Welcome to Metayliopisto: Tieteellisen maailmankuvan puolesta   Click to listen highlighted text! Welcome to Metayliopisto: Tieteellisen maailmankuvan puolesta

Kategoria: Tiede

  • Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään

    Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi…

  • Ken Wilber keksi “Kaiken teorian”; Metayliopisto pisti vielä paremmaksi!

    Tiede edistyy ja teoriat parantuvat; se on luonnonlaki Monet suomalaiset eivät haluaisi, että Suomessa syntyy mitään mainittavaa, mutta se on heidän ongelmansa. Tutkimusta tehdään kaikkialla sitä varten, että päästäisiin lähemmäksi oikeata tietoa. Ken Wilber on tehnyt sitä kymmenet vuodet omalla tavallaan, ilman tutkijan pätevyyttä, puhumattakaan IT-alan pätevyydestä. On luonnollista, että kun monialaisena ammattilaisena alkaa jatkamaan…

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…

  • Fenix – lintu nousi tuhkasta; se on symbolinen vertauskuva tekoälylle, jonka aiomme nostaa menestykseen

    Kohti ansaittua menestystä! Tekoäly on jälleen kerran pahassa kriisissä (kuten 1990-luvulla). Nyt aika ottaa “järki käteen”. Parasta tietoa mitä tekoälyn onnistumiseksi yleensä on tarjolla? ovat systeemitiede, kybernetiikka ja vastuullisen ajattelun periaatteet. Parin minuutin johdatus tekoälyn paradigmaan nr 4.   Tarkempi kuvaus aiheesta täällä: http://metayliopisto.fi/pika-analyysi-mika-tekoalyn-aalloissa-2-ja-3-pettaa-metayliopisto-esittelee-holistisen-ai-paradigman-aalto-4/

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja…

  • Tekoälyn toinen ja kolmas aalto uhkaavat sukeltaa; Syväoppimisen illuusiot systeemisesti selitettynä

    Aalto kuvaa innovaatioiden nousua ja laskua Tekoälyllä aaltoja on muistini mukaan syntynyt kymmenen vuoden välein. Se todettiin jo 1980-luvulla. Kukaan ei halua muistella Japanin viidennen sukupolven tietokonehanketta (5th Generation), eikä 1990-luvun symbolisia tekoälykoneita (Symbolics), jotka maksoivat 1.5 miljoonaa markkaa ja ohjelmistot saman verran päälle. Nykyisin Darpa ja kumppanit linjaavat uusimmaksi vaiheeksi aallon numero kolme (3).…

  • Hyvä/paha – ajattelu, onko se lapsellinen teema vai osa viisasta yhteiskuntakehitystä?

    Mistä johtuu kova ja äärimmäisen vaativa suhtautuminen ihmisiin yhteiskunnan jäseninä? Sosiaalinen media tuo esiin vastakkaisuuksia aggressiivisellakin tavalla. Siitä “mölystä” ei välttämättä voi paljoa päätellä. Paljonkaan ei kiinnitetä huomiota tähän pakottavaan kulttuuriin, joka on saanut alkunsa 1970-luvulta, jolloin Ronald Regan määritti kovat arvot yhdessä Margaret Thatcherin kanssa. Heidän takanaan seisoi monet taloustieteen tiedekunnat USA:ssa ja Itävallassa.…

  • Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa

    Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat…

  • Yhtenenäinen käsitys (synteesi) yhteiskunnasta alkaa syntymään Metayliopiston videosarjana

    Metayliopisto on “harjoitellut” analyysien tekemistä kaikista yhteiskunnan tärkeistä alueista, ihmisnäkökulmaa unohtamatta. Videoita on syntynyt noin 200. Analyysistä synteesiin ja ehjään kokonaiskäsitykseen Sekavassa VUCA – maailmassa itse kukin haroo tukkaansa hermostuneena.  Jotkut silti pärjäävät sekavuudessa, mutta eihän kukaan järkevä uskalla ottaa riskiä, jos ei tiedä mitä seuraavaksi on tulemassa (VUCA tarkoitta volatility, uncertainty, complexity & ambiquity).…

  • Symboliikka systeemisen haasteen pohtimiseen; määritä teemallesi sopivat tasot

    Jokainen kadulla kulkeva osaa käyttää symboleita (liikennemerkit ja liikennevalot). Niiden merkitys yleistyy hymiöiden ja mnemojen ansiosta kovaa vauhtia. Tietoa symbolisen analyysin väitöksestäni täällä. Emme osaa vielä viestiä tietokoneella tuottavasti! “Hölmöläisvitsin mukaan porukalla oli kivaa heti kun uima-allas saatiin kylään. He hyppivät väliin pää edellä ja väliin jalat edellä 10 metristä ilosta hihkuen.  Mutta sitten se…

