Kategoria: Kybernetiikka

  • Niille, joita kulttuurantropologia kiinnostaa: harppaus Havukka-ahon ajattelijasta tekoälyn uuteen nousuun

    Niille, joita kulttuurantropologia kiinnostaa: harppaus Havukka-ahon ajattelijasta tekoälyn uuteen nousuun

    Tavalliset kansalaiset valittavat usein, että heitä ei ymmärretä, ja varsinkin tuo vastapuoli somessa haluaa ymmärtää kaiken ihan väärin. Reduktionistinen (ego-keskeinen) kulttuuri onkin johtanut mielentilan alennustilaan, yleiseen epävarmuuteen. Veikko Huovinen toimi sodanjälkeisessä Suomessa kansantilan tulkkina ja parantajana mainioilla kirjoillaan. Konsta Pylkkänen eli Havukka-ahon ajattelija nousi hahmona omiin korkeuksiinsa huikeana ajattelijana, jota sopi matkia. Halusin tutkijan ominaisuudessa…

  • Semiotiikan voimannäyte; Get stronger mentally and physically from knowledge

    Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?” Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa,…

  • 6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä

    6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä

    Olen kirjoittanut sarjan kirjoja tieteestä ja halusin käydä läpi niiden tarkoitukset avoimen tekoälyn kanssa – otsikkotasolla, että saisko se käsitystä niiden aiheiden merkittävyydestä. Kirjoja on kuusi (kuva). Olen IT-alan ja systeemitieteen tohtori ja se näkyy tietenkin kirjojen luonteessa. IT-alan väitökseni jälkeen olen tutkinut systeemitiedettä ja kybernetiikkaa. Tältä pohjalta kysyin ChatGPT:ltä, että voisimmeko alkaa selvittelyn tämän…

  • Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!

    Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä.…

  • Paradigmakirja esittelee kehittymistä uudelle yhteiskunnan tasolle, se on sosioteknisten järjestelmien emergenssiä

    Paradigma tarkoittaa uutta ajattelun tapaa ja uutta käytäntöä Tekoälyn suhteen nykyisin puhutaan aalloista. On sallittua ja suositeltavaa esittää käsityksiä jopa neljännestä aallosta. Yhteiskunnallinen AI-paradigma tulee olemaan se neljäs aalto Yhteiskunnan kriisiytymiseen vastapainoksi tämä Paradigmakirja esittelee täysin positiivisen vastakohdan, missä esille tulevat jo demo-moodissa tieteen parhaat avut luoda yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, korkeaa teknologiaa, uusia yhteistyön malleja, ekosysteemien…

  • Holarkian leviäminen edistää vastuullista ajattelua sekä metatekoälyä

    Holarkia on “ajattelun kiitorata” Tehokkaimmin tieteenaloja ja käytännön maailmaa kuvaa holarkiana tunnettu ajattelun tapa, jossa jokainen holon on tavallaan sekä osa että kokonaisuus. (sama idea on tosin atomismissakin, mikä oli väitökseni idea). Ajattelun kiitoratoja tarvitaan siirtymään tasolta toiselle: kokonaisuudesta osiin sekä osista toisiin ja osista kokonaisuuteen. Se on kaiken ymmärtämisen teoria, ja Wilberin AQAL –…

  • Taantuvan yhteiskunnan herättäminen henkiin: Sosiaalinen innovaatio, olkaa hyvät!

    Kybernetiikka opettaa Sinua, jos haluat oppia… Mikä olisi kaikkien aikojen positiivinen harppaus yhteiskuntamme kannalta? Tietysti yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden löytyminen vahingollisen kilpailun ja sotaisen asenteen tilalle. Saahan sitä unelmoida. Jos yliopistot haluaisivat tätä opettaa, se parantaisi valmistuneiden asenteita, loisi positiivista mielialaa ja vähentäisi synkkyyttä (lynkkausmielialaa esiintyy liikaa). Systeemiajatteluun voidaan yhdistää kaikki hyvät tavat ja teoriat Jos…

  • Yliopistot ja poliitikot tippumassa kehityksen kyydistä; Systeeminäkökulma nostaisi heidät takaisin kyytiin

    Metayliopisto sopii paremmin arvioimaan yliopistoja kuin päinvastoin Kuulostaa liiottelulta, mutta monella eri tavalla Metayliopisto on eräänlainen arvioinnin maailmanmestari tai ainakin mestareitten joukkueessa. Se selviää videossa (kesto noin oppitunti): Systeemiajattelu sisältää arviointikonseptit kovista pehmeisiin systeemeihin, mentaaliselle tasolle asti Meta-käsite on abstrahoinnin väline luomaan yleistyksiä Systeemi-käsite on erikoistamisen väline määrittelemään erikoistapauksia Systeeminen paradigma on äärimmäisen lähellä IT-alaa…

