Kategoria: Videot

  • Yliopistot ja poliitikot tippumassa kehityksen kyydistä; Systeeminäkökulma nostaisi heidät takaisin kyytiin

    Metayliopisto sopii paremmin arvioimaan yliopistoja kuin päinvastoin Kuulostaa liiottelulta, mutta monella eri tavalla Metayliopisto on eräänlainen arvioinnin maailmanmestari tai ainakin mestareitten joukkueessa. Se selviää videossa (kesto noin oppitunti): Systeemiajattelu sisältää arviointikonseptit kovista pehmeisiin systeemeihin, mentaaliselle tasolle asti Meta-käsite on abstrahoinnin väline luomaan yleistyksiä Systeemi-käsite on erikoistamisen väline määrittelemään erikoistapauksia Systeeminen paradigma on äärimmäisen lähellä IT-alaa…

  • Ajattelun universaalisuus ja kerroksittaisuus sekä systeemisyys ovat kaiken abstrahoinnin takana; Metatekoäly kuultuna 5 minuutissa

    Ihmisen 30.000.000.000 aivosolua? Montako insinööriä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaavasti kognitiotieteilijä päättelee montako neuronia tarvitaan ymmärtämään joku alkeistehtävä. Tekoälytutkimukseen liittyy sellaisten konstruktioiden suunnittelu, jotka ovat mahdollisimman älykkäitä mahdollisimman vähillä elimillä eli neuroneilla. Prof. Pentti Haikonen on kuuluisa rompetavarasta rakentamistaan roboteista. Meta-ajattelu lähestyy samaa tavoitetta hahmottamalla käsitteitä, joiden avulla voisi selittää toisia käsitteitä. Olen tehnyt aiemmin siitä…

  • Metatekoäly on harjakaisvaiheessa!

    Metayliopistolle kaikki meta-tason innovaatiot ovat itsestäänselvyyksiä! Kehittyminen edistyy. Tällä foorumilla olemme luoneet metatekoälyn periaatteen. Siitä alkaa ilmestyä erilaisia presentaatioita, demoja ja animaatioita ja sovelluskuvauksia. Toivottavasti Suomen media ja koulutussysteemi ottavat luovia innovaatioita vastaan. Teemana on: “Rakenna oma tekoälysi: Programming the World“. Ihannekirja antaa siihen alkusävelet, Paradigmakirja jatkaa ja Ohjelmointikirja kertoo koodin tuottamisen kuviot. Ensimmäisen vuoden…

  • Metatekoäly — systeemipeli: paras asetelma vaativaan ja tuottoisaan kehitykseen

    Kaikki järkevä IT-kehitys ja yhteiskuntakehitys on systeemistä…. Järkevässä kehityksessä nimittäin halutaan selvittää asioiden väliset tasot ja suhteet sekä osien vuorovaikutukset ja virtaukset. Hämmästyttävää on, että IT-alan koulutuksissa ei tähän kiinnitetä mitään huomiota. Vielä herkullisempi teoreettinen etu saadaan, kun mukaan otetaan kybernetiikka, sillä se määrittelee systeemit, jotka toimivat, joilla on mahdollisuuksia onnistua ja toimia hyvin, sekä…

  • Ihannekirja kirkastaa systeemiajattelun ja metatekoälyn merkitystä kehitettäessä koko yhteiskuntaa

    “Meta” tarkoittaa abstraktiota ja periaatetta sekä “systeemi” kohdetta Vaikka nämä kaksi sanaa ovat perin yksinkertaisia, Suomesta ei löydy liian montaa niiden osaajaa. Yrittäjälle on tärkeää konkretia, ja ekonomia tutkii tilikirjaansa, eikä kohteen identiteettiä. Näin he kadottavat käsityksen todellisuuteen, kuten lähes kaikkien alojen ammattilaiset kapeutuvat omaan laatikkoonsa (inside box). Näiden kahden taikasanan avulla pääset laatikostasi ulos.…

  • Prolog-kielen vahvuudet tekoälyssä: lähteenä Ivan Bratkon kirja

    Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta 1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin. Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp. Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka:…

  • Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään

    Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi…

  • Ihanne ja paradigma: kirjahanke jakautui kahtia Responsible AIn tahdittamana

    Maailman suurin konsulttijärjestö ja Metayliopisto samoissa ajatuksissa On virkistävää huomata, että maailmalla samat teemat on todettu tärkeiksi, mikäli katsoo olevansa liian paljon edellä aikaansa. PWC:llä on 236.000 työntekijää jakautuen lähes jokaiseen maahan. Tuntosarvet ovat varmaan höröllään… Videossa heidän käsityksiään miksi AI:n eteneminen tökkii pahasti (suurta epävarmuutta 77%:lla yrityksistä), ja millä keinoin enenemiseen saisi vakautta, vakiintumisen…

  • Ilman todellisuuden tajua ei muutoksia pysty hahmottamaan; ennakkoa Meta AI:stä

