Kategoria: Yleistä

  • Näkemys yhteiskunnan kehittymisen suunnaksi, 2020

    Visiologiikka on Ken Wilberin mainitsema taito nähdä sellaista, mitä vielä ei ole olemassa. Se liittyy osittain intuition ja transkendentaalisen ajattelun ominaisuuksiin, tai toiveajatteluun etsimässä parasta. Oppiaksesi enemmän, naputa kuvaa ja katso video (1 min). Neil Amstrongin sanoista mukaellen vastausta kysymykseen: Mitä meidän oikein tulisi tehdä? Menestyksen eväitä itse kullekin, mutta varsinkin niille, joita siitä estetty!

  • Tieteenteon prosessit jämähtäneet viime vuosituhannelle; näin mullistettaisiin koko tiede!

    Tiukentunut talous (2008 jälkeen) on kurittanut yliopistoja. Resursseja on suunnattu pragmaattisiin tavoitteisiin tarkoituksena saada välitöntä etua. Silloin pitkäntähtäimen metodikehitys on lopetettu. Kaiken aikaa IT-ala on kuitenkin harpponut eteenpäin, kun taas valtaosatutkijoista ei osaa käyttää hyvin Exceliäkään, tai edes Powerpointia. Tieteenaloista yli puolet ovat tulkitsevia tieteitä. Tulos perustuu liikaa tutkijan mielipiteisiin (näkemyksiin). Tulokset viritetään monesti niin,…

  • Ekin Systeemikoulu on matalan kynnyksen foorumi käsittää maailma Gulliverin tavoin!

    Metayliopiston idea saattaa useimmilta kuulostaa käsittämättömän abstraktilta tavalta tuoda mitään pragmaattiseen maailmaamme (jos katsoja ei ymmärrä sen käsitteellisten tasojen välisiä suhteita konkretiaan ja IT-alaan asti). Siitä poikkeava, uusi ja kokeileva tapa esitellä tätä kaiken kompleksisuutta yksinkertaisesti, arjen pikkuasioistakin käsin, pieninä havaintoina, teemoina, malleina ja ideoina on EkinSysteemikoulu. Hanke on vasta alkuvaiheissaan. Sen postauksia seuraamalla pääsee…

  • Supertiedettä voi (tunnetuin oletuksin) kehittää ja ohjelmoida

    Sekä filosofian että kybernetiikan piiriin kuuluu pohdinta mitä on tieto ja miksi se voi muodostua. Siinä kolkutellaan tieteen ja tutkimuksen rajoja, koska perinteinen, “puhdasoppinen” tutkimus alkaisi faktasta. Perustutkimus alkaa kuitenkin vasta etsimään hyviä kysymyksiä, kiinnostavista asetelmista alkaen, että soveltava tutkimus joskus saisi uutta konkreettisempaa tehtäväkseen. Ohjelmoinnissa yhdistyy parhaimmillaan tiedon etsintä, kysymysten muodostus, ja kaikki tekoälyyn…

  • Brexit – kankkunen kertoo jotakin Euroopasta

    Eurooppalaisilla ei ole tänään hauskaa. Paitsi vahingoniloisilla 🙁 Yllä oleva kuva kertoo paljon. Se on luvalla lainattu yhdestä niistä kymmenistä videoista, joilla Javier Livas Cantu on halunnut kampanjoida kybernetiikan puolesta puhdistaakseen yhteiskunnan tilaa, edistääkseen demokratiaa ja parantaakseen tieteen arvostusta pois reduktionistisesta, valtakeskeisestä järjestelmästä, joka kaikkialla on saanut paljon pahaa aikaan — eikä vähiten Meksikossa, kotimaassaan,…

  • Voiko katkeran oloinen yhteiskunta viisastua? Mitä ovat viisauden elementit?

