-
Tieteellinen kaksintaistelu, haastaminen vai sopu?
Kautta aikojen käsitykset tiedosta ovat herättäneet intohimoja ja taistelunhalua, varsinkin keskiajalla. GST on kaikkine vaikutuksineen yksi suurimmista oivalluksista koskaan.
-
Tämän kun opettaisit lapsillesi, niin yliopisto sujuisi kuin vettä vaan!
Maailma rakentuu systeemisistä elementeistä ja prosesseista. Ihmisen kulttuuri kehittyy ikään kuin näkymättömän käden vaikutuksesta tietyllä tavalla. Integral theory on tosi. Systeemien teoria teroitti jo 1950-luvulla, että kaikilla tieteenaloilla on yhteinen perusluonne. Systeemitiede ja metatiede haluavat yhdistää niiden välillä kulkevan tiedon. Kybernetiikka on ohjauksen ja oppimisen opinala, joka selvittää eroavuuksia ja yhteneväisyyksiä kotirobotin ja sen hoitajan…
-
Kestävän tulevaisuuden edellytykset ja valinnat
Älykkään ajattelun opas (uutuuskirja) on pyrkinyt selvittämään parhaimman arkkitehtuurimuodon mukaisesti millaista ajattelun muutosta kestävä (viable & sustainable) tulevaisuus ja systeeminen kehitys edellyttäisivät. Tämä arkkitehtuuri (metakybernetiikka) on siten validointialusta, minkä mukaiset edellytykset on muotoiltu kuvaikoneiksi (bad/good) ja selityksiksi 10 eri tavalla. Podcast samasta aiheesta on näkyvillä sivun alareunassa. Vastaava kuvaus metaparadigmasta löytyy kirjan osasta 2. Ensimmäiset…
-
Projektio kestävän kehityksen haasteista; 10 osaamisaluetta merkattu
Ainoa maailmanlaajuinen kehittymisen hanke taitaa 2020-luvulla olla kestävän kehityksen edistäminen, josta on käynnissä 17 eri teemaa. Projektio tarkoittaa omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen. Tässä kirjoituksessa projektio on minun luoma, ja kohteena on koko maailma, ja siinä nuo 17 tunnettua teemaa ovat etäisesti referensseinä. Haluan kertoa tämän näin virallisesti, ettei kukaan väitä…
-
Millaisen maailmankuvan aiot jättää jälkipolville?
Vuosikymmen 2020 on alkanut peräti sekasortoisissa oloissa. Millaisen maailman haluaisit jättää seuraaville sukupolville? Millainen olisi Suomi vuonna 2050? Mistä tähän on tultu? Korona pisti maailmantalouden sekaisin (2019 alkaen), koska tulonsiirrot (velat ja elvytykset) ovat olleet valtavia, kestämättömiä taakkoja seuraaville sukupolville. Ilmastonmuutokseen liittyvä apatia vaikuttaa jokaiseen, ja toisille se on elämän ja kuoleman kysymys. Erikoisoperaatioksi kutsuttu…
-
Esan ja Ekin teoriat: kaksi käsitystä systeemiälykkyydestä
Esa Saarinen, systeemiälykkyys Eki Laitila, systeemiajattelu, innovointikirja, systeemtiede
-
Systeemiajattelu tuottaa viisaita ratkaisuja reduktionistisen maailmankuvan haasteisiin
Ilman systeemi ja meta – käsitteitä ei todellisuudesta saa kunnon käsitystä. Metayliopiston toimintamalli on seuraava (kohdat A, B, C ja D): A. Valitse tutkimuskohteeksi mikä tahansa ilmiö tai nettisivu. B. Käy läpi alustava tutustuminen C. Etene innovaatiosyklissä vaiheittain kunnes olet valmis. D. Julkaise saatu aineisto johtopäätöstesi mukaan. A. Kontekstin muodostaminen käytännössä Kuva esittää energian kaksiosaisena…
-
Eki, yhdistämisen filosofia CV
Olen koulutukseltani ohjelmistoalan insinööri. Kiinnostuin jo varhain logiikasta ja siksi erityisesi Prolog (Programming in Logic) sopi ajatusmaailmaani luontevasti. Koin erityisen tärkeäksi jo 1990-luvulla tietomuotojen yhdistämisen, koska kieliä ja esitystapoja silloinkin oli niin paljon, että ne aiheuttivat kaaosta eri ammateissa. Halusin tutkia kielioppeja ja malleja kokeellisesti ja myöhemmin yliopistossa tieteellisesti, mistä suuntauksesta käytetään nimeä instrumentalismi. Jokaisen…
