Tekijä: Eki Laitila

  • Ilman todellisuuden tajua ei muutoksia pysty hahmottamaan; ennakkoa Meta AI:stä

    Jos yhteiskunnalle pitäisi antaa kouluarvosana, mikä se olisi? Pahimpia mokauksia miettiessä mieleen tulee ydinvoimalat, hallituksen hankkeet, IT-ala erityisesti Suomessa jne. Politiikan tila maailmanlaajuisesti on mitä on… Samoin käsitys ihmisyydestä, luonnosta ja järistyttävät arviot mm. tekoälystä ydinpommina. Vallitsevissa oloissa jokainen mielipide on kuulemma totta, ja siitähän se ongelmavyyhti varsinaisesti alkaakin. Videossa on vajaan varttitunnin alustus siitä,…

  • Ymmärrätkö yhteiskunnan epäideaalisuutta? Tenttikysymykset tekoälyä koskien

    Jokerikysymykset uuteen kirjaamme liittyen Tekoälystä on kirjoitettu paljon joutavia, ja vain vähän asiaa.  Uudesta kirjasta seuraavassa ennakkotietoa. Seuraavilla kysymyksillä lukija voi kontrolloida osaamistaan ennen lukemista ja sen jälkeen: YHTEISKUNTAKÄSITYS: Mikä merkittävä näkökulma sosioteknisessä yhteiskunnassamme on täydellisesti puuttunut tekoälykeskustelusta (Ω)? ARVOT: Onko politiikkaa (teoriassa) mahdollista muuttaa niin, että se vastaisi kansalaisten arvoisiin ja tarpeisiin (α)? Mikä…

  • Erkistoteleen kantapää; etuliite “meta” on aiheuttamassa vallankumousta ajattelussa ja kaikessa kehittymisessä

    Aristoteleen kantapää selittää sanoja, mutta Metayliopisto jopa kokonaista maailmaa YLE:n ohjelma Aristoteleen kantapää on kekseliäs tapa kielitieteilijöiden tuoda esille knoppologiaansa. Viimeksi siellä analysoitiin puun nimien merkitystä. Sillä ei kuitenkaan ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, ei varsinkaan kielisille (suomea ymmärtämättömille). Monista oireista päätellen suomalaiset eivät enää ymmärrä ympäristöään, eivätkä edes itseään. Kulttuurin rapautumista ei juuri mikään voi…

  • Systeemiajattelun edistystarina; hieno aate on missattu, mutta pelastamme sen yhdessä

    Parasta kaikessa on identiteetti Ihmistieteiden alueella korostuu ihminen itse eli persoonallisuus. Valtioita verratessa imago tulee väkisinkin esiin ja valtion kyvyssä edistää kansalaistensa hyvää. Molemmissa tapauksessa on kysymys identiteetistä tai sen puutteesta. Sama kaikilla organisaatiotasoilla. Jokaisella hyvällä johtajalla ja loistavalla keksijällä identiteetti on kunnossa. Tieteen ja käytännön aloillakin on identiteetti, samoin tutkimuksen suuntauksilla. Harva sitä kovin…

  • Tekoälyn pragmatiikka; miten yhteiskunta saisi parhaiten hyödyn AI:stä?

    Pragmaattisuus on hyve myös tieteessä ja tekoälyssä Pragmatiikka on kielitieteen ja semiotiikan haara, joka tutkii tilanteen tai kontekstin vaikutusta merkitykseen (Wikipedia). Tekoälyn suhteen pragmaattisuus rajoittuu usein henkilön tunnistamiseen ja muihin konenäön tarkoituksiin. Jotkut hankkeet ovat uudistuksia, mutta monet kilpailuaseman parantelua suhteessa kilpailijoihin. Parasta pragmatiikkaa on se, jos hyödynsaajia on paljon, esimerkiksi miljoonia Suomen kokoisessa maassa.…

