-
Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista
Ovatko maailman parhaat tutkijat nykyisin maailman parhaita teoreetikkoja tai parhaita markkinoiden aavistajia? Ehkä oikea vastaus on, että he osaavat yhdistellä asioita, ja heillä on vahva intohimo tehdä tulosta ja saada aikaan ratkaisuja. Teknologioissa harvoin on kysymys samanaikaisesti inhimillisyyden edistämisestä, mutta nämä piirteet tulevat esille Gartnerin raportissa 2021, mikä on aivan positiivista: Three Themes of Emerging…
-
Systeemitiede-Wiki
Systeemiset alat ja aiheet Innovointi Älykkyys Eettisyys Teoreettiset tutkimusaiheet Wikipediassa • Kaaos ja dynaamiset systeemit • Kompleksisuus • Ohjausteoria • Kybernetiikka • Tietoteoria • Yleinen systeemiteoria • Hierarkiateoria Käytännön tutkimusaiheet Wikipediassa • Kriittinen systeemiajattelu • Toimintatutkimus ja johtamistiede • Pehmeiden systeemien metodologia • Systeemianalyysi • Systeemillinen suunnittelu • Systeemidynamiikka • Systeemisuunnittelu Monialaiset sovellukset Wikipediassa •…
-
Vapauttava tiedonintressi
Vapauttava tiedonintressi vastaa kysymykseen: Jos saisit järjestää yhteiskunnan uudelleen, miten sen tekisit ja miksi? PESTLE – viitekehyksen mukaan ajateltuna juuri mikään yhteiskuntasysteemi ei voi toimia täysin vapaasti, sillä “ihminen” tarvitsee kontrollia. Human Sapiens ei ole tarpeeksi älykäs hoitaakseen itsensä ja ympäristönsä ilman byrokratiaa, lakeja, valvontaa, hoputtamista ja luterilaista työnteon velvollisuutta (jos et työtä tee, ei…
-
Tekninen tiedonintressi
Tekninen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten käsittelet tietoa eri muodoissaan, oppiminen, kehittyminen tiedon jakaminen? Tekninen tiedonintressi on tavoite saada teknistä tietoa “kaikkeuden” eli luonnon manipuloimiseksi. Alkusävelet tiedon kaikkeuden selvittämiseen Tässä kirjoituksessa johdannon jälkeen esitellään Good – paradigma, kuinka kehittää parasta teoriaa ja parasta käytäntöä abstraktilla tasolla rakenneosista. Kuvan logiikka ja symboliikka ovat kehittyneet vuosien aikana siten,…
-
Tiedonintressi
Jokaisella ihmisellä on oma intressi saada ja käyttää ja luoda tietoa. Filosofi Jürgen Habermas on nähnyt sen laajemmin elämysmaailman kokemusten organisoitumisena yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Hänen kiinnostavan teoriansa tarkoituksena on paljastaa kaiken tiedon, tietämisen ja tieteellisen tutkimuksen ehdollisuus. Se sisältää kaikki olennaiset näkökulmat tietoon. Tekninen tiedonintressi liittyy työhön. Käytännöllinen eli praktinen tiedonintressi liittyy viestintään (kieli). Se on…
-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden…
-
Tietokoneen isä ja atomipommin keksijä, näin vaarallinen oli kyberneetikko John von Neumann
1930-luvulla tutkimus oli kiihkeimmillään USA:n Princetonissa laitoksessa Institute for Advanced Study, joka tunnetaan myös Albert Einsteinin ja John von Neumannin ”akateemisena kotina”. Juutalaisnerot pakenivat tänne natsien kauhuja. Nimensä veroinen paikka. Näistä herroista jälkimmäinen sai valmiiksi Eniac-tietokoneen heti toisen maailmansodan päätyttyä, v. 1946. Hän oli oikea huippumatemaatikko, kuten monet näistä muista: Kurt Gödel, Claude Shannon, Tsung-Dao…
-
Tiede on edistynyt parhaiten löytäessään aukkoja entisten tieteenalojen välistä (N. Wiener)
Norbert Wiener tunnetaan kybernetiikan isänä ja perustajana, W. Ross Ashbyn kumppanina. Jos jotakuta epäilyttää, onko kybernetiikka ollenkaan hyödyllinen aihe, siltä varalta tässä hänen historiaansa: Jo vuonna 1914 hän kirjoitti artikkelin “A simplification in the logic of relations” (relation viittaa aukkoihin kohteiden välissä ja kybernetiikan ideaan). Vuonna 1930 hän kirjoitti harmonisesta analyysistä “Generalized harmonic analysis”, mikä…
-
Psykiatri Ashby osaa (osasi) selittää maanosamme vakauden kybernetiikan teorioillaan
