Kategoria: Tiede

  • Onko Donitsitaloustiede maailman uusi normaali; systeemiajattelu “in action”

    Munkit esimerkeiksi maailmalle? HS toi taloustieteilijä Kate Raworthin kirjan Donitsitaloustiede esille uutena paradigmana. Siitä syntyneen keskustelun takia Metayliopisto haluaa antaa siitä yleisarvion. Newspek on koonnut siitä enemmänkin tietoa mistä katsoa. Tässä muutamia huomioita: Visuaalisuus ei kirjassaan juuri tule esille, vaikka hän esittää, että kynä on tulevaisuuden työkalu rahan ja algebran sijasta, tarkoittaen juuri luonnostelua. Hänen […]

  • Epäonnistuminen innovaatiohankkeessa panee pohtimaan vakavasti yliopistojen kompetenssia

    Miten voi olla niin, että IT-tiedekunta tilaa miljoonien arvosta tekoälykamaa itselleen ilman, että laitoksessa on ainoatakaan omaa tekoälyasiantuntijaa? Kuvitellaanko, että tekoäly on kuin lampun henki, joka jostakin ilmestyy tuomaan menestystä omistajalleen? Kyseessä on eräs Tekesin laajimmista hankkeista kautta aikojen, suuruudeltaan jopa 400 miljoonaa euroa, mistä ainoa toteutuma HS:n artikkelin mukaan oli Jyväskylän IT-tiedekunnan ostokset, joita […]

  • Jokainen osaa pelätä; tässä kuvaus pelosta ja sen torjunnasta luottamuksen herättämisen keinoin

    Monet ovat kyselleet minulta alkeisesitystä systeemiajattelun keinojen oppimiseksi. Sen suunnitteleminen tuntuu vaikealta, koska aihe liittyy periaatteellisesti ihan kaikkeen, mikä on sen ainutlaatuinen etu, mutta sen seurauksena esityksistä tulee melko teoreettisia, joihin useimmilla ei ole edellytyksiä. Pelko aiheena Homer Simpson on perheineen eräänlainen pelon symboli. Sattumuksia ei puutu! Koska systeemiajattelu yhdistää kaiken, valitsin ihmistä lähimpänä olevan […]

  • Mitä kaikkea voidaan saavuttaa pelkästään kognitiosta lähtien?

    Perusteet innovaatiolle Koska kaikki maailman tieto syntyy ajattelemalla (sikäli kun on syntyäkseen), käyttämällä meta-tasoa voidaan kuvata syntyprosessi sekä tieto sillä tarkkuudella, mikä nähdään sopivaksi — Metayliopiston ehdottamalla menetelmällä. Siitä kuvaus alla videossa 163 (kesto 1 min 20 sek, klikkaa kuvaa). Tervetuloa meta-ajattelun systeemiseen maailmaan ymmärtämään metakognition kautta kaikkia haasteita ja ilmiöitä ja arkkitehtuureja ja ympäristöjä […]

  • Yliopistot jämähtäneet ikiaikojen perinteisiinsä; Metayliopisto esittelee radikaalin tavan siirtyä moderniin aikaan

    Yliopistoissa näkyy mitä selvimmin massan hitaus sekä autoritäärisen ajan kankeus. Samalla tavalla tosin Suomen hallinto ja politiikkakin ovat jääneet sivuraiteelle. Yliopistojen sisäisessä tiedonhankinnassa rajoituksena on yhden ihmisen kapasiteetti, joka aina rajautuu kollegoiden reviiriin, mitä ei missään tapauksessa saa sotkea. Yliopistoilta puuttuu holistisen ajattelun taito Äskeisistä syistä johtuen on turhaa odottaa yliopistoilta mullistavia filosofisia tai konstruktiivisia […]

  • Akateeminen kysymys: Yltääkö IBM Watson superälyyn?

    Perjantain (9.3.2018) akateeminen pohdinta mitä on superälykkyys, kuinka pitkälle IBM siinä pääsee ja mihin superälyä eniten tarvittaisiin löytyy nyt sivustolta www.oppia.fi sekä Brighttalk – videokannasta (linkki). Molempiin tarvitaan rekisteröinti. Missä superälyn kehittyminen olisi parasta? Globaalissa ongelmanratkaisussa, ihmisten välisenä parempana ymmärryksenä, tietämyksenä, mitä voisi muuttaa tietokoneelle kognitiivisiksi malleiksi, jotka varta vasten siihen suunniteltaisiin. Sitä työtä ei […]

  • Ratkaisuja IT-alan sisäiseen viestintään ja kehitykseen; Metatiede

    Meta – etuliite valloittaa maailman Havaintojeni mukaan meta-sanan käyttö etuliitteenä yleistyy ihan kaikkialla. Kielteinen merkitys tarkoittaa “vain metapuhetta”, eli asiaan ei oteta omaa kantaa. Positiivinen merkitys “metaviestintä” on vaikuttamisen metodi, johon jokainen voi sisältönsä upottaa. Sellaista juuri maailma kipeästi tarvitsee, että yhteisen semantiikan mukaan näkisimme erilaisia mielipiteitä, käsityksiä ja tieteen uusia linjauksia. Metayliopisto saattaa olla […]

  • Universaalin tiedon merkitys; eipäs hätäillä päätösten kanssa!

    Antiikista lähtien on osattu erottaa faktakeskeisen ajattelun ja filosofian näkökulmat. Tänä päivänä työelämässä kiire syrjäyttää pohdinnan, kun pitää olla niin ketteriä, ja vielä ketterämpiä. Yritys – erehdys – menetelmä ja kaikenlainen sekoilu on oma kavala paradigmansa, koska tosiasiallisesti siinä ei pääse oppimaan juuri mitään. Se on jatkuvaa pyörän keksimistä uudelleen (re-inventing wheel). Universaali ajattelu on […]

  • DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita

    Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää […]

  • Täyttyvätkö odotukset tekoälyn suhteen; koneoppiminen suurissa saappaissa?

    Mitä tarkoittaa “konsepti”, entä koneoppimisen konsepti? Metayliopisto jakaa videonsa jatkossa kuuteen ryhmään: ongelma ja haaste selvittelevät “ulkoista maailmaa” eli holismia (myös noema), konsepti selvittelee tiettyä teemaa ja kolme seuraavaa käsitetasoa jonkun teeman määrittelyä, suunnitelmatasoa ja toteutumista. Tässä otetaan käsittelyyn tekoälyyn kuuluvan koneoppimisen konsepti. Valitettavasti itse aihe on irrallinen, koska se ei liity suoraan tietoon (kognition), […]

  • Metayliopiston biologian tunti vuorossa; evoluution universaalit lait (G. West)

    Universaalisuus on yksi Metayliopiston kolmesta arvosta. Luonnon universaalisuus Kimmo Pietiläisen suomentama kirja Skaala, alkuteoksenaan Geoffrey Westin kirja Scale: The Universal Laws of Growth, Innovation, Sustainability, and the Pace of Life in Organisms, Cities, Economies, and Co, antoi virikkeitä miettiä luonnon ja evoluution universaaliutta. Koska Pietiläinen ei kirjassaan nimennyt näitä universaaleja lakeja, ei siis jakanut teorioita […]

  • Alustatalous, Platform economy; Opitaanko rakentamaan sellaista, että se hyödyttää kaikkia?

    Onko maailma valmis? 1900-luvun alussa kuviteltiin, että tiedetään jo kaikki fysiikasta. Sitten tuli Einstein, joka saavutuksineen mullisti kaiken. Nyt ei edes kuvitella, että kaupankäynti pysyisi ennallaan, koska se on eniten muuttuva aihe koko yhteiskunnassa. VR meinasi pari kuukautta sitten hajota ja muuttua täysin itsenäiseksi, mutta sitten se peruttiin ja muutamasta poliitikosta riippuu miten sen lopulta […]

  • IBM Watson – superälyä vai konkreettista järjestelmäkehitystä?

