-
Kirjan symboliikkaa: Tiede ja Teknologia löytävät toisensa
Joulukuun alkuun mennessä valmistuu kirja: Tieteen ja Teknologian symbioosi. Tuota kohtaamista voisi antaumuksella romantisoida, mutta pysytäänpä silti asialinjalla. Eri tieteenalojen ja opinalojen ja ammattien yhdistämistä harvoin tuodaan esille päätekijänä, koska monialaisuus syntyy tavallisesti vahingossa ikään kuin suunnittelematta. Systeemiajattelussa sivuasia voidaan nostaa pääasiaksikin – antaa päätekijöiden silloin mukautua tilanteeseen. Tässä kirjassa erään päärooleista saa metahakurobotti, joka…
-
Systeeminen maailmankuva
Systeemiajattelu ja systeemitiede antavat mahdollisuuden luoda uudenlainen tiedonintressi, joka ei perustu ulkoa tulevaan pakottamiseen (lähde: Habernas), vaan ihanteen määrittämiseen vapaasti, järkeen ja objektiviisuuteen perustuen. Menusta löytyy tarkemmat kuvaukset ihanteen eri muodoille.
-
Systeemiset ratkaisut
Maailmasta puuttuu yhtenäinen taito ja tietämys löytää ratkaisuja tyypillisimpiinkin ongelmiin. Valtiot, kunnat ja yritykset osastoissaan toistavat samoja proseduureja löytää ongelmalle syylliset, että heidät saisi korjaamaan mokansa tai muiden taakseen jättämät mokat. Systeemiajattelu puolestaan yhdistää mielellään kaikki selviytymisen ja onnistumisen taidot niin, että niistä tulee jatkumo. Kun yksi tapa ei auta, silloin siirrytään järeämpään. Holarkia on…
-
Systeemin vuorovaikutus
Suhde ympäristöön on jokaiselle systeemille tärkeä asia ymmärtää. Pehmeä systeemiajattelu (Soft Systems Thinking) pohtii ihmistenkin välisiä, problemaattisia vaikutuksia, mentaalisia malleja, vaikka niistä ei uskalleta julkisesti keskustella. Kova systeemiajattelu puolestaan on äärimmäisen pitkälle kehittynyttä teknologiaa, minkä varaan avaruuteenkin jo kiirivä kyberavaruus – käsite ihmisen mielessä johtaa. Sen lisäksi puhutaan kyberneettisistä systeemeistä, joilla on evoluution ja luonnon…
-
Metasysteemimalli
Metasysteemimalli on kognitiivinen työkalu kuvata tietämyksen luonnetta visuaalisesti, kahdeksan sektorin suuntaan. Se jäsentää tehokkaasti parhaan tiedon, mitä systeemien teoriasta ja systeemiajattelusta on saatu tuotettua. Nyt on aika tiivistää kaikki tämä hedelmälliseksi tutkimisen ja kehittämisen konseptiksi.
