Kansalaisten verenpaineet ovat alkaneet nousta SOTE-hankkeen kriisiytyessä yhä uudelleen. Ministerien ahdinko näkyy käytöksessään selvästi. Miten koko systeemin uskottavuus pääsi taas kerran repsahtamaan?

Esitys kaatui poliittisiin erimielisyyksiin ja kiireeseen

Media on ainakin siitä yksimielinen, että kahden pääpuolueen subjektiivinen asenne vei hankkeen karille ja kun siihen liittyi epärealistinen aikataulu, ei pelastumiseen ollut mahdollisuuksia. YLE:n Merikanto taustoittaa ongelmia monipuolisesti. Häkellyttävää on se, että hallitus tiesi perustuslailliset ongelmat, mutta silti vei hanketta eteenpäin kohti kuvaannollista jyrkännettä…

Sote-hankkeeseen liittyy liikaa politiikkaa. Se pitäisi toteuttaa parhaalla mahdollisella objektiivisella ammattitaidolla poliitikkojen alkuevästyksestä niin saataisiin varmuudella valmiiksi heti.

Onnistuneen SOTE-hankkeen edellytykset ja saavutukset

SOTE-palveluinfrastruktuuri yksityisine toimijoineen ei suuresti eroa perinteisistä organisaatioratkaisuista, vaikka vaativahan se tietosisällöltään, vastuukysymyksiltään ja ajallisine vaatimuksineen tietysti on. Sopivia IT-ratkaisuja tämän alan tarpeisiin on tuotu esille tutkimusartikkeleissa ja systeemiajattelu on keskeisesti mukana näissä, koska se selkeyttää ajattelua ja helpottaa toteutuksia.

Videossa esitellään muutamia Viable model – ratkaisuja. Jotta niihin päästäisiin, tulisi kehitysympäristön olla toisilleen lojaali ja ihmisten tietoisia kokonaisuuden edusta, mikä muodostuu vain tietyillä edellytyksillä. Siten Barrettin periaate on erinomainen selittävä tekijä kuvaamassa hankkeen sisäisiä valtasuhteita ja yhteistyömalleja.

Uusliberalistinen kilpailu ei sovi sosiaaliterveyssektorin kehittämiseen hyvin, koska lukuisien yksityisten toimijoiden väliin jää helposti aukkoja, joihin juuri heikoimmat asiakkaat helposti putoavat. Keskustelu integroinnista onkin ollut tärkeä puheenaihe poliitikoille.

Yhteenveto

Ilman poliittisen ilmapiirin paranemista sote voi kaatua vielä monet kerrat. Mitä vaikeammaksi se menee, sitä vähemmän sille jää tekemistä, koska isot kaupungit alkavat kehittämään omaa menetelmäänsä. Ne vastustavat muutenkin maakuntakeskeistä ajattelua, missä valta menee jonnekkin periferiaan ei-ammattilaisille, jotka on valittu — poliittisin perustein. Näin syntyy siis taas uusi kerros hallintohimmeliin.

Systeemiajattelun mukaan edeten luotettaisiin itseorganisoitumiseen, paikalliseen osaamiseen ja oppimiseen ilman valtion pakottamia sääntöjä. Harvaan asutut alueet jäävät riskeiksi kaikkiin malleihin, koska niille on hankala pakottaa toimijoita, jotka löytävät vakaamman leivän sieltä, missä asiakkaita on eniten tarjolla.

Tämä video (52 min) esittää päätarkoituksenaan systeemistä metodologiaa ja meta-oppimista, joten soten tekninen osaaminen ei kuulu sen vahvuuksiin. Varsin lähelle kriittisiä tekijöitä näin päästäänkin, joten innovatiivinen kirjoittaja ja esittäjä pääsee kehittelemään omia ideoitaan välittömästi videon katsottuaan. Se onkin Metayliopiston videoiden tarkoitus: inspiroida kansaa ja ammattilaisia ajattelemaan selkeästi ja systeemisesti.