    Parin vuoden tekoälyhuuma etsii Suomessa edelleen muotoaan, samoin tapahtuu kansainvälisesti. Mullistusta odotellaan kuin kuuta nousevaksi taivaalle… Tässä videossa (vajaat 40 min) on systeeminen käsitys siitä jopa niin, että tarkastellaan arvoja, kulttuuria ja yhteiskunnan tilaa: onko se halukas ja valmis, tai millaisia yhteiskunnan haasteet yleensä ovat. IBM Watsonin idea selviää tehokkaasti Wikipediasta ja erinäisistä arvioista saa […]

  • Teoriat ovat instrumentteja luoda tietoa ; Instrumentalismi

    Tämän videon aihe, instrumentalismi, on parhaita tapoja palauttaa erikoistuva, kapea-alainen tiede polulle kohti yhteistä totuutta. Se vaatii yhteisten käsitteiden hyväksymistä. Systeemi on paras käsite määrittelemään “kaiken”. Sen totesi viime vuosisadalla mm. 70 jäseninen yhteisö huippututkijoita, jotka 10 vuoden ajan kokoontuivat kybernetiikan Macy-konferensseihin luomaan käsitystä isosta kuvasta, eli kaikesta. Otsikossa mainittu väite: “Instrumentalismi avaa uuden tieteen […]

  • Vuodenvaihde 2018: Metayliopiston näkemykset ja näkymät

    Idea on kirkastunut ihan mahtavasti. Etukäteen ei olisi voinut ajatella, että saa aikaan näin monipuolisen käsityksen tiedosta (tässä videossa tietenkään ei kaikkea paljasteta). Suomessa ei poikkitieteellisyyttä tietääkseni mitenkään tutkita; ei ole siihen tiedekuntia. Ei ole niin syvällistä tietämystä, millä siihen pääsisi kiinni. Se sopii sitä paremmin Metayliopiston teemaksi, joka on jatkoa IT-alan uralle, symbolisen analyysin […]

  • Rakettitiede 8: Voima

    Perustutkimuksen tärkeimpien elementtien kartoituksessa numero 8 tarkoittaa voimaa, joka panee kaiken liikkeelle. Kybernetiikalle on tyypillistä erotella tällaisia ominaisuuksia, kuten voimakkuus, jotta päästään analysoimaan, kehittämään ja organisoimaan erilaisia systeemeitä monilla eri tavoilla. Se on siis varsin abstraktia ajattelua, mutta monipuolisuus ja yllätyksellisyys voivat tässä nousta arvoonsa. Voima löytyy poikkitieteellisenä (lähes) kaikilta aloilta Eri aloilla mielenkiintoisella tavalla […]

  • Noin viikon tiedeuutiset!

    Jukka Lindströmin mainio TV-sarja on esitellyt makeita ristiriitoja ja sattumuksia koko yhteiskunnasta. Viihdettähän se on ollut ja siten melko hyödytöntä. Hyvää siinä on ollut kriittinen ja oivaltava näkemys aiheisiin yllättävällä tavalla. Tässä videossa on jotakin samaa kuin Jukalla: kriittisyys ja oivaltavuus ja syvällisyys tieteeseen ja systeemin ymmärrykseen suuntautuvalla tavalla. Tässä analysoidaan Esko Valtaojan, Esa Saarisen, […]

  • Tekoälyaika: selkeän rakentava käsitys ylen monimutkaiseen aiheeseen

    Suomi on alkanut profiloitumaan Tekoälyssä, rakentamaan imagoa jopa huippumaan tasolle asti (linkki). Suomessa on muutamia vahvoja aloja, joita se varmuudella hyödyttäisi, ja mistä saisi varmaan rahoitusta tutkimukseenkin. Onnistuminen edellyttäisi, että tiedetään mitä tämä vaikeaselkoinen sana oikein pitää sisällään ja kuinka orgaisoituminen huippumaan tasolle asti olisi mahdollista. IT liittyy jo kaikkeen, entä kohta tekoäly? Auttaakseni tätä […]

  • Metayliopiston kirjat toiminnonteoriaan liittyen auttavat tutkimusta kokonaisuutena

