-
Mihin tarkoitukseen kybernetiikka sopii? “Why”- tieteen missiot ja visiot
Kybernetiikka antaa kysymyksiä ja vastauksia sille miksi jotakin tapahtuu (=WHY), mutta seuraa jatkokysymys: mihin sitä Why-tietoa sitten voi käyttää? Neljäs teollisuuden aikakausi on selostettu Wikipediassa näin: “The Fourth Industrial Revolution, 4IR, or Industry 4.0,[1] conceptualizes rapid change to technology, industries, and societal patterns and processes in the 21st century due to increasing interconnectivity and smart…
-
Miksi tarvitsemme “Supertiedettä”, kybernetiikkaa?
Jos oikeasti mietimme mitä mikin tieteenala tarjoaa erikseen ja mitä yhdessä ja siirrymme siihen, mitä mikään niistä jättää tarjoamatta kaikissa elämän ja tieteen haasteissa, päädytään käsitykseen siitä, mitä olisi “Supertiede”, monialaisen tieteen ja ajattelun ja ongelmanratkaisun oppi. Alkujaan kybernetiikka sana on peräisin kreikasta ja viittaa purjeveneen ohjaamisen taitoon. Samasta kantasanasta on tullut englantiin sana GOVERNMENT…
-
Podcast – sarja: Opi kybernetiikkaa kuunnellen
Kybernetiikka on viisauden ja säätyvyyden tiedettä ja käytäntöä. Ensimmäinen audiosarja siitä avautui 16. heinäkuuta 2020. Se koostuu parin minuutin esityksistä, jotka käytännössä ovat Supertiede-kirjan sivuja. Kirja on niin systeeminen ja modulaarinen, että jokaisella sivulla on oma teemansa kuvineen, ja sen ansiosta siitä saa mainioita podcast – palasia, joita itse kukin pääsee kuuntelemaan vaikkapa aamulla hampaita…
-
DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita
Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää…
-
Rakettitiedettä, osa 2: Kybernetiikka on kyvykkyyden tiedettä ja ohjauksen taidetta
Kunpa yhteiskuntamme osaisi kybernetiikkaa! Sitä vartenhan se on luotu, mutta nämä hallintovirkamiehet ovat kovin oppimattomia :O Suomen SOTE on esimerkki kybernetiikan osaamisen puutteista SOTE on “lähtenyt lapasesta”. Kaksi puoluetta alkoi kamppailun miten itse parhaiten siitä hyötyisi. Tätä on jatkunut eri vaiheissaan yli 10 vuotta, ja kaupunginjohtajat ovat siihen jo kyllästyneet, sillä kaupunkien pitäisi saada tehtyä…
-
Yhteiskunnan menestystekijät, kybernetiikka aseena
Perinteiset poliitikot eivät tieteestä välitä. Kiistat on ratkaistu käyttämällä sopivasti valtaa: enemmistö puhukoon. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaisuutta palveleva asenne. Komento-pohjainen johtaminen toimii entistä huonommin kriisiytyneessä yhteiskunnassa, missä tulkintoja on niin monenlaisia. Kybernetiikka esittelee tiedosta ja ymmärryksestä lähteviä malleja. Tässä videossa alleviivaan valtakeskeisen ajattelun heikkouksia, mitä vääryyttä se saa aikaan. Video on pituudeltaan 63 minuuttia.…
-
S5 1 Systeeminen ajattelu ja tiedonintressit
Miksi valita? Kestävän kehityksen ongelmat ovat moniulotteisia ja riippuvuussuhteita täynnä. Systeeminen ajattelu antaa työkalut analysoida ja ratkaista tällaisia ongelmia kokonaisvaltaisesti. Sisältö: Systeemitieteet ja kybernetiikka Kompleksisuusteoria ja verkostoanalyysi Viable System Model ja systeeminen johtaminen Esimerkkihaasteet: Miten hallita resurssien käyttöä globaalisti siten, että ympäristön kantokyky säilyy?
-
S4T Systeemitiede
Systems science, also referred to as systems research or simply systems,[1] is a transdisciplinary[2] field that is concerned with understanding simple and complex systems in nature and society, which leads to the advancements of formal, natural, social, and applied attributions throughout engineering, technology and science, itself. To systems scientists, the world can be understood as…
-
Sinulle: TENTIT!
