-
Video selostaa Googlen menestystekijänä, Innovaatiokirjan demo 1
Tämä video kuuluu GoodReason – demosarjaan, mikä muodostaa Innovaatiokirjan osan 4 sisällön. Sen kesto on 36 minuuttia. Sisältö: OSA 4 – tietämyksen metamalli 1. α Google, miksi se sopii demonstraatioksi ja tutkimuskonseptiksi? 2.π Google, miten ilmiö on syntynyt? 3.χ Google, kuinka tutkia ”ääretöntä” hakunopeutta ja sen käyttöä 4.ΔΨ Googlen luomat paradigmat 5.β Googlen evoluutioprosessi ja […]
-
Mikä olisi kaikkein ilmaisuvoimaisin ja kehityskelpoisin oppimisen ja kehittymisen metodiikka?
Nyt täytyy lähteä liikkeelle aivan perusteista 🤔 Mitä tieto on ja miten se jalostuu tietämykseksi? Entä mitä viisaus on? Opetetaanko näitä aiheita yliopistoissa, entä työelämässä? Viisautta on etsittävä filosofien luota. Systeemien filosofia on puolestaan aikomusta ymmärtää maailmaa systeemisen paradigman kautta, ja tietämys kuvautuu mm. SECI-mallissa spiraalina, jossa se muuttuu vuoron sisäiseen (tacit) ja vuoroin selkeästi […]
-
Valitse mikä tahansa aihe, neuvon kuinka siitä tulee systeeminen idea!
Systeemitiede
-
2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava
Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen, […]
-
Idea METATIETEESTÄ tieteenalana: 1960-luvulta Metayliopiston lempilapseksi
Klikkaa kuvaa! METATIEDE-kirjan idea, esite 4 sivua
-
Agile – manifesto mullisti softa-alan – unohten tieteen näkökulman. Metayliopisto keskittyy siihen.
12 kultaista periaatetta (teoriaa) muodostavat Metatieteen perustan Hämmästyttävä ketju teorioita on mahdollistanut oppimisen yhä pidemmälle ja syvemmälle ja laajemmalle monitieteisyyden ytimeen. Videossa kuvattu ketju on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä innovaatio, sillä fokus ei katoa tietomäärän lisääntyessä, vaan päinvastoin: idea kiteytyy metatieteen kautta vastuullisen tekoälyn aihepiiriin kattamaan koko yhteiskunta, teknologia ja jopa luonto politiikkoineen (vai pitäisikö se […]
-
Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.
Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon. Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi […]
-
Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä
Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]
-
Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)
Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world). Metateoria on […]
-
Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!
Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin […]
-
Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti
Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti […]
-
Systeemisintä ja visuaalisinta tietoa tekoälystä koskaan!
Ohessa muutama linkki Ohjelmointikirjan sisältöön: SISÄLTÖ: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi ESITTELY: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi Esite: Johdatus tekoälyohjelmointiin: Ohjelmointikirja Kirjassa on noin 200 kuvaa ja kymmeniä koodiesimerkkejä, malleja. Syntynyttä prototyyppiä käytetään seuraavissa kirjoissa työkaluna.
