Kategoria: Kybernetiikka

  • Teoriat ovat instrumentteja luoda tietoa ; Instrumentalismi

    Tämän videon aihe, instrumentalismi, on parhaita tapoja palauttaa erikoistuva, kapea-alainen tiede polulle kohti yhteistä totuutta. Se vaatii yhteisten käsitteiden hyväksymistä. Systeemi on paras käsite määrittelemään “kaiken”. Sen totesi viime vuosisadalla mm. 70 jäseninen yhteisö huippututkijoita, jotka 10 vuoden ajan kokoontuivat kybernetiikan Macy-konferensseihin luomaan käsitystä isosta kuvasta, eli kaikesta. Otsikossa mainittu väite: “Instrumentalismi avaa uuden tieteen […]

  • Vuodenvaihde 2018: Metayliopiston näkemykset ja näkymät

    Idea on kirkastunut ihan mahtavasti. Etukäteen ei olisi voinut ajatella, että saa aikaan näin monipuolisen käsityksen tiedosta (tässä videossa tietenkään ei kaikkea paljasteta). Suomessa ei poikkitieteellisyyttä tietääkseni mitenkään tutkita; ei ole siihen tiedekuntia. Ei ole niin syvällistä tietämystä, millä siihen pääsisi kiinni. Se sopii sitä paremmin Metayliopiston teemaksi, joka on jatkoa IT-alan uralle, symbolisen analyysin […]

  • GoodReason on Metayliopiston teknologia: kuinka kehittää suuria, järkeviä ja inhimillisiä ratkaisuja

    Metayliopiston systeemi- ja kybernetiikkatietoa kansainväliseen levitykseen Muutamien tapaamisten pohjalta tuntui järkevältä julkaista Metayliopiston teknologia erillisenä pakettinaan, nimeltä GoodReason, sen aikaisemmalla sivustolla ja englanniksi, koska Suomi on pieni maa ja sen akateeminen yhteisö sitäkin pienempi. Sivuston menusta pyritään tekemään simppeli, mutta hengästyttävän nopeasti tuloksiin johdatteleva: Learning: opitaan systeemin piirteet Observing: tehdään havaintoja mistä tahansa Planning: kehitellään muutosideoita […]

  • Rakettitiede 6: Komputaatio, päättely, transformaatio ja tekoäly sekä global brain muodostavat jatkumon ajatella “isosti”

    Väittelin kymmenisen vuotta sitten ehkä maailman pienimmästä aiheesta, symbolista (Symbolic analysis as a methodology for program comprehension). Kehitin softan ylläpitoon atomistisen mallin prof. Saariluoman antamien vinkkienkin perusteella. Eräs suomalainen professori halusi hylätä ja estää tämän väitöksen agitoimalla Helsingistä lisää professoreita väitöstapahtumaani, missä hylkäys olisi sitten tapahtunut. Tämä agitaatio löytyy Kanavalehdistä vuosien 2007-2008 vuosikerroista. Myös amerikkalainen […]

  • Tekoälyaika: selkeän rakentava käsitys ylen monimutkaiseen aiheeseen

    Suomi on alkanut profiloitumaan Tekoälyssä, rakentamaan imagoa jopa huippumaan tasolle asti (linkki). Suomessa on muutamia vahvoja aloja, joita se varmuudella hyödyttäisi, ja mistä saisi varmaan rahoitusta tutkimukseenkin. Onnistuminen edellyttäisi, että tiedetään mitä tämä vaikeaselkoinen sana oikein pitää sisällään ja kuinka orgaisoituminen huippumaan tasolle asti olisi mahdollista. IT liittyy jo kaikkeen, entä kohta tekoäly? Auttaakseni tätä […]

  • Ideakirja lähtee Mahatma Gandhin ajatuksista kohti arjen haasteita, unohtamatta teknologiaakaan

    Ideakirjan kuvaus (22.11.2017), video 5 min. Linkki Holvi-verkkokauppaan täällä.

  • Rakettitiede 5: Aika-avaruus kuvaa suhteellisuutta

    Kohteen sijainti on määriteltävissä aika-ja tila-koordinaatistossa.  Suhteellisuusteoriassa aika-avaruutta voidaan kuvata valokartiolla, jossa origon alapuolella on menneisyys, yläpuolella tulevaisuus ja origossa nykyisyys  

  • Rakettitiede, osa 4: Systeemiajattelu

    Systeemiajattelusta Metayliopiston sivustolla on satoja eri esityksiä, samoin kuin neljässä kirjassamme. Tässä lyhyt tiivistelmä (8 min), missä rakettitieteen tyyliin viitekehys ja neljä valaisevaa esimerkkiä, mutta nehän ovat erilaisia lähestymiä aiheeseen. Ettei asiasta tulisi liian ruusuinen kuva, alla osaajaksi kehittymisen tasot: 0 — 5.

  • Ideakirjamme motivoi korjaamaan yhteiskunnan vääristymät!