    Eri puolilla maailmaa ihmisten kärsivällisyyttä koetellaan. Systeemisiä vääristymiä näkyvissä kaikilla sektoreilla. Löytyykö sellaisia metataitoja, supertaitoja, joita opettelemalla pystyy näkemään vajavuuksia sekä korjausmahdollisuuksia? Lyhytvideo aiheesta täällä. Neljä “supertaitoa” ovat meta-ajattelu, kyberneettinen näkemys, super-käsitys hahmottaa parantuvaa kehityskulkua sekä systeemisyys maailmankuvana. Otsikon ensimmäiseen kysymykseen ei ole luotettavaa vastausta. Luotettavuus on tärkeimpiä mittareita ja edellytyksiä yhteiskunnan viisastumiseen. Sitä presidentti…

  • Kestävän kehityksen malli urheiluun ja minne tahansa?

    Indianan yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Eden Medina sai valmiiksi (v. 2015) kirjan Cybernetic Revolutionaries, joka kertoo Chilen sosiaalisesta vallankumouksesta ja Cybersyn-projektista 1970-luvulta. Häntä haastatellaan Cybertopia-videosarjassa (julkaisijana VPRO Tegenlicht) . Hän puhuu havainnollisesti tästä projektista sekä Fernando Floresin ja Stafford Beerin ideoista, joista suurin on Viable System Model. Olen tietoisesti käyttänyt Viable System – ajattelua kirjoissani, videoissa…

  • Yhteiskuntasuunnittelu tarvitsee viitekehyksiä (tutkimuksen tapaan)

    Yksinkertaisesti sanoen, suunnittelutoimet isoissa hankkeissa ovat täyttä sekoilua, hapuilua lumihankessa, ellei niissä hyödynnetä yhdessä sovittuja ja parhaita viitekehyksiä (engl. framework, context). Kontekstuaalisuus on aivan ensiksi ymmärrettävä. Sosiotekninen systeemi on parhaiten yhteiskunnan kehitystä meta-tasolla kuvaava käsite. Se sopii hyvin linjaamaan mm. soteuudistusta ja kaikkea isoa kehitystä yleensä. Siitä eteenpäin päädytään mieluusti kestävän kehityksen periaatteisiin. Ilman kunnon…

  • Mitä kummaa? Voiko näinkin ajatella? Ei voi olla totta!!! Tieteen tekoa parhaimmillaan

    Professori Bengt Holmström katsoo, että tieteen tulisi olla löytöretkeilyä, eikä siirtymistä paikasta A paikkaan B, mikä reitti jo etukäteen vakiintuneella tieteenalalla tunnetaan. Metayliopiston ratkaisuissa ja spontaanisuudessa tämä löytöretkeily tulee esille ihan pääasiana, vaikka systeemisyys onkin vahva selkäranka itse prosesseissa. HUOM. Tämä selostus kuvaa Metayliopiston (lyhyt)videota nr 250. Kaikkien näiden esitysten luominen on ollut löytöretkeilyä kohti…

  • Pasmat kuntoon, kuppilat kuntoon, systeemit kuntoon; Soveltavaa kybernetiikkaa

    Löysin Metatiede – kirjaani 16 määritelmää kybernetiikasta, mutta Javier Livas Cantu videossaan taitaa esittää ne kaikkein parhaimmat. “Rakkaalla lapsella on monta nimeä”. Kiehuva sammakko (boiled frog) on mielikuva organisaatiosta, joka jämähtää paikalleen mukavuusalueelleen, eikä huomaa, että “tarttis tehdä jotain…”. Nokialle johtajaksi palkattu Steve Elop käytti käsitettä Palavat öljynporauslautat samassa merkityksessä. Kaksi TV-sarjaa, Gordon Ramsayn Kitchen…

  • Uudelle vuosikymmenelle uusi paradigma; Metayliopisto suosittaa järkiintymistä

    2010-luvulla tapahtui valitettavaa kehitystä ihmisten viestinnässä, asenteissa, taloudessa ja monilla muilla aloilla. Jos meillä on “maailman paras” koulutusjärjestelmä, loistavat yliopistot ja kallispalkkaiset virkamiehet kokeneiden tutkijoiden tukemana, eikö kehityksen tulisi mennä melkoisina loikkauksina eteenpäin, että poistaisimme isoja ongelmia yksi kerrallaan — kohti yhteistä hyvinvointia? Metayliopisto esittelee erittäin merkittävän joukon tutkimustietoa kymmenien vuosien ajalta, sekä moderneja käsityksiä…