  • Onko Donitsitaloustiede maailman uusi normaali; systeemiajattelu “in action”

    Munkit esimerkeiksi maailmalle? HS toi taloustieteilijä Kate Raworthin kirjan Donitsitaloustiede esille uutena paradigmana. Siitä syntyneen keskustelun takia Metayliopisto haluaa antaa siitä yleisarvion. Newspek on koonnut siitä enemmänkin tietoa mistä katsoa. Tässä muutamia huomioita: Visuaalisuus ei kirjassaan juuri tule esille, vaikka hän esittää, että kynä on tulevaisuuden työkalu rahan ja algebran sijasta, tarkoittaen juuri luonnostelua. Hänen…

  • Epäonnistuminen innovaatiohankkeessa panee pohtimaan vakavasti yliopistojen kompetenssia

    Miten voi olla niin, että IT-tiedekunta tilaa miljoonien arvosta tekoälykamaa itselleen ilman, että laitoksessa on ainoatakaan omaa tekoälyasiantuntijaa? Kuvitellaanko, että tekoäly on kuin lampun henki, joka jostakin ilmestyy tuomaan menestystä omistajalleen? Kyseessä on eräs Tekesin laajimmista hankkeista kautta aikojen, suuruudeltaan jopa 400 miljoonaa euroa, mistä ainoa toteutuma HS:n artikkelin mukaan oli Jyväskylän IT-tiedekunnan ostokset, joita…

  • Jokainen osaa pelätä; tässä kuvaus pelosta ja sen torjunnasta luottamuksen herättämisen keinoin

    Monet ovat kyselleet minulta alkeisesitystä systeemiajattelun keinojen oppimiseksi. Sen suunnitteleminen tuntuu vaikealta, koska aihe liittyy periaatteellisesti ihan kaikkeen, mikä on sen ainutlaatuinen etu, mutta sen seurauksena esityksistä tulee melko teoreettisia, joihin useimmilla ei ole edellytyksiä. Pelko aiheena Homer Simpson on perheineen eräänlainen pelon symboli. Sattumuksia ei puutu! Koska systeemiajattelu yhdistää kaiken, valitsin ihmistä lähimpänä olevan…

  • Mitä kaikkea voidaan saavuttaa pelkästään kognitiosta lähtien?

    Perusteet innovaatiolle Koska kaikki maailman tieto syntyy ajattelemalla (sikäli kun on syntyäkseen), käyttämällä meta-tasoa voidaan kuvata syntyprosessi sekä tieto sillä tarkkuudella, mikä nähdään sopivaksi — Metayliopiston ehdottamalla menetelmällä. Siitä kuvaus alla videossa 163 (kesto 1 min 20 sek, klikkaa kuvaa). Tervetuloa meta-ajattelun systeemiseen maailmaan ymmärtämään metakognition kautta kaikkia haasteita ja ilmiöitä ja arkkitehtuureja ja ympäristöjä…

  • Yliopistot jämähtäneet ikiaikojen perinteisiinsä; Metayliopisto esittelee radikaalin tavan siirtyä moderniin aikaan

    Yliopistoissa näkyy mitä selvimmin massan hitaus sekä autoritäärisen ajan kankeus. Samalla tavalla tosin Suomen hallinto ja politiikkakin ovat jääneet sivuraiteelle. Yliopistojen sisäisessä tiedonhankinnassa rajoituksena on yhden ihmisen kapasiteetti, joka aina rajautuu kollegoiden reviiriin, mitä ei missään tapauksessa saa sotkea. Yliopistoilta puuttuu holistisen ajattelun taito Äskeisistä syistä johtuen on turhaa odottaa yliopistoilta mullistavia filosofisia tai konstruktiivisia…

  • Akateeminen kysymys: Yltääkö IBM Watson superälyyn?

    Perjantain (9.3.2018) akateeminen pohdinta mitä on superälykkyys, kuinka pitkälle IBM siinä pääsee ja mihin superälyä eniten tarvittaisiin löytyy nyt sivustolta www.oppia.fi sekä Brighttalk – videokannasta (linkki). Molempiin tarvitaan rekisteröinti. Missä superälyn kehittyminen olisi parasta? Globaalissa ongelmanratkaisussa, ihmisten välisenä parempana ymmärryksenä, tietämyksenä, mitä voisi muuttaa tietokoneelle kognitiivisiksi malleiksi, jotka varta vasten siihen suunniteltaisiin. Sitä työtä ei…

  • Ratkaisuja IT-alan sisäiseen viestintään ja kehitykseen; Metatiede

    Meta – etuliite valloittaa maailman Havaintojeni mukaan meta-sanan käyttö etuliitteenä yleistyy ihan kaikkialla. Kielteinen merkitys tarkoittaa “vain metapuhetta”, eli asiaan ei oteta omaa kantaa. Positiivinen merkitys “metaviestintä” on vaikuttamisen metodi, johon jokainen voi sisältönsä upottaa. Sellaista juuri maailma kipeästi tarvitsee, että yhteisen semantiikan mukaan näkisimme erilaisia mielipiteitä, käsityksiä ja tieteen uusia linjauksia. Metayliopisto saattaa olla…

  • Universaalin tiedon merkitys; eipäs hätäillä päätösten kanssa!