-
Systeemitieteen “da Vichi koodi”
Brownin kirjoittama Da Vichi – koodi on yksi nykyajan suosituimpia kirjoja. Siinä yhdistyy taiteen kauneus, mystiikka, matematiikan yhtälöt, vakoojatarinat ja ties mitä muuta. Itsekin pidin kirjasta kovin. Se on kuitenkin sepitetty, eikä totuutta ole takana. Systeemitiedettä voi myöskin tarkastella koodauksen näkökulmasta. Se avaa aivan erilaisia näkymiä kuin sepitetyt kirjat. Jokainen voi lähestyä systeemisin menetelmin, omilla…
-
Teknologiakirja
Kymmenen vuoden systeemitutkimuksen pohjalta olen (Eki L) kartoittanut systeemiajattelun olemuksen, vastuullisen tekoälyn olemuksen ja tieteen perusolemuksen alan parasta tietoa hakiessani tarkoituksena luoda mahdollisimman tiivis käsitys ja ehdotus tietoyhteiskuntaa jäsentämään. Mainiota, mutta äärimmäisen vähän käytettyä tietoa on tähän tarkoitukseen löytynyt, mutta parasta kaikesta: oma näkemys jopa tieteen ja teknologian käsitemaailmojen yhdistämiseksi näyttää sitä kirkkaammalta, mitä pidemmälle…
-
Tieteen ja teknologian symbioosi – kirja
Tiede ja teknologia kuulostavat liian abstrakteilta tavallisen kansalaisen ymmärtää syvällisesti. Entä miltä kuulostaisi niiden välinen keskinäinen vuorovaikutus eli synteesi? Kymmenen vuoden systeemitutkimuksen pohjalta olen (Eki L) kartoittanut systeemiajattelun olemuksen, vastuullisen tekoälyn olemuksen ja tieteen perusolemuksen alan parasta tietoa hakiessani tarkoituksena luoda mahdollisimman tiivis käsitys ja ehdotus tietoyhteiskuntaa jäsentämään. Mainiota, mutta äärimmäisen vähän käytettyä tietoa on…
-
Toiminta
Keskustelu aiheesta avattu 10.9.2021. Kymmenen vuoden systeemitutkimuksen pohjalta olen (Eki L) kartoittanut systeemiajattelun olemuksen, vastuullisen tekoälyn olemuksen ja tieteen perusolemuksen alan parasta tietoa hakiessani tarkoituksena luoda mahdollisimman tiivis käsitys ja ehdotus tietoyhteiskuntaa jäsentämään. Mainiota, mutta äärimmäisen vähän käytettyä tietoa on tähän tarkoitukseen löytynyt, mutta parasta kaikesta: oma näkemys jopa tieteen ja teknologian käsitemaailmojen yhdistämiseksi näyttää…
-
Everything is a System; onko parranajokone myös?
Kaikkein yksinkertaisimpia esimerkkejä systeemisistä malleista on parranajokone (simple system), koska sitä voi ajatella mustana laatikkona, jollaista lähes jokainen on tottunut näpelöimään melko usein. Tarve kuvata videona systeemisesti näinkin yksinkertainen asia, johtuu siitä, että koululaitos, liike-elämä ja työpaikat kuten politiikka sekä johtaminen yleensäkin motivoivat reduktionistiseen ajatteluun, mikä jyrkästi karttaa syvällisempää pohdintaa. Kun hätäisillä päättäjillä ei ole…
-
Poliitikot ja äänestäjät: Onko systeeminen kehitys ylipäänsä mahdollista?
Jokainen mediaa seurannut on huomannut merkkejä politiikan teon kovenemisesta. Äänestäjät alkavat kyllästyä debatteihin, jotka eivät (kohusta huolimatta) kuitenkaan johda toimiviin uudistuksiin. Jokaisella kunnalla on samantapaiset perustehtävät, samoin valtiolla. Kaikkialla on kysymys niukkuudesta, vähän hallinnasta. Joku aina hyötyy eniten siitä, että on päässyt hinnoittelemaan pulan. Olen perehtynyt opinnoissani kehityspsykologiaan, johtamisen haasteisiin sekä kehittyneimpiin oppimisen menetelmiin, joista…
-
Systeemisyyden korostaminen
Sadat huippututkijat ympäri maailman ovat löytäneet System of Systems – periaatteen omakseen ja tuhannet ovat lähteneet muodostamaan siitä omia jalostuneita käsityksiään. Kymmeniä tuhansia systeemiajattelun kursseja on pidetty eri maanosissa 50 vuoden aikana. Turhaanko? Systeemisyyden vastakohta on tunnetusti kaaos ja sen mukanaan tuoma romahdus, katastrofi niin pitkälle kuin tylyjä sanoja riittääkään… Kybernetiikka on viisauden tiede johdattamassa…
-
Systeeminen maailmankuva
Systeeminen maailmankuva (Metayliopisto) on syntynyt sulassa sovussa systeemiajattelun koulukuntien (Systems Science) esitysten pohjalta, joita on esitetty 1970-luvulta asti täsmentyvänä paradigmana. Se on vastakohta joustavalle ajattelulle, joka pinnallisena usein johtaa boiled frog-tilanteisiin. Metayliopiston aihe ja tämän sivuston identiteetti — torjumassa ylen kapea-alaista ja liian pinnallista ajattelun kulttuuria — tulee esille yhdeksässä (9) eri muodossa sosiaalisessa mediassa,…
-
Kaikkien aikojen systeemisin käsitys kognitiosta ja yhteiskunnasta
Kognitio on tavallaan “kaiken tiedon äiti”. Se on tiedon koti. Silti kognitiotiede on lapsipuolen asemassa moniin muihin tieteisiin nähden. Systeemiajattelu ja systeemitiede ovat varsin läheisiä kognitiotieteelle. Koko IT-ala voidaan kuvata kognition näkökulmasta. Samoin kognitio voidaan kuvata IT-alan keinoin. Siitä syntyy tekoälylle mainio viitekehys. Tällaista tutkimusta (ilman tekoälyä ja sen kanssa) on tehty kognitiivisten arkkitehtuurien nimissä…
-
Systeemisen valaistumisen prosessi, miten voisi viisastua?
