-
Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma
Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kuinka on mahdollista, että…
-
Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa
Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan…
-
Monitaiteellinen esitys mitä tieto on? Metayliopisto suosittaa ajattelemaan
Universaali käsitys tietämisestä ja filosofiasta ja pragmatiikasta visualisoituna (3 minuutissa) Metayliopisto luo uutta käsitystä tiedosta. Se on höyhenen kepeä, herkkä, mutta myös formaali, ymmärrettävä ja käytännönläheinen. Tiedolla on monta luontoa 🙂 Tästäkin mega-metavisiosta pian ilmestyvässä kirjassa Vastuullisen tekoälyn paradigma.
-
“Vielä kaikempi teoria”
Tässä videossa (22 min) lähdetään osin kosmologian kaiken teoriasta ja osin Ken Wilberin Integrity-teoriasta. Visualisoinnilla ja semantiikalla ylitetään sen rajat. Maailma ei ole niin yksinkertainen, että sitä yhdellä AQAL – teorialla voisi kuvata. Tiede edistyy, ja uusia käsityksiä kuvata mitä tahansa tietoa tulee, mutta toivon mukaan ainakin holarkia ja systeemisyys ovat yhdistämässä niitä, ettei uusi…
-
Huippututkijat avaisivat tutkimuksen luovuudelle ja dialogille; kirjareferaatti Bohm & Peat
Vuosikymmenien aikana koulutuksen maailma kehittynyt väärään suuntaan Ydinfyysikot D. Bohm ja D. Peat kirjoittivat 1980-luvulla huippusuosion saavuttaneen kirjansa “Science, Order & Creativity”. Nämä kolme sanaahan ovat tavallaan vastakohtia, arkisessa mielessä. Nämä herrat sovittivatkin nämä sanat yhteen palvelemaan uutta tutkimuksen harjoittamista, millä olisi valttina nopea ideoiden hyödyntäminen laajemman yhteisön ansiosta kohti uudenlaisia ratkaisuja. Tämä salliva kehityksen…
-
Taantuvan yhteiskunnan herättäminen henkiin: Sosiaalinen innovaatio, olkaa hyvät!
Kybernetiikka opettaa Sinua, jos haluat oppia… Mikä olisi kaikkien aikojen positiivinen harppaus yhteiskuntamme kannalta? Tietysti yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden löytyminen vahingollisen kilpailun ja sotaisen asenteen tilalle. Saahan sitä unelmoida. Jos yliopistot haluaisivat tätä opettaa, se parantaisi valmistuneiden asenteita, loisi positiivista mielialaa ja vähentäisi synkkyyttä (lynkkausmielialaa esiintyy liikaa). Systeemiajatteluun voidaan yhdistää kaikki hyvät tavat ja teoriat Jos…
-
Yliopistot ja poliitikot tippumassa kehityksen kyydistä; Systeeminäkökulma nostaisi heidät takaisin kyytiin
Metayliopisto sopii paremmin arvioimaan yliopistoja kuin päinvastoin Kuulostaa liiottelulta, mutta monella eri tavalla Metayliopisto on eräänlainen arvioinnin maailmanmestari tai ainakin mestareitten joukkueessa. Se selviää videossa (kesto noin oppitunti): Systeemiajattelu sisältää arviointikonseptit kovista pehmeisiin systeemeihin, mentaaliselle tasolle asti Meta-käsite on abstrahoinnin väline luomaan yleistyksiä Systeemi-käsite on erikoistamisen väline määrittelemään erikoistapauksia Systeeminen paradigma on äärimmäisen lähellä IT-alaa…
-
Prolog-kielen vahvuudet tekoälyssä: lähteenä Ivan Bratkon kirja
Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta 1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin. Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp. Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka:…
-
Kirjauutuus: Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly
Tekoälyn etiikasta on tullut suosittu puheenaihe. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että etiikka ei ole irrallinen tarkastelun alue, vaan se liittyy kaikkeen tekemiseen samaan tapaan kuin luottamus kuuluu yhteistoimintaan, samoin vastuullisuus. Tekoäly ei myöskään ole itsenäinen tutkimusalue, eikä edes tieteenala, koska “tekoäly ei mitään tee“, vaan sen aikaansaannoksia aiheuttaa joku tietojärjestelmä, verkosto sekä yleensä joukko ihmisiä…