  • Hyvää Joulua, toivottaa systeemiajattelijoiden avoin kerho

  • Ensimmäinen kirja aiheesta Metatiede selostuksineen

    Käsitys siitä, miten tiedettä tulisi kehittää, on muokkautunut 15 vuoden aikana yliopistotutkimuksestani saamani herätteen jäljiltä. Tutkin tuolloin (2005) USA:n presidentin neuvoa-antavan komitean, PITAC, suositusta silloiselle presidentille, George W. Bushille. Jo silloin tarve edetä monialaiseen ja poikkitieteelliseen ajatteluun oli suuri USA:ssa. Sama maa on edelleen maailman tutkimuksen kärkeä. MetaScience on siihen liittyvä jatkoteema. Tässä videossa (26…

  • Pänttäysopisto: Koulutusjärjestelmillä on tapana taantua uomiinsa – monistakin syistä

    Miksi yhteiskunnan uudistuminen on niin vaikeaa, ja “SOTET” epäonnistuvat? Syitä voisi luetella useitakin, ja somesta löytyy suuri joukko selityksiä. Koulutuslaitokset ovat yleensä traditionsa ja opinalojensa armoilla, ja henkilöstöt kammoavat muutoksia valtasuhteisiinsa. Uusi ajatusmalli voi olla heille vaarallinen, mutta vielä vaarallisempaa voi olla se, että sukupolvi jää vailla tarvittavia edistyksen eväitä ja siitä tulisi kyyninen oman…

  • Harjoitus tekee mestarin; emergenssiä syntyy kun mentaalinen ja fyysinen todellisuus kohtaavat

    Luonto ei heitä noppaa Thomas Alva Edison kuuluu sanoneen, että neroudessa on 1 % inspiraatiota ja 99 % perspiraatiota. Hän joutui tekemään 1000 koetta, ennen kuin hehkulampun esiaste ensimmäistä kertaa alkui hehkua. Jatkuvista epäonnistumisistaan huolimatta hänet tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä keksijänä. Albert Einsteinin päähänpinttymistä yksi liittyi yksinkertaistamisen tarpeeseen: “Luonto ei heitä noppaa”, tarkoittaa sitä,…

  • Systeemisin maailmankuva ikinä; tämä poster esittelee todellisuuden kuvaajan parhaiten

    Suomen kiperin ongelma on, ja tulee aina olemaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Metayliopistolla on ainutlaatuinen metodologia lähestyä tätäkin haastetta sekä ylhäältä että alhaalta ja asiakastarpeista sekä resurssien haasteista. Kaiken tämän “ihanuuden” tarjoaa systeemisyys sekä meta-kognition käsite sekä IT-ajattelusta perityt tekniikat. Lisäksi kybernetiikka antaa runsaasti teoria- ja menetelmätukea kun on tutkittu järjestelmien ohjattavuutta, oppivuutta, rakenteita, hierarkiaa, verkostoja,…

  • Talousjärjestelmät kommunismista liberalismiin, Kiinasta Suomeen ja Eurooppaan

    Ihmisen synkkä puoli tulee esille talousjärjestelmissä. Käsittämätöntä miten huonosti eri markkinat toimivat liberalismin oloissa: kaikki kilpailevat (toisiaan vastaan) tieteessä, palveluissa yms. Vain harvat uskaltavat kyseenalaistaa järjestelmän, koska saa syytteen populismista. Aito systeemiajattelija uskaltaa ajatella mikä on oikein ja mikä on järkevää, mutta myös mikä on typerää. Suomen sote-uudistus herättää kiihkeitä tunteita ja eikös sieltä nämä…

  • Tähän asti paras analyysi ja synteesi Suomen sotesta; Elina Lepomäen esityksestä aloittaen

    Tiede kehittyy ja tutkimusmenetelmät kehittyvät. Siten tutkijayhteisössä käytetään parhaita tapoja luoda tietoa. Kokemusteni perusteella Suomessa ei käytännön tasolla osata systeemiajattelua missään. Tämä puute näkyy mm. politiikan hoidossa, joka muistuttaa telkkariohjelma “Kätevän emännän juhlat”. CATWOE on helppokäyttöisimpiä systeemiajattelun menetelmiä Valitsin tähän esitykseen metodiksi CATWOE:n, koska se on ymmärrettävä ja helppo sijoittaa varsinkin palveluitten ja bisneksen teemoihin.…