    Jos yhteiskunnalle pitäisi antaa kouluarvosana, mikä se olisi? Pahimpia mokauksia miettiessä mieleen tulee ydinvoimalat, hallituksen hankkeet, IT-ala erityisesti Suomessa jne. Politiikan tila maailmanlaajuisesti on mitä on… Samoin käsitys ihmisyydestä, luonnosta ja järistyttävät arviot mm. tekoälystä ydinpommina. Vallitsevissa oloissa jokainen mielipide on kuulemma totta, ja siitähän se ongelmavyyhti varsinaisesti alkaakin. Videossa on vajaan varttitunnin alustus siitä,…

  • Erkistoteleen kantapää; etuliite “meta” on aiheuttamassa vallankumousta ajattelussa ja kaikessa kehittymisessä

    Aristoteleen kantapää selittää sanoja, mutta Metayliopisto jopa kokonaista maailmaa YLE:n ohjelma Aristoteleen kantapää on kekseliäs tapa kielitieteilijöiden tuoda esille knoppologiaansa. Viimeksi siellä analysoitiin puun nimien merkitystä. Sillä ei kuitenkaan ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, ei varsinkaan kielisille (suomea ymmärtämättömille). Monista oireista päätellen suomalaiset eivät enää ymmärrä ympäristöään, eivätkä edes itseään. Kulttuurin rapautumista ei juuri mikään voi…

  • Systeemiajattelun edistystarina; hieno aate on missattu, mutta pelastamme sen yhdessä

    Parasta kaikessa on identiteetti Ihmistieteiden alueella korostuu ihminen itse eli persoonallisuus. Valtioita verratessa imago tulee väkisinkin esiin ja valtion kyvyssä edistää kansalaistensa hyvää. Molemmissa tapauksessa on kysymys identiteetistä tai sen puutteesta. Sama kaikilla organisaatiotasoilla. Jokaisella hyvällä johtajalla ja loistavalla keksijällä identiteetti on kunnossa. Tieteen ja käytännön aloillakin on identiteetti, samoin tutkimuksen suuntauksilla. Harva sitä kovin…

  • Tekoälyn pragmatiikka; miten yhteiskunta saisi parhaiten hyödyn AI:stä?

    Pragmaattisuus on hyve myös tieteessä ja tekoälyssä Pragmatiikka on kielitieteen ja semiotiikan haara, joka tutkii tilanteen tai kontekstin vaikutusta merkitykseen (Wikipedia). Tekoälyn suhteen pragmaattisuus rajoittuu usein henkilön tunnistamiseen ja muihin konenäön tarkoituksiin. Jotkut hankkeet ovat uudistuksia, mutta monet kilpailuaseman parantelua suhteessa kilpailijoihin. Parasta pragmatiikkaa on se, jos hyödynsaajia on paljon, esimerkiksi miljoonia Suomen kokoisessa maassa.…

  • Ken Wilber keksi “Kaiken teorian”; Metayliopisto pisti vielä paremmaksi!

    Tiede edistyy ja teoriat parantuvat; se on luonnonlaki Monet suomalaiset eivät haluaisi, että Suomessa syntyy mitään mainittavaa, mutta se on heidän ongelmansa. Tutkimusta tehdään kaikkialla sitä varten, että päästäisiin lähemmäksi oikeata tietoa. Ken Wilber on tehnyt sitä kymmenet vuodet omalla tavallaan, ilman tutkijan pätevyyttä, puhumattakaan IT-alan pätevyydestä. On luonnollista, että kun monialaisena ammattilaisena alkaa jatkamaan…

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…

  • Kaikki viestintä mediassa on tekstipainotteista, miksi? Teksti ja puhe luonnollisella kielellä ovat tunnetusti kielten hierarkian huipulla, ja alttiina väärinkäsityksiin, erittäin raskaita lukea (varsinkin lakiteksti), hankalaa verrata ja ylläpitää, mutta kun siihen on helppo laittaa höysteeksi epävarmuutta ja uhoa, eikä se vaadi koulutusta, tämä vanha infon muoto edelleen dominoi meitä. Metayliopisto motivoi kaikkiin modernin tekniikan keinoihin…

  • Tekoälyn olemus selviää tiedolla leikkien; ymmärrä systeemi, kehity alasi huipuksi!