    Uusi ideakirjamme on piristysruiske puutuneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka polkee paikallaan. Onkohan yksikään poliitikko sitä mieltä, että uusia ratkaisumalleja ei tarvittaisi? Tässäpä niitä olisi. Kun puhutaan selväsanaisesti vääristymistä, silloin keskustelijat saavat aiheeseen etäisemmän otteen, eivätkä henkilöidy aiheeseen, mikä yleensä on vahingollista. Me ihmiset olemme, mitä olemme. Siksi meitä vastaan sekä meidän puolelle on tehtävä varajärjestelyjä. Kelvollinen […]

  • Metayhteiskunta – Ideakirja esittelee itsensä ja välillisesti koko maailman!

    Oli ilo esitellä tuotosta, joka on kokonaisvaltainen, mutta silti tarkka, jos niikseen tulee. Sitähän systeemisyys on. Samoin ideakirja. Hunajakennosto on hyvä ottaa heti esille. Se on yksi systeemisen esittämisen muoto, jota voi käyttää vaikka yrityksen palvelurakenteen kuvaamiseen. Mitä ainutlaatuista tässä ideakirjassa on? Se on rakennettu tuottamaan ideoita, vaikka se jo itsessään ratkoo kymmeniä vaikeita haasteita […]

  • Metayhteiskunnan luominen oli lokakuun 2017 projekti: ennakkotietoa!

    Suomen ja Euroopan ja Amerikan ongelmia päivitellessäni päätin ottaa kuukauden spurtin luomalla käsitteellisen mallin koko yhteiskunnasta. Mikä Ideakirjan tarkoitus siis on? Tulokset alkavat olla valmiina. Näin syntyi käsite Metayhteiskunta ja päätuotteena Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen. Tämä on taatusti originellia tavaraa. Osa kuva-aineistosta on aiemmasta kirjasta Yhteiskunnan kehittymisen perusteet, ja olen lainaillut netistä kuvia kovin tarkkaan katsomatta […]

  • Meta-ajattelu Katalonian konfliktin ratkaisussa

    Brexit lähti yllättäen EU:sta ja nyt muitakin erohankkeita on vireillä (pinnan alla). Katalonia on esimerkki maan osasta, jolla on oma itsehallintonsa, mutta se ei ole Espanjaan tyytyväinen, joten haluaisi itsenäistyä kokonaan. Kukaan ei voi etukäteen tietää mitä tapahtuman tulee. Positiivisinta tässä systeemiajattelua korostaen on sen kyky luokitella ja tyypitellä haasteita systeemin käsitteen avulla niin, että […]

  • Edistävätkö vai estävätkö yliopistot tietoa? Kokemuksia systeemiajattelun yhteistyöstä

    Yhteiskunta on antanut yliopistoille kolme tehtävää: opettamisen, tutkimisen ja yhteiskunnan edistämisen. Metayliopiston starttaajana pidän itseäni erinomaisena yhteistyökumppanina jokaisele yliopistolle jokaisessa näistä tehtävistä. Alkusyksystä 2017 valitsin kolme tiedekuntaa ja kontaktihenkilöä, joilla on jotakin käsitystä systeemeistä. Nyt kävikin niin, että yksikään näistä ei 30 viestin tiimellyksessä sanallakaan viitannut itse asiaan eli Metayliopiston videoaineistoon ja kaikkeen runsaaseen materiaaliin, […]

  • Palvelevatko yliopistot vain eliitin etuja?

    Olen yrittänyt saada kontakteja yliopistoihin tarjotakseni tukea heidän systeemien ja prosessien ja koulutusten kehittämiseen. Nyt näyttääkin siltä, että mitä paremmin olen edistynyt itse asiassa, sitä torjuvampaa on vastaanotto. Minua on syytetty hybriksestä noin 20 kertaa (tähän mennessä, 6.9 klo 13) kun olen kertonut systeemiajattelun mahdollisuuksista heidän ja koko yhteiskunnan hyväksi. Kukaan professori ei ole suostunut […]

  • Millainen kyberneettinen systeemi on Suomi?

    Suomen historia, nykyisyys ja tulevaisuus samassa Uuden Suomen artikkelissa! Ensimmäinen suomalainen onnistui aikanaan saamaan jälkeläisiä, mutta alkuräjähdys ei häntäkään luonut. Jo tämä lause johdattaa kykyjen ja ohjauksen tutkimukseen, kybernetiikkaan sekä Suomen aitoon historiaan. … Tästä onkin hyvä jatkaa kohti Suomi-systeemin pelastamista järkeilyä hyödyntäen. Kirjoituksessa on tulta ja tappuraa, ja ihan aiheesta!  