  • Metayliopiston videoiden systematiikka: Taso 1 on teema kuvaamassa todellisuutta ja paradigmaa

    Paradigma murtuu yleensä ryskyen Näin uusista tieteen ja käytännön mullistuksista on todettu (linkki): “In a brilliant series of reviews of past major scientific advances, Kuhn showed that science advanced the most by occasional revolutionary explosions of new knowledge, each revolution triggered by introduction of new ways of thought so large they must be called new…

  • Rakettitiede: minne yliopistot eivät uskalla, ja yritykset eivät kykene!

    Maailman taantumuksen määrittely: Yliopistojen kehityksen turmaksi koituu puritaaninen opetuksen kulttuuri ja vielä tiukempi artikkelien valvonta, missä vertaisarvioinnilla luovat ideat niistetään sivuun. Professorit valvovat toisiaan ja kaikkia tutkijoita, että uusi ajatus saisi mahdollisimman rankan vastaanoton. Yrityksillä vastaavasti äärimmäinen kiire ja välttämätön pakko olla todistettavia perusratkaisuja kaikkeen estää uusien ajatusten esittelynkin. Ei “sähköjäniksillä” ole aikaa kuunnella, koska…

  • Ekosysteemiajattelu on moderni tapa kehittyä; onnistuuko se Suomelta?

    Yrityksiä jäykistää yleisesti — varsinkin taantuvilla markkinoilla — liika kilpailullisuus, mikä saattaa johtaa salailuun, ideoiden kähmimiseen, siiloutumiseen ja byrokratiaan. Kun yritys luulee parantavansa kilpailukykyä, se vanhollisten asenteittensa takia helposti taantuu, jauhaa samoja asioita tuloksettomasti ja eksyy lillukan varsiin. Joidenkin ylistämä Pölli tästä – periaate johtaakin kaikenlaiseen kähmintään, kun yhteisyötä ei päästetä aktivoitumaan ihan aidosti. Sama…

  • Oppimisen ja kehittymisen uusi paradigma: Metayliopisto perustuu meta-kognitioon

    Vuorossaan kolmas versio Metayliopiston esitteestä valmistuu tällä viikolla. Ohessa sen kansi. Esite on ladattavissa täältä. Viivoitin sanoo kivelle: “You Rock”. Kivi vastaa: “You Rule”. Niin se maailma toimii 🙂

  • Täsmä-oppiminen on taito pureutua tehokkaasti aiheeseen kuin aiheeseen

    Oppimisen menetelmiä on useita, ja useita niistä tarvitaan työelämässä koko elämän ajan. Tässä videossa kuvataan aihetta: Learning-On-Demand eli tapauskohtaista oppimista. Siihen liittyviä alalajeja ovat mm. asiakkaan ajattelun oppiminen, ilmiöoppiminen, nano-oppiminen sekä erilaiset mentoroinnin tekniikat. Täsmäoppiminen kuuluisi työelämän osaamisen ytimeen, sikäli kun se omana lajinaan tunnistetaan. Se on vielä aika harvinainen termi. Jos se tunnistetaan ja…

  • Haastamme systeemiälykkyyden toverellisissa merkeissä: systeemiajattelu selittää!

    Systeemiajatteluun kuuluu kaikki käsitteelliset valmiudet. Se on oleellinen osa tieteellistä työtä. Tässä selitän systeemiälykkyyttä sen menetelmillä. Tämä video sopii niille, jotka ovat kiinnostuneet käsiteanalyysistä ja tieteestä ja tieteellisestä pohdinnasta, yliopistojakin sivuten. Ideana tälle on korostaa arkiajattelijan tapaa samastaa asioita, vaikka ne olisivat kovin erilaisia. Tieteellisessä ajattelussa parhaita hyveitä ovat äärimmäiset seikat kuten yleisyys, geneerisyys, käytännön…