  • Metatekoäly — systeemipeli: paras asetelma vaativaan ja tuottoisaan kehitykseen

    Kaikki järkevä IT-kehitys ja yhteiskuntakehitys on systeemistä…. Järkevässä kehityksessä nimittäin halutaan selvittää asioiden väliset tasot ja suhteet sekä osien vuorovaikutukset ja virtaukset. Hämmästyttävää on, että IT-alan koulutuksissa ei tähän kiinnitetä mitään huomiota. Vielä herkullisempi teoreettinen etu saadaan, kun mukaan otetaan kybernetiikka, sillä se määrittelee systeemit, jotka toimivat, joilla on mahdollisuuksia onnistua ja toimia hyvin, sekä…

  • Ihannekirja kirkastaa systeemiajattelun ja metatekoälyn merkitystä kehitettäessä koko yhteiskuntaa

    “Meta” tarkoittaa abstraktiota ja periaatetta sekä “systeemi” kohdetta Vaikka nämä kaksi sanaa ovat perin yksinkertaisia, Suomesta ei löydy liian montaa niiden osaajaa. Yrittäjälle on tärkeää konkretia, ja ekonomia tutkii tilikirjaansa, eikä kohteen identiteettiä. Näin he kadottavat käsityksen todellisuuteen, kuten lähes kaikkien alojen ammattilaiset kapeutuvat omaan laatikkoonsa (inside box). Näiden kahden taikasanan avulla pääset laatikostasi ulos.…

  • Ihanne ja paradigma: kirjahanke jakautui kahtia Responsible AIn tahdittamana

    Maailman suurin konsulttijärjestö ja Metayliopisto samoissa ajatuksissa On virkistävää huomata, että maailmalla samat teemat on todettu tärkeiksi, mikäli katsoo olevansa liian paljon edellä aikaansa. PWC:llä on 236.000 työntekijää jakautuen lähes jokaiseen maahan. Tuntosarvet ovat varmaan höröllään… Videossa heidän käsityksiään miksi AI:n eteneminen tökkii pahasti (suurta epävarmuutta 77%:lla yrityksistä), ja millä keinoin enenemiseen saisi vakautta, vakiintumisen…

  • Metayliopisto proposes the 4th Wave for AI: Interactive Society with Invisible Heart

    Pitch for the new AI Paradigm: “Houston, we have a problem…” Both theoretical and practical skills of AI are rather limited, world wide, both in academy and in industry.  That is why applications are rather narrow, too technical. We are proposing quite the different approach. AI should be a glue to connect different processes and…

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja…

  • Hyvä/paha – ajattelu, onko se lapsellinen teema vai osa viisasta yhteiskuntakehitystä?

    Mistä johtuu kova ja äärimmäisen vaativa suhtautuminen ihmisiin yhteiskunnan jäseninä? Sosiaalinen media tuo esiin vastakkaisuuksia aggressiivisellakin tavalla. Siitä “mölystä” ei välttämättä voi paljoa päätellä. Paljonkaan ei kiinnitetä huomiota tähän pakottavaan kulttuuriin, joka on saanut alkunsa 1970-luvulta, jolloin Ronald Regan määritti kovat arvot yhdessä Margaret Thatcherin kanssa. Heidän takanaan seisoi monet taloustieteen tiedekunnat USA:ssa ja Itävallassa.…

  • Miten sujuu palvelujen ja IT:n integraatio Suomessa? Virosta oppia

    IT – ala on maailmanlaajuisesti romahdustilassa Viime vuosisadan huikean kehityskaaren (Mooren laki, Internet, Mobile ja some) jälkeen kyberneettinen maailmamme on jäänyt jauhamaan “purkkaansa” paikalleen. Paljon näyttää bittejä virtaavan, mutta teknologista edistymistä ei softan alueella juurikaan näy. Laitetekniikka sentään kehittyy, mutta somesta on tullut kuin sätkivä ruumis, ilman kognitiivista tehoa kehittämiseen. Viron IT-väylä oli siinä mielessä…

  • Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa

    Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat…

  • Systeemisyyden oppiminen olisi parhaita tapoja elvyttää kompuroivaa yhteiskuntaa

    Maailma on tunnetusti pudonnut VUCA-tilaan, mikä tarkoittaa sitä, että tilanne on räjähdysherkkä (Volatile), politiikan ja talouden suhteen epävarma (Uncertain), liian kompleksinen ymmärrettäväksi (Complex) ja vielä tiedoiltaan ristiriitainen (Ambiquous). Johtuuko tämä kielteinen kehitys a) ihmisten luonteesta, b) koulutusjärjestelmän epäonnistumisesta, c) päättäjien ahneudesta vai d) liedellä kiehuvan sammakon ilmiöistä, kun systeemillä ei ole kykyä korjata epäonnistunutta suuntaustaan? …