  • Valtionkonttori ei osaa systeemiajattelua; tässä heille “Voittavien ekosysteemien Suomi”

    Olen seurannut Suomen ministeriöitten kehitystä, missä yhtenä teemana ovat ekosysteemit. Virkamiesportaalle tämä sana on muotia, eivätkä ehdi siihen syventyä, vaikka pikakoulutuksen saisivatkin. Se ei siis muuta heidän ajatteluaan Bloomin taksonomiassa “Create”-vaiheeseen, produktiovaiheeseen asti. Systeemiajattelu on silti niin syvällinen taito, että huippuammattilaiseksi pääsy vaatisi jopa vuosien itsenäisen työn. Sama pätee ekosysteemin idean ymmärtämiseen. Tämän takia hätäiset […]

  • Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership

    Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen, […]

  • Älykkäitten ratkaisujen metodologia alkaa mallintamisesta

    Metodologia tarkoittaa samaa kuin menetelmäoppi. Se sisältää ne tavat ja keinot, joilla tieteellistä tietoa tavoitellaan, hankitaan, muodostetaan ja perustellaan. Vaikeita arjen haasteita lähestyttäessä, on turvauduttava metodologiaan, eli löydettävä joku teoreettinen tapa päästä käytännön ilmiöön sisälle tai sen ulkopuolelle ymmärtämään kokonaisuus. Metodologiasta harvoin kuulee puhuttavan, vaikka se tulee jatkuvasti ajankohtaisemmaksi politiikassa, talouden haasteissa ja yhteiskunnan ongelmissa. […]

  • Luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen on tärkein haaste suurille päättäjille

    Sanotaan, että luottamuksen voi kadottaa vain kerran. Se liittynee petoksiin ja tarkoituksellisiin vääryyksiin. Anteeksi antaminen ja saaminen ovat jalo tapa antaa uusiutumisen mahdollisuus. Julkisella sektorilla epäonnistumisia tulee kovinkin usein, samoillekin henkilöille, mutta yksityinen sektori usein rankaisee rajusti. Yhteiskunnallisen tason syväluotaus: mitä luottamus on ja pitäisi olla? Luottamus on äärimmäisen monipuolinen ja henkilökohtainenkin asia. Tässä esityksessä […]

  • Suomen hallituskriisi tympäisee koko kansaa; miten päästä kriiseistä kokonaan eroon?

    Suomen poliittisessa historiassa kuluneet kaksi viikkoa ovat olleet perin merkillisiä. Perussuomalaisten sisäisestä äänestyksestä käynnistyi farssi ja joidenkin mielestä loikkaukset olivat oikeutettuja, kun taas toisten mielestä he lähtivät hillotolpalle ja ministeriaudin perään. En ota kumpaankaan kantaa. Silti on niin, että jos sallittaisiin puolueisten “ryöstöt” ilman kontrollia, milloin tahansa mikä tahansa puolue voisi hajota nähdessään tilaisuuden saada […]

  • Yhteiskunnan systeemien tutkiminen navigoimalla 10 skeeman avulla; globaali äly

    Tämä video on suomennos edellisestä. Yhteiskunta on systeemien systeemi; perusmuotoja olisi Luhmanin mukaan 10, mutta olen lisännyt niihin tuotannon, Kun näitä yhdistää unifikaatio-periaatteella, lähestyy kaiken ymmärtämisen ideaa; global brain.   Ideana on visuaalinen mallintaminen ja tietämyksen käsitteellistäminen: yhteiskunta funktioina. Video kestää hieman yli tunnin.      

  • Cross navigating society using 10 systems model; the Global Brain – approach

    This video (38 min) models society using Luhmann’s and Roth’s ten (10) systems model, extending the approach to cybernetics machine and the global brain theory. Laaja-alaista ajattelua yhteiskunnan eri puolilta Sisältö perustuu erittäin tunnetun sosiologin, Niklas Luhmannin ideoimaan yhteiskunta-malliin. Tässä aineistossa differentoituminen on keskeisiä piirteitä ja sen vastakohtana on yhdentäminen eli yhdenmukaisten piirteiden löytäminen. 10 […]

  • Kosmologia kolkuttelee ymmärryksen rajoja; tepsiikö systeemiajattelu siihen?

    Tiukin mahdollinen testi systeemiajattelun tekniikalle on kokeilla sitä taivaankappaleiden selittämiseen. Kosmologia ja avaruuden ymmärtäminen aiheuttavat kiistoja alan tutkijoiden yhteisöissäkin. Alkuräjähdys, pimeä aine, aikamatkustus, mustat aukot, evoluutioteoria ja lukuisat ilmiöt tuottavat vaikeuksia tieteellisiä haasteita parhaiden asiantuntijoiden ymmärtää toisiaan. Systeemiajattelu taipuu näköjään suhteellisen hyvin avaruuden kuvaamiseen. Se mitä tutkijat eivät ymmärrä, jääköön kuvaamatta. Tarustossa Yggdrasil oli myyttinen […]

  • Ansaitsemme paremman tulevaisuuden: kriittinen analyysi ja ehdotus harkitun muutoksen käynnistämiseksi

    Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan? Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia […]