se on olennaisen haastava aihe, josta on kirjoitettu paljon. A design concept is the core idea driving the design of a product, explained via a collection of sketches, images, and a written statement. This helps the designers and, later, the developers stay…
-
Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann
1930-luvulla tutkimus oli kiihkeimmillään USA:n Princetonissa laitoksessa Institute for Advanced Study, joka tunnetaan myös Albert Einsteinin ja John von Neumannin ”akateemisena kotina”. Juutalaisnerot pakenivat tänne natsien kauhuja. Nimensä veroinen paikka. Näistä herroista jälkimmäinen sai valmiiksi Eniac-tietokoneen heti toisen maailmansodan päätyttyä, v. 1946. Hän oli oikea huippumatemaatikko, kuten monet näistä muista: Kurt Gödel, Claude Shannon, Tsung-Dao…
-
Mitkä ovat sinun tekosyysi kieltäytyä systeemisestä yhteistyöstä?
Aloitetaanpa muutosvastarinnan torjunta “ihan väärästä päästä” eli sieltä mikä arkiajattelijan olisi kaikkein helpointa torjua. Metafysiikka on ihmisen mielen sisäisten epävarmuuksien selvittelyä, mihin tekosyytkin varmuudella kuuluvat (seuraava kohta on poimittu Teknologiasymbioosikirjasta, sivu 67): Metafysiikka on kyllä vaikeasti hahmotettava filosofian alue, mutta Wikipedia määrittelee sen lyhyesti näin: Metafysiikka on filosofian keskeisimpien käsitteiden ja uskomusten tutkimista. Esimerkkejä metafyysisistä…
-
“Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä…
-
Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?
Tunnettu johtamistutkija ja kirjailija Daniel Kim perustelee elämäntehtäväänsä: “Systeemiajattelu tarjoaa tavan ennustaa aiempaa paremmin tulevaa menestystä. Se ei perustu menneisiin tapahtumiin, vaan tarkempaan ymmärrykseen organisaatiota ympäröivästä rakenteesta ja sen toimijoista.” Rakenne ratkaisee. Peter Senge on ollut hänelle oppi-isä, kuten miljoonille aktiivisille organisaatioiden kehittäjille. Systeemiajattelu haastaa reduktionistis-/deterministisen tavan nähdä maailma ja oma yritys koneena. Hullunkurista tuossa…
-
Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi
Tällä videolla (32 min) kampanjoidaan systeemitieteen puolesta, koska se uutena näkökulmana (tosin aktivoitunut jo 1950 – 1970 – luvuilla) on jäänyt perinteisten tieteiden varjoon. Se ansaitsee oman itsenäisen aseman, koska universaalina ja selittävänä tieteenä se pystyy selittämään muiden tieteenalojen merkityksiä, ainakin systeemisellä ja metatasolla, toisin kuin esimerkiksi kognitiotiede ja semiotiikka, joihin tässä useinkin viitataan, mutta…
-
About (Fin + Engl)
Perustin Metayliopisto – sivuston vuonna 2016 korostamaan akateemisen, itsenäisen tutkimuksen merkitystä edistämään riippumatonta tiedettä, alkaen ohjelmisto-ongelmien ratkaisun metodiikasta, joka oli väitöskirjani aihe (v. 2008). Tutkimusfokus laajeni pian systeemiajatteluun, kybernetiikkaan ja lopulta tieteenfilosofiaan, josta tuloksena syntyi, kahdeksassa vuodessa, keväällä 2024 Kaikenteoria – kirja, aiemman viiden tiedekirjan jatkeeksi. Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineeksi, ajatuksena luoda…
-
Kaaosta selkeyttää “uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy “uusi formaali”
Termin “uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä,…
-
Ludvig von Bertalanffy loi perusteet maailman ymmärtämiseen systeeminä; General Systems Theory
Länsimaista (Suomi, Saksa ja muut Euroopan maat ja markkinataloudet) ei taida enää löytyä montaa elintä, joka ei vannoisi hiilineutraaliuden nimiin. Kuitenkin tuo käsite on jo harhaanjohtava, jos samalla ei oteta huomioon sitä kaikkea muuta saastetta ja luonnon kuormaa, mitä tämä elin (=systeemi) aiheuttaa ihan perustoiminnallaan. Jos niukkuuden linjalle lähdetään, silloin pitää muistaa kutistaa yrityksen peruskuormittavaa…
-
Donella Meadows oli valovoimainen systeemiajattelija, toisin kuin Greta Thunberg
Kun nykyisin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä (sustainable development), on hyvä muistaa, että jo 1970-luvulla luonnon tila ja energian saannin riittävyys nousivat esille elintärkeinä aiheina, että perustettiin maailmanlaajuiset hankkeet: Rooman Klubi sekä Kasvun rajat – ohjelma. Luonnontieteilijä ja biofysiikan tohtori Donella Meadows pääsi mukaan näihin ohjelmiin. Hän nousi pinnalle humaanisen asenteensakin ansiosta, tutkimusmatkaajana, sopivan koulutuksen perusteella…
-
Albert Einstein esitteli rajattoman käsityksen fyysisestä maailmasta
Tämän suurmiehen nimi on kaikkien oppineiden huulilla usein, mutta onko hänellä erityistä merkitystä systeemitieteen kannalta, monitieteellisenä saavutuksena? Fysiikan kehittymisen osalta suhteellisuusteorian merkitys näkyy tuhansissa tutkimuksissa, joten tässä ei sen enempää (SemanticScholar-tietokannassa löytyy siihen yli 10.000 viittausta). Filosofisemmasta suunnasta Einsteinin vaikutus ilmenee näin (lainaus Tiedetuubista): “Aine vaikuttaa massallaan avaruuteen ja sanoo, miten sen tulee kaareutua. Avaruuden…
-
Älyn jättiläisistä ensimmäinen, Aristoteles: What are the methods of philosophy?
What are the methods of philosophy? Quora-sivustolla käydään keskustelua aiheesta: Mitä ovat filosofian (viisauden) menetelmät? Lainaan tässä Paul Trejon mainiota vastausta. Länsimaisen filosofian vallitsevin ja mielenkiintoisin menetelmä on kuinka edistää järkeä keinona erottaa totuus. Tämä periaate on tällöin täysin monialainen (metatieteellinen) näkökulma. Se lähtee samasta tilanteesta kuin Metayliopiston kyberneettinen linjaus (käsite universaali tarkoittaa yleistä tietoa,…
-
Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? “Why”- tieteen missiot ja visiot
Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: “The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart…
-
Mikä olisi ilmaisuvoimaisin keino kuvata kompleksisia ilmiöitä? GoodReason on tarkoitettu juuri siihen
Tietojenkäsittelytieteessä kielen ilmaisuvoimalla (ilmaisukyky) tarkoitetaan ideoiden laajuutta, joka kommunikointitavalla (yleensä kieli) voidaan esittää ja viestiä. Mitä ilmaisuvoimaisempi menetelmä on, sitä enemmän erilaisia ja enemmän ideoita sillä voidaan esittää. SemanticScholarista hakusanalla “expressive power” löytyy 20.800 julkaisua, keskittyen yleensä joihinkin kapea-alaisiin tarkoituksiin. Ilmaisuvoimaisessa menetelmässä tulee olla ytimekäs kieli, semantiikka, tapa kuvata ympäristöä käsitteinä ja vuorovaikutuksina, selkeä ontologia…
-
Onko tiede jäänyt teknologiakehityksestä jälkeen?
Mooren lain mukaan joka toinen tai kolmas vuosi prosessoreiden nopeus kaksinkertaistuu ja koko sekä hinta putoavat puoleen. Liike-elämässä tästä hyödystä osataan nauttia hyvin harvoin paikallistason koneissa, mutta verkostohaut ovat muuttuneet Googlen ja kumppaneiden ansiosta hyvin tehokkaiksi. Silti harvassa ovat kohteet, joissa viimeisinkin puristus dramaattisesta muutoksesta saataisiin valjastettua oman ja yhteisön yhteiseen käyttöön. Vitsinä kerrotaan (Microsoftin…
-
Symbioosikirja valmistui (23.11.21) yhdistämään tieteen ja teknologian
Eräs kaikkein selkeimmistä tieteen ja käytännön ja teknologian ja käyttäjäkokemusten tiivistäjistä on toivon mukaan tämä kirja. Ainakin se on tarkoitettu yhdistämään tieteellinen ajattelu teknologian erityisen monipuolisiin haasteisiin. Näistä muodostuu symbioottinen suhde. Lukemattomat tutkijat ovat vuosikymmenten aikana murehtineet yliopistomaailman ja yritysmaailman erilaisia arvoja ja tavoitteita. On halveksittu toinen toistaan. Tässä kirjassa halusin saada ne yhteen käsitteellistämällä,…