Olen koonnut vuosikymmenen ajan elementtejä, edistyaskelia ja valmiita teorioita yhteen muodostamaan käsitystä älyllisestä ja viisaasta kehittymisestä. Yliopistoja tällainen kehitys ei ole tähän mennessä kiinnostanut itse tehdä, mutta korkeakoululaitos onkin sidoksissa nykyiseen vallitsevaan maailmankuvaan, joka voimistuu mediassa ja viihteessä kansalaiselle päiväkerhosta ja kodista alkaen ihannoimaan menestystä, joka saadaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Systeeminen valaistuminen (video 18 minuuttia)…
-
Suunnittelutieteen kirjan hankintakanavat
Ensimmäinen suomenkielinen kirja Suunnittelutieteestä on hankittavissa kirjakaupoista (Adlibris, Booky, Kirjavälitys jne) sekä Holvin sivuston kautta täältä. ISBN 978-952-69143-6-7 (nid.) ISBN 978-952-69143-7-4 (PDF). Suunnittelutiede ei ole vain yksittäinen kirja vakio-ohjeineen, vaan osa erittäin laajaa oppimisen ja kehittymisen ja toteuttamisen systeemitieteeseen pohjautuvaa metodologiaa, joka onnistuessaan saa aikaan haluttua muutosta ihmisten, organisaatioiden, teknologian ja ympäristön toiminnan malleissa (katso…
-
Kaiken tapahtumisen keskellä tapahtuu transformaatio; Mitä olisi transformaatiotiede?
Avainsanat uuden tieteen olemukseksi on saatu teeemasta nimeltään ”Massive Transformative Science”, ”Massiivinen transformatiivinen tiede”. Käsitteellä on taustansa merkittävimpien innovaatioiden terminologiassa: ”Massive innovation purpose” on Googlen kehitysjohtajan Ray Kurzweilin tapa kuvata geneerisellä tasolla teknologian mullistusten haasteita ja mahdollisuuksia. Transformatiivista tutkimusta voimallisimmin maailmalla edistää National Science Foundation (NSF). Metayliopisto on valinnut vuoden 2021 teemakseen transformatiivisen tieteen, koska…
-
Suunnittelutiede ja systeemitiede ovat vastalääkettä yhteiskunnan sekavalle kehitykselle
Suunnittelu ja neuvottelu ovat ainoita lääkkeitä yhteiskunnan sekavuuteen, teknologian ongelmiin ja ihmissuhteiden haasteisiin. Molemmat tarvitsevat kuitenkin tuekseen teorioita ja periaatteita, joilla asianomaisten osaaminen täydentyisi riittävälle tasolle. Uudenlaista oppia tarvitaan! Tieteellinen maailmankuva Kuinka tiede ja tutkimus voivat arvioida yhteiskunnan tilaa? Tietenkään mikään yksittäinen tieteenala tai yliopiston tiedekunta eivät pysty selittämään tosielämän haasteita, poliittisia kuvioita ja tilanteita,…
-
Elämme kaoottisessa maailmassa – Osaako edes yliopistolaitos opettaa systeemisyyttä ja viisautta tohtori-kursseillaan?
