Kosmologia kolkuttelee ymmärryksen rajoja; tepsiikö systeemiajattelu siihen?


Tiukin mahdollinen testi systeemiajattelun tekniikalle on kokeilla sitä taivaankappaleiden selittämiseen. Kosmologia ja avaruuden ymmärtäminen aiheuttavat kiistoja alan tutkijoiden yhteisöissäkin. Alkuräjähdys, pimeä aine, aikamatkustus, mustat aukot, evoluutioteoria ja lukuisat ilmiöt tuottavat vaikeuksia tieteellisiä haasteita parhaiden asiantuntijoiden ymmärtää toisiaan.

Systeemiajattelu taipuu näköjään suhteellisen hyvin avaruuden kuvaamiseen. Se mitä tutkijat eivät ymmärrä, jääköön kuvaamatta. Tarustossa Yggdrasil oli myyttinen puu, joka kuvasi kaikki yhdeksän maailmaa. Siitäkin systeemisen mallin saisi, jos haluaisi ontologiastaan aloittaa.

Kosmologian, systeemien teorian ja selittämisen osaamisen yhdistäminen (Video alkaa klikkaamalla kuvaa)

Perehdyttyäni kosmologiaan vain parin päivän ajan, joudun tässä esityksessä jättämään teoretisointeja pois. Korvasin vaikeimmat kysymykset selittämisen tekniikoiden tarkastelulla, mikä asiallisista tietolähteistä ja omasta tekoälykokemuksesta yhdisteltynä on hyvin järkevä kokonaisuus tämän videon loppuun. Ja kun mielikuvitusta käyttää, sitä voi tarjota Helsingin sanomien Torstille, joka taitaa olla valtakunnan kuuluisin selittäjä. Olen ohjelmoinut päättelykoneita ja vastaavia ohjelmistomekanismeja, generaattoreita, 1980-luvulta 2000-luvulle asti, noin 20 vuotta. Sinä aikana päättely, mallit ja logiikka tulivat tutuiksi.

Kosmologia on ymmärtämisen suuri haaste

Jos lähtee ideaalisen tieteen määritelmästä (Tony Hoare), alkuräjähdystä ei voida mitenkään mitata. Se ei uusiudu. Miten maailma siis syntyi? Voiko mitään syntyä ilman toteuttajaa? Voiko lause toimia ilman subjektia? Jos maailman syntyä kuvaava lause on passiivi-muodossa, kätketäänkö silloin jotakin?

Näihin yksinkertaisiin kysymyksiin on hyvä päättää johdanto. Näissä Metayliopiston videoissa ei anneta tarkkoja vastauksia katselijoille, vaikka he niitä haluaisivat. Sen sijaan avataan kysymyksiä, joihin katselijat itse kenties löytävät ratkaisuja — systeemiajattelun keinoin.

Metayliopiston tarkoituksena on auttaa oppijoita oppimaan itsenäisesti

Perinteinen koulutus perustuu päntttämiseen. Täsmäoppiminen on moderni tapa kenen tahansa sivistää itseään. Siitä tällä sivustolla on omat videonsa.

Kosmologia aihealueena oli testi systeemiajattelun tekniikan soveltamiseksi näin abstraktiin ja epävarmaan alueeseen. Se onnistui hyvin. Metayliopiston tekniikka on kaikkein poikkitieteellisin tutkimusta auttava menetelmä, sillä se perustuu systeemin käsitteeseen ja arkkitehtuuriin, mikä on hyvin joustava. Siten sillä voi tehdä malleja lähes mistä tahansa, kuten video (70 min) esittää 13 tasollaan (Boldingin asteikko).