    Systeemiajattelun kirjamme muodostavat keskenäänkin systeemin. Se on lupaava havainto. Parhaiten se näkyy kun katsoo Engeströmin kaaviota kirjojen näkökulmasta. Kirjojen yhteinen logiikka On kyllä hyvin vaikeata kirjoittaa systeemiajattelusta, koska aihe on yhtä laaja kuin maailma ja vieläkin laajempi. Silti sitä soveltaen voi kehittää yhteiskunnan koneistoja ja IT-alan sovelluksia arkkitehtuureineen hyvinkin tarkasti. Ja onhan maailma täynnä systeemisiä […]

  • “Rakettitiede”-sarjamme alkaa, ensimmäisenä 1: Tieto

    Modulaarinen itsensä kehittämisen videosarja Asiakkaiden pyynnöstä Metayliopisto alkaa uudenlaisen videosarjan. Sen nimi on “rakettitiede”, mikä tarkoittaa, että aiheet esitetään iskevästi ja rohkeasti, tinkimättä totuudesta. 20 videosta tulee tunnin mittainen, modulaarinen kokonaisuus, millä itse kukin voi alkaa haastamaan perinteistä ajatteluansa kohti kokonaiskäsitystä mitä elämä on ja mitä yhteiskunnan pitäisi olla. Yksittäinen moduli ei sellaisenaan ole käyttökelpoinen, […]

  • Metayhteiskunnan luominen oli lokakuun 2017 projekti: ennakkotietoa!

    Suomen ja Euroopan ja Amerikan ongelmia päivitellessäni päätin ottaa kuukauden spurtin luomalla käsitteellisen mallin koko yhteiskunnasta. Mikä Ideakirjan tarkoitus siis on? Tulokset alkavat olla valmiina. Näin syntyi käsite Metayhteiskunta ja päätuotteena Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen. Tämä on taatusti originellia tavaraa. Osa kuva-aineistosta on aiemmasta kirjasta Yhteiskunnan kehittymisen perusteet, ja olen lainaillut netistä kuvia kovin tarkkaan katsomatta […]

  • Miksi yhteiskunta on olemassa, ketä varten? Metayhteiskunta on meitä kaikkia varten!

    Suuri kognitiivinen haaste arkiajattelijalle (tavallinen kansalainen) on ymmärtää miksi yhteiskunta tänään toimii kuten se toimii. Esimerkiksi Espanjan ja Katalonian välirikossa olisi paljon pohdittavaa. Unohtakaamme ikävyydet. Voimme suunnitella puhtaalta pöydältä sellaisen yhteiskunnan, että se varmasti pelittää. Sellainen on Metayhteiskunta. Viitekehys, monikko ja teesit systeemiseen viisauteen perustuvan yhteiskunnan muodostamiseksi Parhaiten ideaan pääsee käsiksi kun alkaa mahdollisimman pienestä […]

  • Edistävätkö vai estävätkö yliopistot tietoa? Kokemuksia systeemiajattelun yhteistyöstä

    Yhteiskunta on antanut yliopistoille kolme tehtävää: opettamisen, tutkimisen ja yhteiskunnan edistämisen. Metayliopiston starttaajana pidän itseäni erinomaisena yhteistyökumppanina jokaisele yliopistolle jokaisessa näistä tehtävistä. Alkusyksystä 2017 valitsin kolme tiedekuntaa ja kontaktihenkilöä, joilla on jotakin käsitystä systeemeistä. Nyt kävikin niin, että yksikään näistä ei 30 viestin tiimellyksessä sanallakaan viitannut itse asiaan eli Metayliopiston videoaineistoon ja kaikkeen runsaaseen materiaaliin, […]

  • Pelittääkö tulevaisuuden tutkimus Suomessa ja maailmanlaajuisesti?

    Jokainen systeemien teoriasta ja säätöteoriasta vähänkään tietävä muistaa, että systeemillä tulee olla asetusarvo, johon se vertaa mittausta ja palautetta ja sitä kautta se kykeee organisoitumaan tulevaisuutta vastaavaan tilanteeseen. Itseorganisoituminen, oppiminen, aikasarjamenetelmät, ennakointi ja sulautuminen ympäristöönsä ovat jaloja taitoja. Niitä kuvataan kybernetiikassa neljänä eri tasona. Tulevaisuuden ymmärtäminen on viable-mallissa liitetty älykkyyteen, koska se vaatii monialaisuutta, objektiivisuuttakin […]