-
Esan ja Ekin teoriat: kaksi käsitystä systeemiälykkyydestä
Esa Saarinen, systeemiälykkyys Eki Laitila, systeemiajattelu, innovointikirja, systeemtiede
-
Näytteitä Innovaatiokirjasta englanniksi; Samples from Innovation-book
Samples from the book (4.11.2022). Click the drawing! Video suomeksi alla (in Finnish).
-
Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista
Ovatko maailman parhaat tutkijat nykyisin maailman parhaita teoreetikkoja tai parhaita markkinoiden aavistajia? Ehkä oikea vastaus on, että he osaavat yhdistellä asioita, ja heillä on vahva intohimo tehdä tulosta ja saada aikaan ratkaisuja. Teknologioissa harvoin on kysymys samanaikaisesti inhimillisyyden edistämisestä, mutta nämä piirteet tulevat esille Gartnerin raportissa 2021, mikä on aivan positiivista: Three Themes of Emerging…
-
Google ilmiönä ja paradigmana; GoodReason – kirja selittää
Kirjan lukuun kaksi (2), epistemologia, liittyvä kuvaus Googlesta ilmiönä.
-
Kolme ideologiaa ovat jo törmäyskurssilla: fossiili, vihreä ja iso sininen
Systeemien filosofian pääkomponentit.
-
Tutkimuksen ja kehityksen symbioosi (R & D) kirjana
Innovatiivisuuden eri muodot ja mallintamisen keinot ovat vahvasti esillä pian valmistuvassa kirjassa: Systeeminen innovaatio – GoodReason. Sen toinen nimi on Älykkään ajattelun opas, koska siitähän innovoinnissa ja tutkimuksessa ja kehittämisessä lopulta aina on kysymys.
-
Systeemitieteen kunniaksi; seitsemän kirjaa käyttää systeemisestä innovaatiota, jonka kahdeksas kirja selittää
Ukrainan sodassa on yleistynyt sanonta “XXX kunniaksi”: Slava Ukraini. Tieteenalojen välisessä sodassa ei tule ruumiita, mutta kilpailu rahoituksista ja näkemyksistä on sielläkin tunkkaista. Se merkitsee samanlaista taantumusta, kuin sotatantereilla, koska vastapuolelle halutaan “tehdä kylmät”. Systeemitieteen kunniaksi: На честь системної науки. Systeemitiede on disruptiivinen, tuleva menestyksen ala tieteenteon sektoreilla. Samaan tapaan aikanaan IT-ala nousi yhteiskunnan mahtitekijäksi,…
-
Älykkään ajattelun opas – kirja
Metayliopiston pian valmistuva kirja kertoo systeemialasta: systeemitiede ja systeemiajattelu ja systeeminen muutos. Se tukeutuu syvällisesti ja monipuolisesti kirjallisuuteen, mutta demonstroi kuitenkin yhteiskunnan isoja haasteita elämää monipuolisesti. Todellista älykkyyttä ei mielestäni tarvita siihen, että osaa oman alansa toimet, koska sen kaikki periaatteessa jo hallitsevat. Sitä kehittyneempi älykkyys tarvitsee systeemiosaamista tuekseen. Tämä kuvataan kirjassa monitieteisyyden ja monialaisuuden…
-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden…
-
Wittgenstein sävelsi pateettisen “kielisinfonian”; kielesi rajat ovat ajattelusi rajat
Kaikista tunnetuista filosofeista Ludwig Wittenstein lienee ollut yksi mahtipontisimmista. Saatuaan pateettisen Tractatus – kirjan valmiiksi Wittgenstein uskoi ratkaisseensa kaikki oleelliset filosofiset kysymykset. Oikeasti pateettinen sinfonia on Tšaikovskin kuuluisa teos, mutta tämä kirja tavoitteli yksinkertaisuudessaan ja informatiivisuudessaan samantyyppistä loistoa logiikan alueella. Hyvä kumppani ja taistelupari hänelle aktiivisuutensa suurimpina vaiheina oli Bertrand Russell, joka kommentoi kirjaa näin:…