-
Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan
Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on […]
-
Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön
Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly […]
-
Kaiken julkaisemisen konsepti. Tehdään se esitysmuotoja yhdistävällä tavalla
Kaikkeuden pohtiminen on ikään kuin kvanttiteoriaa Metayliopiston konseptissa on alkanut pilkistää näkyville yhteiskuntakehitykseen ja tekoälyyn liittyvän innovaation raakile: kaiken julkaisemisen (kirjat, videot ja tietotekniikka) muodostama systeeminen konsepti, jolla voisi kuvata “kaiken” samaan tapaan kuin integraatio on vaikuttanut laitteissa isoista koneista kännykkään saakka. Pilvipalvelut yhdistävät niissä tiedon, ja se sovitetaan päätelaitteelle tiettyjen metodiensa avulla. Metayliopiston konsepti […]
-
Tulevaisuuden päätavoitteeksi IT-alalle ja tekoälylle tietämyksen integrointi; Metayliopiston kirjasarja edistää sitä
Filosofien ja loogikoiden kunnianhimoisena tavoitteena on vuosituhansien ajan ollut tutkia, selittää ja ohjelmoida universaali tiedon polku: Miten tiedämme? Mitä tiedämme ja mitä emme? Miten voimme parasta tietoa käyttää? Video näyttää miten Metayliopisto on sitä jo edistänyt. Kirjat ovat idean luonnostelua eteenpäin, vaihe vaiheelta, painopisteenä yhteiskuntatason tekoäly. Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly: ISBN 978-952-69143-0-5 (linkki) Vastuullisen Tekoälyn Paradigma: ISBN […]
-
Paradigmakirja esittelee kehittymistä uudelle yhteiskunnan tasolle, se on sosioteknisten järjestelmien emergenssiä
Paradigma tarkoittaa uutta ajattelun tapaa ja uutta käytäntöä Tekoälyn suhteen nykyisin puhutaan aalloista. On sallittua ja suositeltavaa esittää käsityksiä jopa neljännestä aallosta. Yhteiskunnallinen AI-paradigma tulee olemaan se neljäs aalto Yhteiskunnan kriisiytymiseen vastapainoksi tämä Paradigmakirja esittelee täysin positiivisen vastakohdan, missä esille tulevat jo demo-moodissa tieteen parhaat avut luoda yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, korkeaa teknologiaa, uusia yhteistyön malleja, ekosysteemien […]
-
Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma
Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien […]
-
Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma
Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kuinka on mahdollista, että […]
-
Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa
Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]
-
Tekoälylle kognitiivinen arkkitehtuuri; Metateoria esittää ajattelun osa-alueet yhteiskuntakehitykseen
Ihmisen ajattelun ja tekoälyn potentiaalin tunnistaminen vaatii melkoisen teoriatuen taakseen Olen kehittänyt systeemistä metodiikkaa 10 vuotta tarkoituksena luoda Computational Thinking – konsepti. Siihen kuuluvat nyt 10 tärkeää aluetta: Metatekoäly on laaja-alainen metateoria. Tärkeimmät osat siinä ovat: 1 Semantiikka ja koodi 2 Takaisinmallintaminen 3 Symbolinen paradigma 4 IT-alan metodologiat 5 Translaatiotekniikat 6 Arkkitehtuurit 7 Systeemiajattelu 8 […]
-
Metatieteestä metatajuntaan
Meta-ajattelu tulee muodostamaan uudenlaisen ajattelun kerroksen Joka olio-ohjelmia on ammatikseen tehnyt, saattaa ymmärtää otsikon idean. On meidän ihmisten käsissä millaisia ajattelun malleja itse ja muiden kanssa muodostamme. Jos järjestelmällisesti kehitämme “ajattelun kieltä”, yhteisiä esitystapoja, kuten mm. IFSR – tiedeyhteisö esittää, viestintä muuttuu järjestelmälliseksi, informatiiviseksi ja toimivaksi. Some on synnyttänyt epäselvän kommunikoinnin kulttuuriin, mihin kuuluu vastakkaisajattelua […]
-
Monitaiteellinen esitys mitä tieto on? Metayliopisto suosittaa ajattelemaan
Universaali käsitys tietämisestä ja filosofiasta ja pragmatiikasta visualisoituna (3 minuutissa) Metayliopisto luo uutta käsitystä tiedosta. Se on höyhenen kepeä, herkkä, mutta myös formaali, ymmärrettävä ja käytännönläheinen. Tiedolla on monta luontoa 🙂 Tästäkin mega-metavisiosta pian ilmestyvässä kirjassa Vastuullisen tekoälyn paradigma.
-
Meta theory to explaing anything; IT-ihmisille “kaiken” metamallintaminen on mahdollista
On kummallista, että mallintamisen taidot eivät ole jalkautuneet koko yhteiskuntaan! Tätä videota ja tietolähdettä käyttäen jokainen kriittinen suomalainen voi selvittää onko Metayliopisto lähellä maailman kärkeä meta-mallintamisessa ja teorioiden käytön edistämisessä kohti käytännön sovelluksia. Suomessa filosofeilla on yleisimmän tason keskustelunsa ja spesifiset tieteenalat keskittyvät omaan fokukseensa. Niiden välissä on ammottava aukko, johon tämä metateorian idea sijoittuu. […]