Jos joku ihmettelee, että mikä kumma kybernetiikka, olisiko sille edes tarvetta?, niin ainakin William Ross Ashby (k. 1972) on psykiatrina tehnyt parhaansa kertoakseen, että kybernetiikka tutkii muun muassa sekä koneiden että elävien olentojen viestintää ja vielä automaattisia ohjausjärjestelmiä (systeemeitä). Hänen kaksi kirjaansa, Design for a Brain ja An Introduction to Cybernetics, loivat kybernetiikalle uuden perustan,…
-
“Älyn jättiläiset” on Hall of Fame parhaille systeemiajattelijoille ja keksijöille
Tämä kavalkadi syntyi intuition pohjalta aktiivisista katsojaa varten hahmottamaan hänelle miltä pohjalta (pieni, mutta sisukas) Metayliopisto on pystynyt ponnistamaan kohti tieteen ja kehityksen huippua. Kun ymmärrät kunkin henkilön parhaan osaamispotentiaalin, voit sen kautta ymmärtää jatkoajatuksia, implikaatioita ja metateorioita, jotka ovat tämän foorumin kantavia ideoita. Myös päinvastoin se toimii. Jos ei hahmota esimerkiksi Florence Nightingalen merkitystä…
-
Kaaosta selkeyttää “uusi normaali”. Tieteen teko selkeytyy, kun löytyy “uusi formaali”
Termin “uusi normaali” keksi amerikkalainen science-fiction-kirjailija Robert A. Heinlein 1960-luvulla. Se tarkoittaa kriisitilanteen jälkeistä uutta todellisuutta, esimerkkinä finanssikriisistä selviytyminen. Tieteen taksonomiat (käsitys tiedosta) ovat, jos mahdollista, vielä pahemmin epäselvässä tilassa kuin maailmantalous 2000-luvulla, koska sadat tuhannet ihmiset kehittävät tieteellisiä julkaisuja joka päivä ja hetki, mutta silti perimmäinen käsitys tiedosta ja tietämyksestä ja tieteestä on epäselvä,…
-
Vuosisatojen unelma lähempänä maalia kuin koskaan. Universaali käsitys tiedosta IT-ratkaisuineen
Käsitys siitä mitä tieto yleensä on, on kiinnostanut ihmisiä siitä asti kun ensimmäisiä merkkejä alettiin piirtämään luolan seiniin. Aristoteles osasi erotella universaalin ja partikulaarin tiedon. Yleensäkään käytännön hankkeissa suurempaa ongelmaa ei ole ollut määritellä asiaa yhä tarkemmalle tasolle (mikäli havaintoja riittää), mutta tämä universaalin tiedon olemus on koukuttanut parhaita tutkijoita tuhansien vuosien ajan. Motiiveja kaiken…
-
Suunnittelin dynaamisen kirjastosysteemin periaatteen
MÄÄRITELMÄ: Dynaamisesti toimiva ja avoin kirjasto on sellainen avoin systeemi (kokonaisuus), joka muodostuu modulaarisista aineistoista, joiden metakirjastomalleilla on keskenään analoginen käsitys tiedosta riippumatta siitä onko käsittelijänä ihminen, tietokone tai verkosto. Tieto, järki ja ymmärrys on tätä kaikkea luonnehtiva monikko. Kun tiedonhakua ja tietämyksen taltiointia tarkastelee ihan pienimmästä mahdollisesta tilanteesta kaikkein suurimpaan, alkaa hahmottua jatkumo kognitiosta…
-
Onko tiede jäänyt teknologiakehityksestä jälkeen?
Mooren lain mukaan joka toinen tai kolmas vuosi prosessoreiden nopeus kaksinkertaistuu ja koko sekä hinta putoavat puoleen. Liike-elämässä tästä hyödystä osataan nauttia hyvin harvoin paikallistason koneissa, mutta verkostohaut ovat muuttuneet Googlen ja kumppaneiden ansiosta hyvin tehokkaiksi. Silti harvassa ovat kohteet, joissa viimeisinkin puristus dramaattisesta muutoksesta saataisiin valjastettua oman ja yhteisön yhteiseen käyttöön. Vitsinä kerrotaan (Microsoftin…
-
Systeeminen evoluutio
Tunnetuimmat kyberneetikot kautta aikain ovat olleet biologeja, tai tietotekniikan uranuurtajia tai … Kybernetiikka on monitieteinen ja monisyinen opinala, koska se tutkii ohjattavuutta ja säätyvyyttä. Biologit ovat tutkineet, yksittäisen eläimen ja kasvin lisäksi, koko eläinkuntaa ja kasvikuntaa populaatioina ja jaksollisen järjestelmän muodossa: matemaattisesti, loogisesti ja systeemisesti. Beerin kehittämä Viable System – periaate on ainutlaatuinen esitys yhteiskunnallekin…
-
Systeemin teoria
Systeemiala kaikkineen perustuu todellisuuden käsitteellistämiseen. Ei puhuta ensiksi tietystä organisaatiosta, ja bisnesideasta, vaan periaatteista, joilla ne varmuudella pysyisivät pystyssä. Grand Systems Theory on pohdintaa universaalilla tasolla, “survival strategies”. Se olisi parasta mahdollista tietoa globaalille yhteiskunnalle isoissa haasteissaan.