-
Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann
1930-luvulla tutkimus oli kiihkeimmillään USA:n Princetonissa laitoksessa Institute for Advanced Study, joka tunnetaan myös Albert Einsteinin ja John von Neumannin ”akateemisena kotina”. Juutalaisnerot pakenivat tänne natsien kauhuja. Nimensä veroinen paikka. Näistä herroista jälkimmäinen sai valmiiksi Eniac-tietokoneen heti toisen maailmansodan päätyttyä, v. 1946. Hän oli oikea huippumatemaatikko, kuten monet näistä muista: Kurt Gödel, Claude Shannon, Tsung-Dao…
-
Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)
Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan isänä ja perustajana, W. Ross Ashbyn kumppanina. Jos jotakuta epäilyttää, onko kybernetiikka ollenkaan hyödyllinen aihe, siltä varalta tässä hänen historiaansa: Jo vuonna 1914 hän kirjoitti artikkelin “A simplification in the logic of relations” (relation viittaa aukkoihin kohteiden välissä ja kybernetiikan ideaan). Vuonna 1930 hän kirjoitti harmonisesta analyysistä “Generalized harmonic analysis”, mikä…
-
Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan
Jos joku ihmettelee, että mikä kumma kybernetiikka, olisiko sille edes tarvetta?, niin ainakin William Ross Ashby (k. 1972) on psykiatrina tehnyt parhaansa kertoakseen, että kybernetiikka tutkii muun muassa sekä koneiden että elävien olentojen viestintää ja vielä automaattisia ohjausjärjestelmiä (systeemeitä). Hänen kaksi kirjaansa, Design for a Brain ja An Introduction to Cybernetics, loivat kybernetiikalle uuden perustan,…
-
Yliopistokilpa kiristyy; onko se enää mielekästä?
Pari vuotta sitten AsiaNews-lehti kirjoitti (uudemmat tiedot löytyvät varmaan jo Shanghain listalta): “Ensimmäistä kertaa kiinalainen yliopisto sijoittuu maailmanlistalla 20 parhaan joukkoon. Jo 63 intialaista yliopistoa on päässyt 1500 parhaan joukkoon. Yhdysvallat on vallannut kymmenen parhaan yliopiston joukosta kahdeksan sijaa (80%). Hongkong ja Etelä-Korea ovat sijoittuneet aikaisemminkin oikein hyvin”. Yhteensä Kiinassa ja Intiassa on väestömääränsä takia…
-
Sodan oloissa on palattava perusarvoihin; parhaiten sen tiesi Mahatma Gandhi
Ukrainan sodan puhjettua ihmisten mielenmaisema yhdessä päivässä totaalisesti muuttui. Naamiot riisuttiin. Tässä kriisissä ei ole voittajia. Kaikki häviävät, ja kulttuuri voi taantua monissa maissa sadan vuoden takaiseksi kiistelyksi (rasismi, kapinaliikkeet, alituinen pula vähimmäistarpeista ja turvattomuus). Viime vuosisadan parhaita opettajia meille kaikille, ennen kaikkea intialaisille on ollut Mahatma Gandhi. Hän sai karun näkemyksen rotusorron todellisuuteen Afrikassa…
-
“Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä…
-
Ideat syntyvät mielen syvyyksissä, mutta missä tilanteissa organisaatiot hukuttavat ne alkuunsa?