  • Yhtenenäinen käsitys (synteesi) yhteiskunnasta alkaa syntymään Metayliopiston videosarjana

    Metayliopisto on “harjoitellut” analyysien tekemistä kaikista yhteiskunnan tärkeistä alueista, ihmisnäkökulmaa unohtamatta. Videoita on syntynyt noin 200. Analyysistä synteesiin ja ehjään kokonaiskäsitykseen Sekavassa VUCA – maailmassa itse kukin haroo tukkaansa hermostuneena.  Jotkut silti pärjäävät sekavuudessa, mutta eihän kukaan järkevä uskalla ottaa riskiä, jos ei tiedä mitä seuraavaksi on tulemassa (VUCA tarkoitta volatility, uncertainty, complexity & ambiquity).…

  • Hierarkiasta kohti holarkiaa: TEAL – organisaatiot

    Keksitään uudelleen organisaatiot. Näin kirjoitti Frederick Laloux kirjassaan esitellessään TEAL – nimisen organisaatiokonseptin laajan tutkimuksensa kiteytyksenä. Menetelmä on siis empiiriseltä pohjalta syntynyt ja teoriasta vähän vajaa. Siihen saumaan Metayliopisto tarjoaa täydennystä: mitä on holarkia ja missä määrin nykyistä kehittämisen konseptia pitäisi parantaa. Suomessa tätä aatetta edistää mm. Teal Suomi: https://www.tealsuomi.fi/ Missä TEAL olisi parhaimmillaan? Kirjasta…

  • Symboliikka systeemisen haasteen pohtimiseen; määritä teemallesi sopivat tasot

    Jokainen kadulla kulkeva osaa käyttää symboleita (liikennemerkit ja liikennevalot). Niiden merkitys yleistyy hymiöiden ja mnemojen ansiosta kovaa vauhtia. Tietoa symbolisen analyysin väitöksestäni täällä. Emme osaa vielä viestiä tietokoneella tuottavasti! “Hölmöläisvitsin mukaan porukalla oli kivaa heti kun uima-allas saatiin kylään. He hyppivät väliin pää edellä ja väliin jalat edellä 10 metristä ilosta hihkuen.  Mutta sitten se…

  • Miten parantaa politiikan uskottavuutta? Tietysti paremmalla tiedolla ja systematiikalla!

    Ihanteellisesta politiikan hoidostakin voi visioida Lukuisat konfliktit Euroopassa ja Suomessakin, puhumattakaan muusta maailmasta, osoittavat, että kansalaisen ja kansanedustajan keskinäinen vuorovaikutus ei toimi. Kansanedustajalla on valtaa vain pieneen osaan yhteiskunnasta, ja oma puolue, mutta ennen kaikkea kilpailevat puolueet pyrkivät estämään monen hyvän edistysaskeleen. Valtio on systeemi, jota pitää mitata ja ohjata paremmin Vaalijärjestelmiä pitäisi täydentää uudenlaisella…

  • DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita

    Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää…

  • Metayliopisto Way: Kognitiivinen malli, jolla ratkeaisi perhevapaauudistus taso kerrallaan

    Miten kehittää erehtymätön yhteiskunta? Suuri osa Suomen valtion hankkeista on viime vuosina totaalisesti kaatunut. Helmikuussa 2018 perhevapaauudistuksen kaatuminen nosti pintaa tunnemyrskyjä. Kaksi puoluetta olivat siihen vihkiytyneet, mutta vallan eri tavalla, joten kompromisiin ei päästy. Erehtymätön yhteiskunta perustuu asialliseen tietoon ja jatkuvaan oppimiseen Fundamentalistiset periaatteet eivät sovi valtakunnan johtoon, mutta koska politiikka on edunvalvontaa, siinä syntyy…

  • Johtamisen tavat ovat yhteiskunnan menestyksen kannalta elämän ja kuoleman kysymyksiä

    Voiko presidentti kieltäytyä arvojohtajuudesta? Vasta uudelleen valittu presidentti Sauli Niinistö sanoi vaali-iltana, ettei hän halua ruveta maan arvojohtajaksi. Tämä on tietysti määrittelykysymys. Missään hyvässä yrityksessä johto ei voi laiminlyödä arvojen kehittämistä, koska se ajaisi yrityksen tilanteeseen, missä tuotekehitys (R & D) ei kunnolla voi toimia. Mielestäni sama on valtioilla ja Suomella. Jos presidentti ja pääministeri…