    Kun osaa alansa, voi leikkiä sen käsitteillä Kybernetiikan ylimmällä tasolla systeemi sulautuu ympäristöönsä, sillä sen ei tarvitse erottautua. Monet huippuyritykset ovat onnistuneet näin tekemään (niitä ei erota ympäristöstään, mutta ovat välttämättömiä). Hyvä systeemiajattelija ymmärtää tieteenkin käsitteet, ja voi sitä kautta suunnitella ratkaisuja, malleja ja animaatioita “mistä tahansa”. Tässä leikitellään tekoälyn olemuksella. Kuinka organisoisit projektin, joka…

  • Metayliopisto proposes the 4th Wave for AI: Interactive Society with Invisible Heart

    Pitch for the new AI Paradigm: “Houston, we have a problem…” Both theoretical and practical skills of AI are rather limited, world wide, both in academy and in industry.  That is why applications are rather narrow, too technical. We are proposing quite the different approach. AI should be a glue to connect different processes and…

  • Fenix – lintu nousi tuhkasta; se on symbolinen vertauskuva tekoälylle, jonka aiomme nostaa menestykseen

    Kohti ansaittua menestystä! Tekoäly on jälleen kerran pahassa kriisissä (kuten 1990-luvulla). Nyt aika ottaa “järki käteen”. Parasta tietoa mitä tekoälyn onnistumiseksi yleensä on tarjolla? ovat systeemitiede, kybernetiikka ja vastuullisen ajattelun periaatteet. Parin minuutin johdatus tekoälyn paradigmaan nr 4.   Tarkempi kuvaus aiheesta täällä: http://metayliopisto.fi/pika-analyysi-mika-tekoalyn-aalloissa-2-ja-3-pettaa-metayliopisto-esittelee-holistisen-ai-paradigman-aalto-4/

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja…

  • Pika-analyysi mikä tekoälyn aalloissa 2 ja 3 pettää; Metayliopisto esittelee holistisen AI-paradigman: Aalto 4

    Uudenlainen konstruktiomme kelpaan esikuvaksi tulevien sukupolvien tekoäly- ja palvelutoteutuksille. Symbolinen tietokoneen ohjelmointitapa syntyi Alonzo Churchin toimesta jo 1950-luvulla ja johti Lispin kautta menestyksekkääseen teknologiaan, mitä monet eivät tunnista sovelluksissaan, sillä eivät tunne sitä. Wolfram Alpha on erinomaisen laaja ohjelmisto siitä esimerkkinä. Neuroverkkoihin perustuva aalto 2 on saamassa voimakasta kritiikkiä. Syväoppiminen ei näytä toimivan, tai se…

  • Tekoälyn toinen ja kolmas aalto uhkaavat sukeltaa; Syväoppimisen illuusiot systeemisesti selitettynä

    Aalto kuvaa innovaatioiden nousua ja laskua Tekoälyllä aaltoja on muistini mukaan syntynyt kymmenen vuoden välein. Se todettiin jo 1980-luvulla. Kukaan ei halua muistella Japanin viidennen sukupolven tietokonehanketta (5th Generation), eikä 1990-luvun symbolisia tekoälykoneita (Symbolics), jotka maksoivat 1.5 miljoonaa markkaa ja ohjelmistot saman verran päälle. Nykyisin Darpa ja kumppanit linjaavat uusimmaksi vaiheeksi aallon numero kolme (3).…

  • Metayliopisto esittelee systeemisen paradigman

    Metayliopisto menee oikealta ohi! Tutkimusyhteisöillä on tapana jäädä analyysitasolle oman teoriansa vangiksi, mikä johtaa aikanaan näivettymiseen, kunnes löydetään uusi samanlainen aihe. Systeemisyyttä on maailmalla tutkittu 1950-luvulta asti, siis yli 50 vuotta. Tutkimusinfrastruktuuri ei ole maailmanlaajuisestikaan onnistunut tiivistämään tietoa hyvin, sirpaloituneisuudestaan johtuen, joten itse idea on jäänyt erillisten metodien tasolle (vaikka aikanaan toisenlaista luvattiin). Metayliopistolla on…

  • Hyvä/paha – ajattelu, onko se lapsellinen teema vai osa viisasta yhteiskuntakehitystä?

    Mistä johtuu kova ja äärimmäisen vaativa suhtautuminen ihmisiin yhteiskunnan jäseninä? Sosiaalinen media tuo esiin vastakkaisuuksia aggressiivisellakin tavalla. Siitä “mölystä” ei välttämättä voi paljoa päätellä. Paljonkaan ei kiinnitetä huomiota tähän pakottavaan kulttuuriin, joka on saanut alkunsa 1970-luvulta, jolloin Ronald Regan määritti kovat arvot yhdessä Margaret Thatcherin kanssa. Heidän takanaan seisoi monet taloustieteen tiedekunnat USA:ssa ja Itävallassa.…

  • Miten sujuu palvelujen ja IT:n integraatio Suomessa? Virosta oppia

    IT – ala on maailmanlaajuisesti romahdustilassa Viime vuosisadan huikean kehityskaaren (Mooren laki, Internet, Mobile ja some) jälkeen kyberneettinen maailmamme on jäänyt jauhamaan “purkkaansa” paikalleen. Paljon näyttää bittejä virtaavan, mutta teknologista edistymistä ei softan alueella juurikaan näy. Laitetekniikka sentään kehittyy, mutta somesta on tullut kuin sätkivä ruumis, ilman kognitiivista tehoa kehittämiseen. Viron IT-väylä oli siinä mielessä…