    Antiikista lähtien on osattu erottaa faktakeskeisen ajattelun ja filosofian näkökulmat. Tänä päivänä työelämässä kiire syrjäyttää pohdinnan, kun pitää olla niin ketteriä, ja vielä ketterämpiä. Yritys – erehdys – menetelmä ja kaikenlainen sekoilu on oma kavala paradigmansa, koska tosiasiallisesti siinä ei pääse oppimaan juuri mitään. Se on jatkuvaa pyörän keksimistä uudelleen (re-inventing wheel). Universaali ajattelu on…

  • DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita

    Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää…

  • Täyttyvätkö odotukset tekoälyn suhteen; koneoppiminen suurissa saappaissa?

    Mitä tarkoittaa “konsepti”, entä koneoppimisen konsepti? Metayliopisto jakaa videonsa jatkossa kuuteen ryhmään: ongelma ja haaste selvittelevät “ulkoista maailmaa” eli holismia (myös noema), konsepti selvittelee tiettyä teemaa ja kolme seuraavaa käsitetasoa jonkun teeman määrittelyä, suunnitelmatasoa ja toteutumista. Tässä otetaan käsittelyyn tekoälyyn kuuluvan koneoppimisen konsepti. Valitettavasti itse aihe on irrallinen, koska se ei liity suoraan tietoon (kognition),…

  • Metayliopiston biologian tunti vuorossa; evoluution universaalit lait (G. West)

    Universaalisuus on yksi Metayliopiston kolmesta arvosta. Luonnon universaalisuus Kimmo Pietiläisen suomentama kirja Skaala, alkuteoksenaan Geoffrey Westin kirja Scale: The Universal Laws of Growth, Innovation, Sustainability, and the Pace of Life in Organisms, Cities, Economies, and Co, antoi virikkeitä miettiä luonnon ja evoluution universaaliutta. Koska Pietiläinen ei kirjassaan nimennyt näitä universaaleja lakeja, ei siis jakanut teorioita…

  • Alustatalous, Platform economy; Opitaanko rakentamaan sellaista, että se hyödyttää kaikkia?

    Onko maailma valmis? 1900-luvun alussa kuviteltiin, että tiedetään jo kaikki fysiikasta. Sitten tuli Einstein, joka saavutuksineen mullisti kaiken. Nyt ei edes kuvitella, että kaupankäynti pysyisi ennallaan, koska se on eniten muuttuva aihe koko yhteiskunnassa. VR meinasi pari kuukautta sitten hajota ja muuttua täysin itsenäiseksi, mutta sitten se peruttiin ja muutamasta poliitikosta riippuu miten sen lopulta…

  • IBM Watson – superälyä vai konkreettista järjestelmäkehitystä?

    Parin vuoden tekoälyhuuma etsii Suomessa edelleen muotoaan, samoin tapahtuu kansainvälisesti. Mullistusta odotellaan kuin kuuta nousevaksi taivaalle… Tässä videossa (vajaat 40 min) on systeeminen käsitys siitä jopa niin, että tarkastellaan arvoja, kulttuuria ja yhteiskunnan tilaa: onko se halukas ja valmis, tai millaisia yhteiskunnan haasteet yleensä ovat. IBM Watsonin idea selviää tehokkaasti Wikipediasta ja erinäisistä arvioista saa…

  • Teoriat ovat instrumentteja luoda tietoa ; Instrumentalismi

    Tämän videon aihe, instrumentalismi, on parhaita tapoja palauttaa erikoistuva, kapea-alainen tiede polulle kohti yhteistä totuutta. Se vaatii yhteisten käsitteiden hyväksymistä. Systeemi on paras käsite määrittelemään “kaiken”. Sen totesi viime vuosisadalla mm. 70 jäseninen yhteisö huippututkijoita, jotka 10 vuoden ajan kokoontuivat kybernetiikan Macy-konferensseihin luomaan käsitystä isosta kuvasta, eli kaikesta. Otsikossa mainittu väite: “Instrumentalismi avaa uuden tieteen…

Click to listen highlighted text!