Tekoälyn etiikasta on tullut suosittu puheenaihe. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että etiikka ei ole irrallinen tarkastelun alue, vaan se liittyy kaikkeen tekemiseen samaan tapaan kuin luottamus kuuluu yhteistoimintaan, samoin vastuullisuus.

Tekoäly ei myöskään ole itsenäinen tutkimusalue, eikä edes tieteenala, koska “tekoäly ei mitään tee“, vaan sen aikaansaannoksia aiheuttaa joku tietojärjestelmä, verkosto sekä yleensä joukko ihmisiä ympäristössään. Teoriat kuinka tekoäly toimii, johtuvat varsinaisista perustieteistä sekä IT-alasta siten, että on sovellettu kognitiotieteen perusasioita sekä erikoisalojen tietämystä omine haasteineen.

Tekoäly suunnittelun metodiikkana ja ihanteellisena metodiikkana

Tekoäly voidaan nähdä monesta näkökulmasta. Opiskelijat tutkivat olemassa olevia systeemeitä ja suuri osa tutkimuksesta yrittää parantaa niitä. Sen sijaan yhteiskunnallinen näkemys tekoälystä tulee muodostaa tulevaisuuden suuntaan, koska menneisyyttä ja nykyisyyttä ei vielä ole. Siksi tekoälyä on suunniteltava ja luotava yhteiskuntaan parhaiten sopivaksi: ihanteeksi.

Kirjan ihanteen jäsentäminen

Ihanne on abstrakti sana ohjaamassa motivoituneiden ihmisten ajatuksen juoksua. Jokaisella tulisi olla ihanteita, sillä ne suojaavat pettymysten vaikutuksilta, mutta ovat myös ainoa tie menestyksen kierteeseen. Abstrakti sana voidaan silti ”halkaista” pienemmiksi ihanteiksi ja siihen liittyy holarkian käsite: holon on alkio: samalla sekä kokonaisuus että sen osa[Hol]. Keskeiset aiheet tässä kirjan lähestymistavassa, joilla lukija voi kontrolloida omaksumistaan ennen lukemista ja sen jälkeen, ovat:

• YHTEISKUNTAKÄSITYS: Kansalainen maksaa lopulta tekoälyn (Ω)
• ARVOT: Politiikan ja kansalaisten tarpeiden välinen yhteys (α)
• TIEDE: Monialaisuuden edistäminen (π)
• INFORMAATIO: Avoimuuden edistäminen tiedon kulussa (χ)
• VIESTINTÄ: Rakenneuudistuksen haasteet (Δ)
• PROJEKTOINTI: Organisoitumisen eri variaatiot (β)
• SYSTEEMIOSAAMINEN: Diagnostiikka paljastaa ongelmat (τ)
• INFRASTRUKTUURI: Pohjan kehitykselle tulee olla luja (μ)

Kirjan lopulla esitetään 10 faktaa, jotka kiteyttävät ihannekirjan sisällön:

• FAKTA 1. Arvojohtaminen korjaisi demokratian tilaa           117
• FAKTA 2. Systeemitiede korjaisi tiedeyhteisöjen tilan          119
• FAKTA 3: Kybernetiikka selittää mikä toimii ja mikä ei         122
• FAKTA 4. Wilberin teoria raamittaa ajattelumme rajat       123
• FAKTA 5: Systeemimalleja voi kehitellä kuka tahansa          124
• FAKTA 6: Tieto ja IT jäsentyvät arkkitehtuurien mukaan     126
• FAKTA 7: Skedulointi koko maailman töiden ohjaukseen   128
• FAKTA 8: Keskinäisen oppimisen tekoäly toimii jo!               131
• FAKTA 9: Ihmisen tietoisuus kehittyy spiraalin tavoin          133
• FAKTA 10: Metayliopisto avaa kaiken tiedon portit              134

Kirja on myynnissä kirjakaupoissa (esim. Booky) ja Holvin verkkokaupassa (linkki). ISBN 978-952-69143-0-5