Tekijä: Eki Laitila

Maailmantilaa kuvaa omalla tavallaan tämänkin kirkollisjärjestön (Neat Church) tilanneavaus: We live in chaos. When I look at the world around me chaos is what I see. I see a government divided that cannot get along with itself. I see people who are hurting. I see disease and sickness … Ymmärtääkö koululaitos tai yliopistosysteemi maailman tilaa?…

Neljässä vuodessa perustamani foorumi Metayliopisto on kulkenut läpi käsitteiden viidakon, tieteen teorioiden ikiaikaiset haasteet, rämpinyt koulutusjärjestelmämme huipulle, tutkinut parhaat teknologiat ja linjannut tekoälylle vastuullisen suunnan, mikä kaikki on huipentumassa VASTUULLISEN ÄLYKKYYDEN julkaisusarjaksi asianomaisine IT-ratkaisuineen vuonna 2021. Tuhansien postausten, satojen videoiden ja noin 10 kirjan muodossa systeeminen metodiikka alkaa kuoriutumaan esiin kuin Fenix-lintu tuhkasta, kybernetiikkaa elinvoimakseen…

Sama aihe podcastina täällä: http://metayliopisto.fi/suunnittelutiede_manifesti_27082020/ Zach Jarou: “Deming described his “System of Profound Knowledge” as a lens to approach improving complex systems.”

On päivän selvää, että tietyissä ammateissa toimivat ja parhaiten koulutetut ihmiset ovat suunnittelutehtävissä edistyneempiä kuin esim. sosio- tai ihmistieteilijät, joilla ei ole tukenaan mitään konkreettisempaa formalismia… puhumattakaan poliitikoista, tai edes juristeista… Siksi on syytä määritellä mitä suunnittelu ihanteellisimmillaan olisi – edistämässä kaikkea hyvää ja mahdollisimman monipuolisesti. Ohessa siitä seloste ja linkki podcastiin. Sisältö podcast-muodossa löytyy…

Valistuneimmat tutkijat ja kaikki fiksut ammattilaiset ovat odottavalla kannalla: megatrendien lisäksi tiede ja teknologia voivat harpata megaloikkia eteenpäin. Tekoälystä on kautta aikojen puhuttu siinä roolissa, mutta yhtenäistä teoriaa tekoälylle ei ole (paitsi Global brain ja Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn kirjasarja). Instrumentalismi tunnetaan periaatteena, millä olemassa olevaa teoriaa voi hyväksikäyttää uusia teorioita ja universaaleja lakeja luotaessa. Se…

Kansalaisten käsitys tieteestä ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta vaihtelee puritaanisesta ajattelunvapauden kadottamisesta parapsykologian kaikkiin asteisiin (pähkäilyä siitä TIEDE-lehdessä). Se on liian iso skaala kenenkään hyväksyä, joten kiistanalaisuus saa tieteestä kansalaiselle aikaan arvottoman mielikuvan. Tiede ei kuitenkaan ole maailmaa isompi asia, vaikka se voi tarkastella koko universumia ja kaikkea mitä yleensä on olemassa. Käsityksen tieteestä ei saa rajoittaa…

Linkistä avautuva podcast ideoi uutta näkökulmaa tieteen tekoon. Täydellisen monialainen näkökulma (metadisciplinary) lähtee suoraan tiedon käsitteestä ja se auttaa tutkimaan ilmiöitä, joiden luokittelu edes ei ole kunnolla mahdollista.Supertiede tässä videossa – jopa maailmanlaajuisesti katsoen uutena linjauksena – perustuu käsitykseen mitä kybernetiikka ja systeemitiede olisivat parhaimmillaan tuottamassa lisäarvoa perinteiseen perustutkimukseen ja soveltaviin tieteisiin. Video (audio) perustuu…

Kybernetiikka on viisauden ja säätyvyyden tiedettä ja käytäntöä. Ensimmäinen audiosarja siitä avautui 16. heinäkuuta 2020. Se koostuu parin minuutin esityksistä, jotka käytännössä ovat Supertiede-kirjan sivuja. Kirja on niin systeeminen ja modulaarinen, että jokaisella sivulla on oma teemansa kuvineen, ja sen ansiosta siitä saa mainioita podcast – palasia, joita itse kukin pääsee kuuntelemaan vaikkapa aamulla hampaita…