-
Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista
Ovatko maailman parhaat tutkijat nykyisin maailman parhaita teoreetikkoja tai parhaita markkinoiden aavistajia? Ehkä oikea vastaus on, että he osaavat yhdistellä asioita, ja heillä on vahva intohimo tehdä tulosta ja saada aikaan ratkaisuja. Teknologioissa harvoin on kysymys samanaikaisesti inhimillisyyden edistämisestä, mutta nämä piirteet tulevat esille Gartnerin raportissa 2021, mikä on aivan positiivista: Three Themes of Emerging…
-
Systeemitiede-Wiki
Systeemiset alat ja aiheet Innovointi Älykkyys Eettisyys Teoreettiset tutkimusaiheet Wikipediassa • Kaaos ja dynaamiset systeemit • Kompleksisuus • Ohjausteoria • Kybernetiikka • Tietoteoria • Yleinen systeemiteoria • Hierarkiateoria Käytännön tutkimusaiheet Wikipediassa • Kriittinen systeemiajattelu • Toimintatutkimus ja johtamistiede • Pehmeiden systeemien metodologia • Systeemianalyysi • Systeemillinen suunnittelu • Systeemidynamiikka • Systeemisuunnittelu Monialaiset sovellukset Wikipediassa •…
-
Vapauttava tiedonintressi
Vapauttava tiedonintressi vastaa kysymykseen: Jos saisit järjestää yhteiskunnan uudelleen, miten sen tekisit ja miksi? PESTLE – viitekehyksen mukaan ajateltuna juuri mikään yhteiskuntasysteemi ei voi toimia täysin vapaasti, sillä “ihminen” tarvitsee kontrollia. Human Sapiens ei ole tarpeeksi älykäs hoitaakseen itsensä ja ympäristönsä ilman byrokratiaa, lakeja, valvontaa, hoputtamista ja luterilaista työnteon velvollisuutta (jos et työtä tee, ei…
-
Tekninen tiedonintressi
Tekninen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten käsittelet tietoa eri muodoissaan, oppiminen, kehittyminen tiedon jakaminen? Tekninen tiedonintressi on tavoite saada teknistä tietoa “kaikkeuden” eli luonnon manipuloimiseksi. Alkusävelet tiedon kaikkeuden selvittämiseen Tässä kirjoituksessa johdannon jälkeen esitellään Good – paradigma, kuinka kehittää parasta teoriaa ja parasta käytäntöä abstraktilla tasolla rakenneosista. Kuvan logiikka ja symboliikka ovat kehittyneet vuosien aikana siten,…
-
Tiedonintressi
Jokaisella ihmisellä on oma intressi saada ja käyttää ja luoda tietoa. Filosofi Jürgen Habermas on nähnyt sen laajemmin elämysmaailman kokemusten organisoitumisena yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Hänen kiinnostavan teoriansa tarkoituksena on paljastaa kaiken tiedon, tietämisen ja tieteellisen tutkimuksen ehdollisuus. Se sisältää kaikki olennaiset näkökulmat tietoon. Tekninen tiedonintressi liittyy työhön. Käytännöllinen eli praktinen tiedonintressi liittyy viestintään (kieli). Se on…
-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden…
-
Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann
1930-luvulla tutkimus oli kiihkeimmillään USA:n Princetonissa laitoksessa Institute for Advanced Study, joka tunnetaan myös Albert Einsteinin ja John von Neumannin ”akateemisena kotina”. Juutalaisnerot pakenivat tänne natsien kauhuja. Nimensä veroinen paikka. Näistä herroista jälkimmäinen sai valmiiksi Eniac-tietokoneen heti toisen maailmansodan päätyttyä, v. 1946. Hän oli oikea huippumatemaatikko, kuten monet näistä muista: Kurt Gödel, Claude Shannon, Tsung-Dao…
-
Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)
Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan isänä ja perustajana, W. Ross Ashbyn kumppanina. Jos jotakuta epäilyttää, onko kybernetiikka ollenkaan hyödyllinen aihe, siltä varalta tässä hänen historiaansa: Jo vuonna 1914 hän kirjoitti artikkelin “A simplification in the logic of relations” (relation viittaa aukkoihin kohteiden välissä ja kybernetiikan ideaan). Vuonna 1930 hän kirjoitti harmonisesta analyysistä “Generalized harmonic analysis”, mikä…
-
Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan
Jos joku ihmettelee, että mikä kumma kybernetiikka, olisiko sille edes tarvetta?, niin ainakin William Ross Ashby (k. 1972) on psykiatrina tehnyt parhaansa kertoakseen, että kybernetiikka tutkii muun muassa sekä koneiden että elävien olentojen viestintää ja vielä automaattisia ohjausjärjestelmiä (systeemeitä). Hänen kaksi kirjaansa, Design for a Brain ja An Introduction to Cybernetics, loivat kybernetiikalle uuden perustan,…
-
“Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä…
-
About (Fin + Engl)
Perustin Metayliopisto – sivuston vuonna 2016 korostamaan akateemisen, itsenäisen tutkimuksen merkitystä edistämään riippumatonta tiedettä, alkaen ohjelmisto-ongelmien ratkaisun metodiikasta, joka oli väitöskirjani aihe (v. 2008). Tutkimusfokus laajeni pian systeemiajatteluun, kybernetiikkaan ja lopulta tieteenfilosofiaan, josta tuloksena syntyi, kahdeksassa vuodessa, keväällä 2024 Kaikenteoria – kirja, aiemman viiden tiedekirjan jatkeeksi. Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineeksi, ajatuksena luoda…
-
Kaaosta selkeyttää “uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy “uusi formaali”
Termin “uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä,…
-
Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen
Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan. Motiiveja kaiken…
-
Suunnittelin dynaamisen kirjastosysteemin periaatteen
MÄÄRITELMÄ: Dynaamisesti toimiva ja avoin kirjasto on sellainen avoin systeemi (kokonaisuus), joka muodostuu modulaarisista aineistoista, joiden metakirjastomalleilla on keskenään analoginen käsitys tiedosta riippumatta siitä onko käsittelijänä ihminen, tietokone tai verkosto. Tieto, järki ja ymmärrys on tätä kaikkea luonnehtiva monikko. Kun tiedonhakua ja tietämyksen taltiointia tarkastelee ihan pienimmästä mahdollisesta tilanteesta kaikkein suurimpaan, alkaa hahmottua jatkumo kognitiosta…
-
Onko tiede jäänyt teknologiakehityksestä jälkeen?
Mooren lain mukaan joka toinen tai kolmas vuosi prosessoreiden nopeus kaksinkertaistuu ja koko sekä hinta putoavat puoleen. Liike-elämässä tästä hyödystä osataan nauttia hyvin harvoin paikallistason koneissa, mutta verkostohaut ovat muuttuneet Googlen ja kumppaneiden ansiosta hyvin tehokkaiksi. Silti harvassa ovat kohteet, joissa viimeisinkin puristus dramaattisesta muutoksesta saataisiin valjastettua oman ja yhteisön yhteiseen käyttöön. Vitsinä kerrotaan (Microsoftin…
-
Systeeminen evoluutio
Tunnetuimmat kyberneetikot kautta aikain ovat olleet biologeja, tai tietotekniikan uranuurtajia tai … Kybernetiikka on monitieteinen ja monisyinen opinala, koska se tutkii ohjattavuutta ja säätyvyyttä. Biologit ovat tutkineet, yksittäisen eläimen ja kasvin lisäksi, koko eläinkuntaa ja kasvikuntaa populaatioina ja jaksollisen järjestelmän muodossa: matemaattisesti, loogisesti ja systeemisesti. Beerin kehittämä Viable System – periaate on ainutlaatuinen esitys yhteiskunnallekin…
