Kategoria: Tiede

  • Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!

    Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä. […]

  • 2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava

    Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen, […]

  • Idea METATIETEESTÄ tieteenalana: 1960-luvulta Metayliopiston lempilapseksi

    Klikkaa kuvaa! METATIEDE-kirjan idea, esite 4 sivua

  • Agile – manifesto mullisti softa-alan – unohten tieteen näkökulman. Metayliopisto keskittyy siihen.

    12 kultaista periaatetta (teoriaa) muodostavat Metatieteen perustan Hämmästyttävä ketju teorioita on mahdollistanut oppimisen yhä pidemmälle ja syvemmälle ja laajemmalle monitieteisyyden ytimeen. Videossa kuvattu ketju on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä innovaatio, sillä fokus ei katoa tietomäärän lisääntyessä, vaan päinvastoin: idea kiteytyy metatieteen kautta vastuullisen tekoälyn aihepiiriin kattamaan koko yhteiskunta, teknologia ja jopa luonto politiikkoineen (vai pitäisikö se […]

  • Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi

    Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa […]

  • Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti

    Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]

  • Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit

    Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä, […]

  • Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.

    Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon.  Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi […]

  • Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä

    Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]

  • Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)

    Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world).   Metateoria on […]

  • Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!

    Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin […]

  • Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti

    Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti […]

  • Systeemisintä ja visuaalisinta tietoa tekoälystä koskaan!

    Ohessa muutama linkki Ohjelmointikirjan sisältöön: SISÄLTÖ: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi ESITTELY: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi Esite: Johdatus tekoälyohjelmointiin: Ohjelmointikirja Kirjassa on noin 200 kuvaa ja kymmeniä koodiesimerkkejä, malleja. Syntynyttä prototyyppiä käytetään seuraavissa kirjoissa työkaluna.

  • Global Brain on laaja käsitys tiedon tulevaisuudesta; Ohjelmointikirjan esite

    Meta-ajattelu, systeemitiede ja kybernetiikka ovat ikään kuin vanhempia ohjelmistoalalle, sekä isovanhempia tekoälylle, joka on vielä kypsyttelyvaiheessa pitkästä iästään huolimatta. Metayliopiston Ohjelmointikirja on saatu painosta. Ohessa siihen liittyvä esite. Kirjassa käydään läpi kokonainen joukko huomionarvoisia kohtia: yhteiskunnan kehittymisen esteistä ekosysteemin ja alustatalouden rakentamisperiaatteeseen, joka tapahtuisi tekoälyn ohjaamana. Hyvä tekoälykehitin on mainio yhteiskunnan ja bisneksen kehittäjä, jos […]

  • Osaavatko ihmiset rakentaa laadukkaita organisaatioita, tiimejä ja sitä kautta edistää uutta hyvää eri muodoissaan?

    Kesäistä pohdittavaa kuinka pitkälle (enää) riittävät ihmisten sosiaaliset ja älylliset taidot? Onko Kiina ainoa maa maailmassa, joka saa aikaan uusia ideoita ja jopa ihan tulvimalla? Millainen on ihmisten yhteistyökyky Suomessa? Mitä eniten puuttuu? Minkä puutteesta kertovat maailman poliittinen tilanne, EU:n problematiikka ja kansojen kuohunta? Mikä on kaiken tiedon ydin ja yhteiskunnan perusta? Vastauksia tässä videossa […]

  • Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan

    Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on […]

  • Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön

    Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly […]

  • Kaiken julkaisemisen konsepti. Tehdään se esitysmuotoja yhdistävällä tavalla

    Kaikkeuden pohtiminen on ikään kuin kvanttiteoriaa Metayliopiston konseptissa on alkanut pilkistää näkyville yhteiskuntakehitykseen ja tekoälyyn liittyvän innovaation raakile: kaiken julkaisemisen (kirjat, videot ja tietotekniikka) muodostama systeeminen konsepti, jolla voisi kuvata “kaiken” samaan tapaan kuin integraatio on vaikuttanut laitteissa isoista koneista kännykkään saakka. Pilvipalvelut yhdistävät niissä tiedon, ja se sovitetaan päätelaitteelle tiettyjen metodiensa avulla. Metayliopiston konsepti […]

  • Tulevaisuuden päätavoitteeksi IT-alalle ja tekoälylle tietämyksen integrointi; Metayliopiston kirjasarja edistää sitä

    Filosofien ja loogikoiden kunnianhimoisena tavoitteena on vuosituhansien ajan ollut tutkia, selittää ja ohjelmoida universaali tiedon polku: Miten tiedämme? Mitä tiedämme ja mitä emme? Miten voimme parasta tietoa käyttää? Video näyttää miten Metayliopisto on sitä jo edistänyt. Kirjat ovat idean luonnostelua eteenpäin, vaihe vaiheelta, painopisteenä yhteiskuntatason tekoäly. Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly: ISBN 978-952-69143-0-5 (linkki) Vastuullisen Tekoälyn Paradigma: ISBN […]

  • Paradigmakirja esittelee kehittymistä uudelle yhteiskunnan tasolle, se on sosioteknisten järjestelmien emergenssiä

    Paradigma tarkoittaa uutta ajattelun tapaa ja uutta käytäntöä Tekoälyn suhteen nykyisin puhutaan aalloista. On sallittua ja suositeltavaa esittää käsityksiä jopa neljännestä aallosta. Yhteiskunnallinen AI-paradigma tulee olemaan se neljäs aalto Yhteiskunnan kriisiytymiseen vastapainoksi tämä Paradigmakirja esittelee täysin positiivisen vastakohdan, missä esille tulevat jo demo-moodissa tieteen parhaat avut luoda yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, korkeaa teknologiaa, uusia yhteistyön malleja, ekosysteemien […]

  • Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma

    Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien […]

  • Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma

    Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä.   Kuinka on mahdollista, että […]

  • Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa

    Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]

  • Tekoälylle kognitiivinen arkkitehtuuri; Metateoria esittää ajattelun osa-alueet yhteiskuntakehitykseen

    Ihmisen ajattelun ja tekoälyn potentiaalin tunnistaminen vaatii melkoisen teoriatuen taakseen Olen kehittänyt systeemistä metodiikkaa 10 vuotta tarkoituksena luoda Computational Thinking – konsepti. Siihen kuuluvat nyt 10 tärkeää aluetta: Metatekoäly on laaja-alainen metateoria. Tärkeimmät osat siinä ovat: 1 Semantiikka ja koodi 2 Takaisinmallintaminen 3 Symbolinen paradigma 4 IT-alan metodologiat 5 Translaatiotekniikat 6 Arkkitehtuurit 7 Systeemiajattelu 8 […]