Maailmantilaa kuvaa omalla tavallaan tämänkin kirkollisjärjestön (Neat Church) tilanneavaus: We live in chaos. When I look at the world around me chaos is what I see. I see a government divided that cannot get along with itself. I see people who are hurting. I see disease and sickness … Ymmärtääkö koululaitos tai yliopistosysteemi maailman tilaa?…
-
Millaista yleisöä Metayliopiston viestit (LinkedIn) kiinnostavat – metatutkimus
Neljässä vuodessa perustamani foorumi Metayliopisto on kulkenut läpi käsitteiden viidakon, tieteen teorioiden ikiaikaiset haasteet, rämpinyt koulutusjärjestelmämme huipulle, tutkinut parhaat teknologiat ja linjannut tekoälylle vastuullisen suunnan, mikä kaikki on huipentumassa VASTUULLISEN ÄLYKKYYDEN julkaisusarjaksi asianomaisine IT-ratkaisuineen vuonna 2021. Tuhansien postausten, satojen videoiden ja noin 10 kirjan muodossa systeeminen metodiikka alkaa kuoriutumaan esiin kuin Fenix-lintu tuhkasta, kybernetiikkaa elinvoimakseen…
-
Super-ajatus maailmanlaajuisen koronakriisin voittamiseen
Viimeistellessäni Supertiede – kirjaa maailmanlaajuinen pandemia putkahti loppuvaiheissaan ikään kuin yllättäen tutkimusaiheeksi selvittää miten yhteinen äly nyt toimii, ja mikä olisi ideaalinen, tieteellinen näkemys holistiseksi johtamisen ja organisoinnin välineeksi, jolla paras mahdollinen älyllinen tuki tietojärjestelmäarkkitehtuureineen edistää maailmanlaajuista terveyttä ja hyvinvointia, unohtamatta tietenkään taloutta. Tästä kuvasta selviää paljon asiaansa vihkiytyneelle katsojalle, ainakin keskeinen sanasto on näkyvillä.…
-
Onko älykkyys muotisana; tulisi olla taito erottua massasta
Vuoden 2020 kontekstissa tulee usein mieleen Albert Einsteinin mietelause: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”. Se pätee erityisesti vaikeimpiin ongelmiin. Siksi valittaessa päättäjiä katastrofaalisesti epäonnistuneiden hankkeitten korjaamiseen, ei pidä valita samoja henkilöitä, eikä edes samalla tavalla ajattelevia henkilöitä. On arvostettava kokemusta, viisautta, monialaista tietämystä, joustavuutta ja…
-
Ajatteleminen ei koskaan pääty – Ja sitä voi tehdä äärettömän monella tavalla!
Poikkitieteellinen ja monialainen näkemys ajattelusta, systeemiajattelusta, oppimisesta, kehittämisestä ja kehittymisestä. Esimerkkeinä systeemiajattelusta ja ajattelun luonteesta Florence Nightingale, sairaanhoitosysteemin perustaja ja Albert Einsteinin aivokäyrä. Systeemiajattelu tuo joustavaan ajatteluun sellaista joustavuutta ja notkeutta mitä sillä ei ole. Joustava arkiajattelu itse asiassa toistaa entistä uomaansa, vanhenevia ratkaisuja. Joustava ajattelu on usein pyörän keksimistä uudelleen, vaikka toki luovuus avaa…
-
Super-elämys
Oletko koskaan kokenut keksineesi “kaiken”? Se tuntuu itsestä hyvinkin rauhoittavalta, mutta ulkopuolisen mielessä vaaralliselta (tuliko hulluksi?). Sivistyksen tarkoituksena on pääsääntöisesti tuottaa viisautta ja ymmärrystä ainakin omasta tilasta. Systeemiajattelun taito auttaa vielä huomattavasti pidemmälle, isoon kokonaiskuvaan saakka. Ja kun oma tunteesi on ihan “EUREKA“, voit tuottaa ympäristölle kasvavaa voimaantumisen tunnetta: “YOUR TURN“.