Mikä olisi paras tapa opiskelijan ja työelämän ammattilaisen kehittyä monialaiseksi yhteiskunnan osaajaksi – olipa roolinsa mitä tahansa. Systeemitiede lienee paras tieteenala sitä kehittymistä pohjustamaan. Tässä kirjassa, erityisesti kybernetiikan kautta, kuvataan Supertiede ytimekkäänä metodiikkana, systeeminä, määrittelemään oiva kehittymisen opinala: vuorovaikutusten tiede. “Cybernetics is the super science of interconnectedness.“ Supertiede-kirjasta on nyt saatavilla e-kirja edullisesti, hintaan 30€.…

Kaikki mitä tieteestä tiedetään, mahtuu monikkoon: ontologia (1), epistemologia (2), metodologia (3), paradigma (4) ja näkemys (5) vaiheineen (6), toteutuksineen (7) Vieraat sanat (1-7) voi kansanomaistaa näin: olevaisuuden käsitteet (1), tieto-oppi niille (2), teorioiden perusteet (3), välttämätön ajattelutavan muutos (4) sekä teknologia (5) kehittää yhteiskuntaa (6) varustettuna perusteluilla (7) miten tämä kaikki uusi saadaan toteutettua.…

Kansalaisina meillä on oikeus vaatia hallinnolta, että ainakin pahimmat vääryydet kumotaan. Maailman tässä tilassa, kesällä 2020, se ei olekaan helposti saavutettavissa. Yritetään edes määritellä mistä silloin olisi kysymys. Tietoa Supertiede – kirjasta, mm. Bookyn sivustolla.

Flexible integration is a prerequisite for the integration of society The term “super-science” has so far been used in informal expressions to emphasize the unifying importance of disciplines or advances to excellence. I got the idea to create a mission and vision for it from the theories and descriptions of cybernetics decades ago: “Cybernetics is…

Viimeistellessäni Supertiede – kirjaa maailmanlaajuinen pandemia putkahti loppuvaiheissaan ikään kuin yllättäen tutkimusaiheeksi selvittää miten yhteinen äly nyt toimii, ja mikä olisi ideaalinen, tieteellinen näkemys holistiseksi johtamisen ja organisoinnin välineeksi, jolla paras mahdollinen älyllinen tuki tietojärjestelmäarkkitehtuureineen edistää maailmanlaajuista terveyttä ja hyvinvointia, unohtamatta tietenkään taloutta. Tästä kuvasta selviää paljon asiaansa vihkiytyneelle katsojalle, ainakin keskeinen sanasto on näkyvillä.…

Sana hybridistrategia kuulostaa juhlavalta. Suomen koronastrategiaan se otettiin mainoslauseeksi. Olen esitelmöinyt hybriditekoälyn konferenssissa (Espanjassa Hybrid AI, HAIS’2008) väitökseni johdosta ja siitäkin syystä, että olen käyttänyt hybridohjelmointitapaa pitkään. Siten hybridiset käsitykset ovat tuttuja. Valtion ilmaisema monikko (Testaa, Jäljitä, Eristä, Hoida) on vain osatotuus koronan kuumasta perunasta, koska siitä puuttuu yhteiskunnan avautumisen askeleet, joista on vaikea luvata…

Pahoin kriisiytyneessä maailmantilassa eksytään monesti paniikissa tekemään hölmöyksiä tai sellaista, mikä lämmittää vain hetken (asiaankuuluva vertaus). Jos ongelmia aina ratkotaan hekuman ehdoilla, joudutaan sama pyörä keksimään uudelleen. Liberalisteille se käy. Viisautta on se, että ymmärretään todellisuus ja konteksti, jotta voidaan luoda kestävä systeemi konseptia toteuttamaan (metakognition päätermit). Supertiede tullee avaamaan uuden aikakauden. Supertiede on kokelma…

Vuoden 2020 kontekstissa tulee usein mieleen Albert Einsteinin mietelause: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”. Se pätee erityisesti vaikeimpiin ongelmiin. Siksi valittaessa päättäjiä katastrofaalisesti epäonnistuneiden hankkeitten korjaamiseen, ei pidä valita samoja henkilöitä, eikä edes samalla tavalla ajattelevia henkilöitä. On arvostettava kokemusta, viisautta, monialaista tietämystä, joustavuutta ja…