  • Vastuullisen tekoälyn paradigma; kybernetiikka vie kohti suunnitteluyhteiskuntaa

    Esitutkimus vastuullisen tekoälyn olemuksesta on valmistunut Toisin kuin yliopistot tiedekunnissaan tekevät, Metayliopisto lähti kartoittamaan tekoälyn mahdollisuuksia koko yhteiskunnan laajuudelta. Jyväskylän yliopisto on rahoittanut työtä. Tervetuloa holarkiseen ja systeemiseen meta-maailmaan Paljon on julkisuudessa puhetta virtuaalisista ratkaisuista, virtuaalilaseista ja -todellisuudesta. Meta-ajattelu ei ole sitä, vaan se on todellisuuden tarkastelua teorian ja periaatteen kautta., tai käsitteellistämistä kuten olio-ohjelmoijat…

  • Ken Wilber keksi “Kaiken teorian”; Metayliopisto pisti vielä paremmaksi!

    Tiede edistyy ja teoriat parantuvat; se on luonnonlaki Monet suomalaiset eivät haluaisi, että Suomessa syntyy mitään mainittavaa, mutta se on heidän ongelmansa. Tutkimusta tehdään kaikkialla sitä varten, että päästäisiin lähemmäksi oikeata tietoa. Ken Wilber on tehnyt sitä kymmenet vuodet omalla tavallaan, ilman tutkijan pätevyyttä, puhumattakaan IT-alan pätevyydestä. On luonnollista, että kun monialaisena ammattilaisena alkaa jatkamaan…

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…

  • Kaikki viestintä mediassa on tekstipainotteista, miksi? Teksti ja puhe luonnollisella kielellä ovat tunnetusti kielten hierarkian huipulla, ja alttiina väärinkäsityksiin, erittäin raskaita lukea (varsinkin lakiteksti), hankalaa verrata ja ylläpitää, mutta kun siihen on helppo laittaa höysteeksi epävarmuutta ja uhoa, eikä se vaadi koulutusta, tämä vanha infon muoto edelleen dominoi meitä. Metayliopisto motivoi kaikkiin modernin tekniikan keinoihin…

  • Tekoälyn olemus selviää tiedolla leikkien; ymmärrä systeemi, kehity alasi huipuksi!

    Kun osaa alansa, voi leikkiä sen käsitteillä Kybernetiikan ylimmällä tasolla systeemi sulautuu ympäristöönsä, sillä sen ei tarvitse erottautua. Monet huippuyritykset ovat onnistuneet näin tekemään (niitä ei erota ympäristöstään, mutta ovat välttämättömiä). Hyvä systeemiajattelija ymmärtää tieteenkin käsitteet, ja voi sitä kautta suunnitella ratkaisuja, malleja ja animaatioita “mistä tahansa”. Tässä leikitellään tekoälyn olemuksella. Kuinka organisoisit projektin, joka…

  • Metayliopisto proposes the 4th Wave for AI: Interactive Society with Invisible Heart

    Pitch for the new AI Paradigm: “Houston, we have a problem…” Both theoretical and practical skills of AI are rather limited, world wide, both in academy and in industry.  That is why applications are rather narrow, too technical. We are proposing quite the different approach. AI should be a glue to connect different processes and…

  • Fenix – lintu nousi tuhkasta; se on symbolinen vertauskuva tekoälylle, jonka aiomme nostaa menestykseen

    Kohti ansaittua menestystä! Tekoäly on jälleen kerran pahassa kriisissä (kuten 1990-luvulla). Nyt aika ottaa “järki käteen”. Parasta tietoa mitä tekoälyn onnistumiseksi yleensä on tarjolla? ovat systeemitiede, kybernetiikka ja vastuullisen ajattelun periaatteet. Parin minuutin johdatus tekoälyn paradigmaan nr 4.   Tarkempi kuvaus aiheesta täällä: http://metayliopisto.fi/pika-analyysi-mika-tekoalyn-aalloissa-2-ja-3-pettaa-metayliopisto-esittelee-holistisen-ai-paradigman-aalto-4/