-
Systeemitieteen “da Vichi koodi”
Brownin kirjoittama Da Vichi – koodi on yksi nykyajan suosituimpia kirjoja. Siinä yhdistyy taiteen kauneus, mystiikka, matematiikan yhtälöt, vakoojatarinat ja ties mitä muuta. Itsekin pidin kirjasta kovin. Se on kuitenkin sepitetty, eikä totuutta ole takana. Systeemitiedettä voi myöskin tarkastella koodauksen näkökulmasta. Se avaa aivan erilaisia näkymiä kuin sepitetyt kirjat. Jokainen voi lähestyä systeemisin menetelmin, omilla…
-
Taisteluni sananvapauden puolesta: Daavid haastaa Goljatin
Eilen vietettiin sananvapauden päivää. Siihen sanaan liittyy paljon muutakin: ihmisoikeudet yleensä, sivistys, yhteiskunnan elinvoima ja ihmisten kyky arvostaa toinen toistaan. Olen pitänyt Monte Criston kreiviä esikuvanani. Hänethän tuomittiin syyttä autiolle saarelle (Dantes’n mainio romaani). Hän joutui virumaan siellä 14 pitkää vuotta. Olen kärsinyt samantyyppisestä ongelmasta samaiset 14 vuotta. Päätin haastaa yliopistolaitoksen, ja samalla koko koulutussysteemin.…
-
Tasapainoisuuden edistämisen metodiikka
Kyberneettinen ajattelun malli alkoi täsmentymään 1940-luvulta lähtien johtamisen ja organisaatioteorian alueellekin, kun biologiasta oli alettu saamaan tietoa ihmisen ruumiin omista säätelyjärjestelmistä (=feedback). Jokainen tietää miten insuliini vaikuttaa sokeritasapainoon, ja mitä seuraa, jos sitä entsyymiä ei tarpeeksi siihen käyttöön. Aivoilla on vielä paljon, paljon monimutkaisempia säätely- ja palautemekanismeja hermostoineen hoitamassa satoja ja tuhansia osatehtäviään. Ilman niitä…
-
Systeemisyyden korostaminen
Sadat huippututkijat ympäri maailman ovat löytäneet System of Systems – periaatteen omakseen ja tuhannet ovat lähteneet muodostamaan siitä omia jalostuneita käsityksiään. Kymmeniä tuhansia systeemiajattelun kursseja on pidetty eri maanosissa 50 vuoden aikana. Turhaanko? Systeemisyyden vastakohta on tunnetusti kaaos ja sen mukanaan tuoma romahdus, katastrofi niin pitkälle kuin tylyjä sanoja riittääkään… Kybernetiikka on viisauden tiede johdattamassa…
-
Metayliopisto täyttää 5v, mutta yliopistolaitos 2500v; Kumpi on ketterämpi ja toimivampi systeemi?
Löytöretkeä tietoon on ollut Metayliopiston tarina tämän viisi ensimmäistä vuotta. Ilman rajoituksia, byrokratiaa ja riippuvuutta päättäjistä ja rahoittajista, jotka aina haluavat sanoa, mitä tieto heidän mielestään olisi. Metatiede tarkoittaakin vertauskuvallisesti löytöretkeä tietoon, perinteistä tiedettä korkeammasta näkökulmasta. Metatiedettä (MetaScience) seurasi käsite Supertiede (kybernetiikka), ja sitä edelleen Suunnittelutiede (Design Science). Kaikkia näitä yhdistää Systeemitiede, joka on saanut…
-
Systeemisen valaistumisen prosessi, miten voisi viisastua?
Olen koonnut vuosikymmenen ajan elementtejä, edistyaskelia ja valmiita teorioita yhteen muodostamaan käsitystä älyllisestä ja viisaasta kehittymisestä. Yliopistoja tällainen kehitys ei ole tähän mennessä kiinnostanut itse tehdä, mutta korkeakoululaitos onkin sidoksissa nykyiseen vallitsevaan maailmankuvaan, joka voimistuu mediassa ja viihteessä kansalaiselle päiväkerhosta ja kodista alkaen ihannoimaan menestystä, joka saadaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Systeeminen valaistuminen (video 18 minuuttia)…
-
Kaiken tapahtumisen keskellä tapahtuu transformaatio; Mitä olisi transformaatiotiede?
Avainsanat uuden tieteen olemukseksi on saatu teeemasta nimeltään ”Massive Transformative Science”, ”Massiivinen transformatiivinen tiede”. Käsitteellä on taustansa merkittävimpien innovaatioiden terminologiassa: ”Massive innovation purpose” on Googlen kehitysjohtajan Ray Kurzweilin tapa kuvata geneerisellä tasolla teknologian mullistusten haasteita ja mahdollisuuksia. Transformatiivista tutkimusta voimallisimmin maailmalla edistää National Science Foundation (NSF). Metayliopisto on valinnut vuoden 2021 teemakseen transformatiivisen tieteen, koska…