Tunnettu johtamistutkija ja kirjailija Daniel Kim perustelee elämäntehtäväänsä: “Systeemiajattelu tarjoaa tavan ennustaa aiempaa paremmin tulevaa menestystä. Se ei perustu menneisiin tapahtumiin, vaan tarkempaan ymmärrykseen organisaatiota ympäröivästä rakenteesta ja sen toimijoista.” Rakenne ratkaisee. Peter Senge on ollut hänelle oppi-isä, kuten miljoonille aktiivisille organisaatioiden kehittäjille. Systeemiajattelu haastaa reduktionistis-/deterministisen tavan nähdä maailma ja oma yritys koneena. Hullunkurista tuossa…
-
Linux syntyi ikään kuin varkain; mutta synnytti kokonaan uuden tietotekniikan kulttuurin
Harva muistaa millä mielin nuori opiskelija Linus Thorvalds vuosikaudet ähräsi työpisteessään yliopistolla edistämässä missiota, mitä juuri kukaan ei pitänyt tärkeänä (sama asetelma kuin Tim Berners-Leellä hänen suunnitellessaan webin alkuaskeleita). Aika arveluttava se idea olikin, varsinkin UNIX-kehitystalon mielestä, ja näin syntyi pitkällinen riita. Kuluttavaa aikaa varmaan taistella megayritystä vastaan. Hän tuli kuuluisaksi julkistaessaan syntyneen koodin verkossa,…
-
Systeemitiede olisi nostettava arvostetuksi, itsenäiseksi tieteenalaksi
Tällä videolla (32 min) kampanjoidaan systeemitieteen puolesta, koska se uutena näkökulmana (tosin aktivoitunut jo 1950 – 1970 – luvuilla) on jäänyt perinteisten tieteiden varjoon. Se ansaitsee oman itsenäisen aseman, koska universaalina ja selittävänä tieteenä se pystyy selittämään muiden tieteenalojen merkityksiä, ainakin systeemisellä ja metatasolla, toisin kuin esimerkiksi kognitiotiede ja semiotiikka, joihin tässä useinkin viitataan, mutta…
-
Kaaosta selkeyttää “uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy “uusi formaali”
Termin “uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä,…
-
Internet syntyi moduleista; silti keksiminen vei 10 vuotta; Tim Berners-Lee loi ensiksi abstraktion
Keksijän rooli on aina haasteellinen. Mitään todella hyvää ei synny ilman tuskaa. Internettiä keksiessään Berners-Leellä kului 10 vuotta yhdistellä palasia protokollista ja tietomalleista ennen kuin saattoi koodata toimivan selaimen muodostamaan kaikkien aikojen ensimmäisen web-yhteyden. Kukaan muu ei ollut sitä hoksannut tehdä, joten suursaavutushan tämä oli, todellista sitkeyttä se on vaatinut. Genevessä CERN:ssä keikkatyöläisenä toimiessaan hän…
-
Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen
Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan. Motiiveja kaiken…
-
Donella Meadows oli valovoimainen systeemiajattelija, toisin kuin Greta Thunberg
Kun nykyisin puhutaan paljon kestävästä kehityksestä (sustainable development), on hyvä muistaa, että jo 1970-luvulla luonnon tila ja energian saannin riittävyys nousivat esille elintärkeinä aiheina, että perustettiin maailmanlaajuiset hankkeet: Rooman Klubi sekä Kasvun rajat – ohjelma. Luonnontieteilijä ja biofysiikan tohtori Donella Meadows pääsi mukaan näihin ohjelmiin. Hän nousi pinnalle humaanisen asenteensakin ansiosta, tutkimusmatkaajana, sopivan koulutuksen perusteella…
-
Albert Einstein esitteli rajattoman käsityksen fyysisestä maailmasta
Tämän suurmiehen nimi on kaikkien oppineiden huulilla usein, mutta onko hänellä erityistä merkitystä systeemitieteen kannalta, monitieteellisenä saavutuksena? Fysiikan kehittymisen osalta suhteellisuusteorian merkitys näkyy tuhansissa tutkimuksissa, joten tässä ei sen enempää (SemanticScholar-tietokannassa löytyy siihen yli 10.000 viittausta). Filosofisemmasta suunnasta Einsteinin vaikutus ilmenee näin (lainaus Tiedetuubista): “Aine vaikuttaa massallaan avaruuteen ja sanoo, miten sen tulee kaareutua. Avaruuden…