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja…

  • Pika-analyysi mikä tekoälyn aalloissa 2 ja 3 pettää; Metayliopisto esittelee holistisen AI-paradigman: Aalto 4

    Uudenlainen konstruktiomme kelpaan esikuvaksi tulevien sukupolvien tekoäly- ja palvelutoteutuksille. Symbolinen tietokoneen ohjelmointitapa syntyi Alonzo Churchin toimesta jo 1950-luvulla ja johti Lispin kautta menestyksekkääseen teknologiaan, mitä monet eivät tunnista sovelluksissaan, sillä eivät tunne sitä. Wolfram Alpha on erinomaisen laaja ohjelmisto siitä esimerkkinä. Neuroverkkoihin perustuva aalto 2 on saamassa voimakasta kritiikkiä. Syväoppiminen ei näytä toimivan, tai se…

  • Tekoälyn toinen ja kolmas aalto uhkaavat sukeltaa; Syväoppimisen illuusiot systeemisesti selitettynä

    Aalto kuvaa innovaatioiden nousua ja laskua Tekoälyllä aaltoja on muistini mukaan syntynyt kymmenen vuoden välein. Se todettiin jo 1980-luvulla. Kukaan ei halua muistella Japanin viidennen sukupolven tietokonehanketta (5th Generation), eikä 1990-luvun symbolisia tekoälykoneita (Symbolics), jotka maksoivat 1.5 miljoonaa markkaa ja ohjelmistot saman verran päälle. Nykyisin Darpa ja kumppanit linjaavat uusimmaksi vaiheeksi aallon numero kolme (3).…

  • Harjoitus tekee mestarin; emergenssiä syntyy kun mentaalinen ja fyysinen todellisuus kohtaavat

    Luonto ei heitä noppaa Thomas Alva Edison kuuluu sanoneen, että neroudessa on 1 % inspiraatiota ja 99 % perspiraatiota. Hän joutui tekemään 1000 koetta, ennen kuin hehkulampun esiaste ensimmäistä kertaa alkui hehkua. Jatkuvista epäonnistumisistaan huolimatta hänet tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä keksijänä. Albert Einsteinin päähänpinttymistä yksi liittyi yksinkertaistamisen tarpeeseen: “Luonto ei heitä noppaa”, tarkoittaa sitä,…

  • Metayliopisto esittelee systeemisen paradigman

    Metayliopisto menee oikealta ohi! Tutkimusyhteisöillä on tapana jäädä analyysitasolle oman teoriansa vangiksi, mikä johtaa aikanaan näivettymiseen, kunnes löydetään uusi samanlainen aihe. Systeemisyyttä on maailmalla tutkittu 1950-luvulta asti, siis yli 50 vuotta. Tutkimusinfrastruktuuri ei ole maailmanlaajuisestikaan onnistunut tiivistämään tietoa hyvin, sirpaloituneisuudestaan johtuen, joten itse idea on jäänyt erillisten metodien tasolle (vaikka aikanaan toisenlaista luvattiin). Metayliopistolla on…

  • Hyvä/paha – ajattelu, onko se lapsellinen teema vai osa viisasta yhteiskuntakehitystä?

