-
Onko älykkyys muotisana; tulisi olla taito erottua massasta
Vuoden 2020 kontekstissa tulee usein mieleen Albert Einsteinin mietelause: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”. Se pätee erityisesti vaikeimpiin ongelmiin. Siksi valittaessa päättäjiä katastrofaalisesti epäonnistuneiden hankkeitten korjaamiseen, ei pidä valita samoja henkilöitä, eikä edes samalla tavalla ajattelevia henkilöitä. On arvostettava kokemusta, viisautta, monialaista tietämystä, joustavuutta ja…
-
Ajatteleminen ei koskaan pääty – Ja sitä voi tehdä äärettömän monella tavalla!
Poikkitieteellinen ja monialainen näkemys ajattelusta, systeemiajattelusta, oppimisesta, kehittämisestä ja kehittymisestä. Esimerkkeinä systeemiajattelusta ja ajattelun luonteesta Florence Nightingale, sairaanhoitosysteemin perustaja ja Albert Einsteinin aivokäyrä. Systeemiajattelu tuo joustavaan ajatteluun sellaista joustavuutta ja notkeutta mitä sillä ei ole. Joustava arkiajattelu itse asiassa toistaa entistä uomaansa, vanhenevia ratkaisuja. Joustava ajattelu on usein pyörän keksimistä uudelleen, vaikka toki luovuus avaa…
-
Super-elämys
Oletko koskaan kokenut keksineesi “kaiken”? Se tuntuu itsestä hyvinkin rauhoittavalta, mutta ulkopuolisen mielessä vaaralliselta (tuliko hulluksi?). Sivistyksen tarkoituksena on pääsääntöisesti tuottaa viisautta ja ymmärrystä ainakin omasta tilasta. Systeemiajattelun taito auttaa vielä huomattavasti pidemmälle, isoon kokonaiskuvaan saakka. Ja kun oma tunteesi on ihan “EUREKA“, voit tuottaa ympäristölle kasvavaa voimaantumisen tunnetta: “YOUR TURN“.
-
Ekin Systeemikoulu on matalan kynnyksen foorumi käsittää maailma Gulliverin tavoin!
Metayliopiston idea saattaa useimmilta kuulostaa käsittämättömän abstraktilta tavalta tuoda mitään pragmaattiseen maailmaamme (jos katsoja ei ymmärrä sen käsitteellisten tasojen välisiä suhteita konkretiaan ja IT-alaan asti). Siitä poikkeava, uusi ja kokeileva tapa esitellä tätä kaiken kompleksisuutta yksinkertaisesti, arjen pikkuasioistakin käsin, pieninä havaintoina, teemoina, malleina ja ideoina on EkinSysteemikoulu. Hanke on vasta alkuvaiheissaan. Sen postauksia seuraamalla pääsee…
-
Uudelle vuosikymmenelle uusi paradigma; Metayliopisto suosittaa järkiintymistä
2010-luvulla tapahtui valitettavaa kehitystä ihmisten viestinnässä, asenteissa, taloudessa ja monilla muilla aloilla. Jos meillä on “maailman paras” koulutusjärjestelmä, loistavat yliopistot ja kallispalkkaiset virkamiehet kokeneiden tutkijoiden tukemana, eikö kehityksen tulisi mennä melkoisina loikkauksina eteenpäin, että poistaisimme isoja ongelmia yksi kerrallaan — kohti yhteistä hyvinvointia? Metayliopisto esittelee erittäin merkittävän joukon tutkimustietoa kymmenien vuosien ajalta, sekä moderneja käsityksiä…
-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa…
-
Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit
Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä,…
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat…
-
Monitaitoyritysekspertti osaa kaiken ympäristöstään ja itsestään
Ensimmäinen kaupallinen tekoälyprojektini oli sijoitusneuvontajärjestelmän rakentaminen suomalaiselle pankkikonsernille (se ei ollut KOP, eikä SYP, vaan niiden kilpailija). Käytin valmista AJ-työkalua, mutta se osoittautui liian hitaaksi, joten jouduin tai pääsin tekemään saman Prologilla. Siinä tuli opittua teknologioiden eroja ja paradigmojen haasteita. Itsevarmuus Prologin muodostamasta markkinaraosta lisääntyi. Uusia sovellusmahdollisuuksia, uusia liikeideoita ja markkinarakoja löytyy “pilvin pimein” sieltä,…
-
Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti
Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti…
-
Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma
Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kuinka on mahdollista, että…
-
Taantuvan yhteiskunnan herättäminen henkiin: Sosiaalinen innovaatio, olkaa hyvät!
Kybernetiikka opettaa Sinua, jos haluat oppia… Mikä olisi kaikkien aikojen positiivinen harppaus yhteiskuntamme kannalta? Tietysti yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden löytyminen vahingollisen kilpailun ja sotaisen asenteen tilalle. Saahan sitä unelmoida. Jos yliopistot haluaisivat tätä opettaa, se parantaisi valmistuneiden asenteita, loisi positiivista mielialaa ja vähentäisi synkkyyttä (lynkkausmielialaa esiintyy liikaa). Systeemiajatteluun voidaan yhdistää kaikki hyvät tavat ja teoriat Jos…
-
Yliopistot ja poliitikot tippumassa kehityksen kyydistä; Systeeminäkökulma nostaisi heidät takaisin kyytiin
Metayliopisto sopii paremmin arvioimaan yliopistoja kuin päinvastoin Kuulostaa liiottelulta, mutta monella eri tavalla Metayliopisto on eräänlainen arvioinnin maailmanmestari tai ainakin mestareitten joukkueessa. Se selviää videossa (kesto noin oppitunti): Systeemiajattelu sisältää arviointikonseptit kovista pehmeisiin systeemeihin, mentaaliselle tasolle asti Meta-käsite on abstrahoinnin väline luomaan yleistyksiä Systeemi-käsite on erikoistamisen väline määrittelemään erikoistapauksia Systeeminen paradigma on äärimmäisen lähellä IT-alaa…
-
Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon
Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…