Yhteiskunnan muuttuessa kaoottiseen suuntaan meidän kaikkien tuntemista syistä nousee entistä merkittävämmäksi ymmärtää mitä on kestävä kehitys, diagnostiikka, vikasietoisuus, turvallisuus, riskittymyys ja kaikki keinot varautua ikävyyksiltä. Minulta pyydettiin käsitys kriisien vaikutuksesta konepajateollisuuteen. En pysty arvioita esittämään numeerisesti enkä laadullisesti, mutta kumpikaan niistä ei olekaan sitä kaikkein tärkeintä tietoa. Tärkeintä on ymmärtää onnistumisen ja selviytymisen ehdot, koska…

Viikko sitten panin alulle yhdessä oppimista edistämään KÄY-nimisen FB-sivun: Kollektiivisen älykkyyden yhteisö. Siihen on saatu osallistujia samaan tapaan kuin virus napsii potilaita, mutta tällä on vilpitön tarkoitus. Itsekin vasta myöhemmin huomasin, kuinka ko aihe voisi alkaa toteuttamaan itseään netissä samalla tavalla kuin koronavirus etsii uhrejaan, mutta ihan positiivisessa hengessä, koska kaikki ihmiset, jotka aidosti ovat…

Harvat ihmiset ajattelevat kokonaisuutta, isoa kuvaa. Maailmanlaajuiset kriisit pakottavat kuitenkin nykyisin meidät tekemään järkyttäviäkin havaintoja. Koronan jälkeen tulee aivan järkyttävä talouskriisi. Voiko tämä vaikea aihe koskea “juuri minua”? Mitä silloin voisin tehdä? Hyvä johtaja, suunnittelija tai filosofi ei pakene, vaan sen sijaan etsii itselleen ja yhteisölleen mission (visiologiikan) mitä kautta haluaa antaa panoksensa niille, joita…

Poikkitieteellinen ja monialainen näkemys ajattelusta, systeemiajattelusta, oppimisesta, kehittämisestä ja kehittymisestä. Esimerkkeinä systeemiajattelusta ja ajattelun luonteesta Florence Nightingale, sairaanhoitosysteemin perustaja ja Albert Einsteinin aivokäyrä. Systeemiajattelu tuo joustavaan ajatteluun sellaista joustavuutta ja notkeutta mitä sillä ei ole. Joustava arkiajattelu itse asiassa toistaa entistä uomaansa, vanhenevia ratkaisuja. Joustava ajattelu on usein pyörän keksimistä uudelleen, vaikka toki luovuus avaa…

Median arvostelemisen mahdollisuus on tärkeätä myös vaikeina aikoina, vaikka julkiselle vallalle on annettu sellaiset valtaoikeudet, että kansalaisen arvo niiden myötä kapenee. Toisaalta jos valtajärjestelmä romahtaa, jonkinlaisen uuden systeemin palauttaminen voi kestää vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen sairauden uhka ei voi olla veruke ajaa ihmisarvo alas, ja ottaa valta kritiikittömästi kasvottomalle johdolle. Kansalaisen ja johdon välillä on aina…

Donella Meadows määritteli aikanaan käsitteen System leverage 12-kohtaisella asteikolla, missä suurinta vaikutusta edustaa paradigma. Vähimpiä vaikutuksia ovat lineaarisella asteikolla luodut määrälliset muutokset: budjettia muutetaan, ostetaan lisää testejä jne. Ovatko valtiot kyvyttömiä arvioimaan itseään, omaa selviytymiskykyään? Holarkia on tapa miettiä tämänkaltaisia, valtaisia, mittasuhteita. Kymmenissä Metayliopiston videoissa tuodaan esille ideoita ja malleja kokonaiskuvan hahmottamiseen — tekoälyllä ja…

Kansalaisilta nykyisin puuttuu rohkeus ottaa vastaan näkemyksiä tiedosta, tieteestä ja yhteiskunnan toimintamuotojen edistämisestä. Se on absurdia kun ottaa huomioon eri valtioiden ja rakenteiden henkisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti haavoittuvan tilan. Koronavirus on eräänlainen raskaan sortin happotesti sille, pysyykö talousjärjestelmä edes pystyssä vai kaatuvatko palvelut!!! Kukaan ei siitä voi mennä vastuuseen. Senkin takia tarvitaan analyyttisiä ja systemaattisia…