    Mistä johtuu kova ja äärimmäisen vaativa suhtautuminen ihmisiin yhteiskunnan jäseninä? Sosiaalinen media tuo esiin vastakkaisuuksia aggressiivisellakin tavalla. Siitä “mölystä” ei välttämättä voi paljoa päätellä. Paljonkaan ei kiinnitetä huomiota tähän pakottavaan kulttuuriin, joka on saanut alkunsa 1970-luvulta, jolloin Ronald Regan määritti kovat arvot yhdessä Margaret Thatcherin kanssa. Heidän takanaan seisoi monet taloustieteen tiedekunnat USA:ssa ja Itävallassa.…

  • Miten sujuu palvelujen ja IT:n integraatio Suomessa? Virosta oppia

    IT – ala on maailmanlaajuisesti romahdustilassa Viime vuosisadan huikean kehityskaaren (Mooren laki, Internet, Mobile ja some) jälkeen kyberneettinen maailmamme on jäänyt jauhamaan “purkkaansa” paikalleen. Paljon näyttää bittejä virtaavan, mutta teknologista edistymistä ei softan alueella juurikaan näy. Laitetekniikka sentään kehittyy, mutta somesta on tullut kuin sätkivä ruumis, ilman kognitiivista tehoa kehittämiseen. Viron IT-väylä oli siinä mielessä…

  • Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa

    Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat…

  • Systeemisyyden oppiminen olisi parhaita tapoja elvyttää kompuroivaa yhteiskuntaa

    Maailma on tunnetusti pudonnut VUCA-tilaan, mikä tarkoittaa sitä, että tilanne on räjähdysherkkä (Volatile), politiikan ja talouden suhteen epävarma (Uncertain), liian kompleksinen ymmärrettäväksi (Complex) ja vielä tiedoiltaan ristiriitainen (Ambiquous). Johtuuko tämä kielteinen kehitys a) ihmisten luonteesta, b) koulutusjärjestelmän epäonnistumisesta, c) päättäjien ahneudesta vai d) liedellä kiehuvan sammakon ilmiöistä, kun systeemillä ei ole kykyä korjata epäonnistunutta suuntaustaan? …

  • Missä sanassa yhdistyy parhaiten pieni ihminen ja valtaisa yhteiskunta? Se on kokemuksellisuus

    Yhteiskunnan johtamismekanismit ovat monella tapaa pahoin epäonnistuneet! Jos joku on sitä mieltä, että poliittinen järjestelmämme on onnistunut hyvin ja työelämän laatu kaikkialla erinomaista, sellaista ihmistä tulee pitäneeksi sinisilmäisenä. Tietysti asia on niin, kuin hän tuntee, verratessaan kokemuksiaan johonkin muuhun. Kokemuksellisuus on subjektiivinen arvioiden joukko. Videossa vertaan kokemusten syntyä matematiikan muunnokseen (Laplace transformation), missä ajan funktiona…

  • Yhtenenäinen käsitys (synteesi) yhteiskunnasta alkaa syntymään Metayliopiston videosarjana

    Metayliopisto on “harjoitellut” analyysien tekemistä kaikista yhteiskunnan tärkeistä alueista, ihmisnäkökulmaa unohtamatta. Videoita on syntynyt noin 200. Analyysistä synteesiin ja ehjään kokonaiskäsitykseen Sekavassa VUCA – maailmassa itse kukin haroo tukkaansa hermostuneena.  Jotkut silti pärjäävät sekavuudessa, mutta eihän kukaan järkevä uskalla ottaa riskiä, jos ei tiedä mitä seuraavaksi on tulemassa (VUCA tarkoitta volatility, uncertainty, complexity & ambiquity).…

  • Hierarkiasta kohti holarkiaa: TEAL – organisaatiot

    Keksitään uudelleen organisaatiot. Näin kirjoitti Frederick Laloux kirjassaan esitellessään TEAL – nimisen organisaatiokonseptin laajan tutkimuksensa kiteytyksenä. Menetelmä on siis empiiriseltä pohjalta syntynyt ja teoriasta vähän vajaa. Siihen saumaan Metayliopisto tarjoaa täydennystä: mitä on holarkia ja missä määrin nykyistä kehittämisen konseptia pitäisi parantaa. Suomessa tätä aatetta edistää mm. Teal Suomi: https://www.tealsuomi.fi/ Missä TEAL olisi parhaimmillaan? Kirjasta…