Systeemitieteen “da Vichi koodi”

Brownin kirjoittama Da Vichi – koodi on yksi nykyajan suosituimpia kirjoja. Siinä yhdistyy taiteen kauneus, mystiikka, matematiikan yhtälöt, vakoojatarinat ja ties mitä muuta. Itsekin pidin kirjasta kovin. Se on kuitenkin sepitetty, eikä totuutta ole takana.

Systeemitiedettä voi myöskin tarkastella koodauksen näkökulmasta. Se avaa aivan erilaisia näkymiä kuin sepitetyt kirjat. Jokainen voi lähestyä systeemisin menetelmin, omilla taidoillaan, mitä tahansa todellisuuden haastetta. Erityisen mainiosti se sopii päättäjille, innovaattoreille ja kaikille, joita aito totuus kiinnostaa. Tuloksen tarkkuus riippuu valitettavasti a) osallistujan taidoista ja b) siitä tietämyksestä mitä on saatavilla.

Systeemiajattelun metateoria lähestyy maailmaa kognitiosta käsin, eikä rajoitu paikoilleen. Totuus muuttuu kaiken aikaa, ja se vaatii uusia tulkintoja. Tiede johdattaa objektiivisen tulkinnan suuntaan. Kirjat sen sijaan pyrkivä yleensä esittämään “lopullisen tiedon”, mutta jäävät aikanaan vanhoiksi, etteivät enää kiinnosta juuri ketään.

Lukevatko ihmiset mieluummin “satuja” vai todellisuutta lähestyvää teoriaa? Kunpa saisi kansalaiset ymmärtämään maailman arvoituksen tärkeyden. Kybernetiikka ja systeemitiede sopivat siihen. Kirjoituksen “opit” ovat käsityksiä tärkeimmistä aiheista, joita opiskelemalla tulee “viisaaksi”.

Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan kirjan “Tieteen ja teknologian symbioosi” luvut 11 ja 12. Muu osa kirjaa on yhtä “rautaista”.

Systeemisen maailmankuvan takana on jonkinlainen mystinen totuus, minkä tunteminen tuo viisautta 🙂