Perustason tentit alkavat perusteista, yliopistojen kandi-tasolta, ja ne on luotu tekoälyavusteisesti lähdeaineistosta, jolla on kymmenien vuosien kiistattomat perinteet: Systeemiajattelu: Kybernetiikka: Systeemitiede: Kaikenteoria ja tieteellisen ajattelun arkkitehtuuri: Uusi tieteen filosofia:
-
Yhteiskunnalliset sovellukset
Niklas Luhmann on viime vuosisadan arvostetuimpia yhteiskuntatutkijoita (sosiologi). Hän periaatteensa Ten systems on hyvä yhteiskuntamallinnuksen merkkipaalu, koska se on holistinen ja soveltaa systeemikäsitystä kymmeneen eri suuntaan. IT-alalla kybernetiikka näkyy tuotteissa ja palveluissa selkeästi, vaikka siitä ei julkisuudessa näin puhuta. Julkisella sektorilla systeemistä puhutaan paljon, yleensä tarkoittaen sitä, että systeemiä on vaikea ohjata (osaaminen puuttuu). Muillakin…
-
Tieteen peruskäsitteet ja lähtökohdat
Metayliopiston tutkimuksellinen viitekehys on mahdollisimman universaali. Perustelut: Suuri systeemienteoria (GST) on ollut aivan olennainen edistysaskel IT-alan ja mallintamisteknologioiden synnyssä sekä myös monitieteellisyyden teorioiden pohjalla (L. von Bertalanffy). GST tulee olemaan avain tulevissakin tieteenfilosofian haasteissa, aiheuttamaan uudenlaisia vipuvaikutuksia. Kuvassa mukaeltu käsitys alkuräjähdyksen kulusta (G. Henriques), laajennettuna uuteen tiedekäsitykseen, Science 2.0, joka sopii yhteen 2000-luvun modernin teknologian…
-
Näkemys Metayliopisto-kirjojen tarkoituksesta kirjoittajineen, ChatGPT
Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineenä, ajatuksena luoda riippumatonta tutkimustietoa vallitsevan yliopistosysteemin ulkopuolella, ottamaan huomioon autoritäärisen systeemin haasteet tulkita itseään ja yhteiskuntaa. Ensimmäinen missioesite löytyy tästä linkistä. Metayliopiston tarkoitus ei ole kahdeksassa (8) vuodessa juurikaan muuttunut, mikä kertoo valinnan toimivuudesta, mutta sisäinen kompetenssi on kehittynyt yhä laaja-alaisemmaksi tieteen ja monitieteellisyyden osaajaksi, uuden teknologiankin avulla…
-
Systeemitieteen lähestymistapa luonnonfilosofiaan
Luonnonfilosofiaan liittyy kiinteästi sekä universaali näkemys että erityisiä näkemyksia, kontekstista riippuen. Alla kuvassa niiden väliset totuusehdot. Universal = “All” (E.g. “All humans are mortal”) Particular = “Some” (E.g. “Some humans are American.”) Singular = “This”. Systeemifilosofisen lähestymistavan ”metasysteemi” (wiki/Meta-system) perustuu kahdeksaan pääteemaan (A-H). Valitut symbolit muodostavat koherentin kehyksen ihmisen ymmärrykselle. Tämä ”primeval atom”- metamalli liittää…
-
Kuusi innovatiivista systeemitiedekirjaa konteksteina
Tämä sivu esittelee tieteen näkemyksiä erittäin laajasta horistontista, ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen tähdäten, systeemitieteen kompetenssilla. Kuvassa olen vierailemassa Kopernikuksen kotimuseossa modernin tieteen keksijän kunniaksi. Hän on esikuvani urheudessa edistää asiaansa. Alla olevat podcastit on nauhoitettu suoraan ChatGPT-dialogeista. Alla erittelyt jokaisen näkökulman tarkoituksista ja tarkennuksista AI:n mukaan. Nauhoitusten keskellä voi olla taukoja (max 10 sek) ChatGPT:n latausviiveistä johtuen…
-
Kehitys-psykologia
Psykologia liitetään yleisimmin ihmisen ymmärtämiseen, mutta laajennettuna se kuvaa organisaatioiden käyttäytymistä sekä ulkoapäin että sisältäpäin ja verkostoissa. Suuri systeemienteoria tutkii käyttäytymistä, eri aloja, ja sitä kautta se liittyy vankasti psykologiaan, ovathan Pavlovin koirakokeet tunnettu alan käsite. Tässä esityksessä valtio kuvataan eräänä systeemisenä mallina, verrattuna reduktionistiseen näkemykseen, minkä AI videon alkajaisiksi esittelee. Kehityspsykologia on mainio termi…
-
Tieteenfilosofia F2 syntyy nykyisestä (F1)
Oheinen keskustelu ChatGPT:n kanssa on edistynyt esimerkki tekoälyavusteisesta oppimisesta ja opettamisesta: https://chatgpt.com/c/b22c9619-79eb-4978-9423-700c8720b0ce Parin tunnin dialogi aiheesta “Uusi tieteen filosofia” päättyi alla kuvatulla tavalla. Oheisesta linkistä alkaen voit arvioida käsitellyn metodiikan merkitystä tieteelle ja tieteenfilosofialle systeemisestä näkökulmasta, ottaen omalla tavallasi huomioon parhaat tutkijat, jotka tieteen osa-alueita ovat jo meille valmistelleet, mutta joita tässä kontekstissa ei maailmanlaajuisestikaan…
-
Semiotiikan voimannäyte; Get stronger mentally and physically from knowledge
Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?” Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa,…
-
6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä
Olen kirjoittanut sarjan kirjoja tieteestä ja halusin käydä läpi niiden tarkoitukset avoimen tekoälyn kanssa – otsikkotasolla, että saisko se käsitystä niiden aiheiden merkittävyydestä. Kirjoja on kuusi (kuva). Olen IT-alan ja systeemitieteen tohtori ja se näkyy tietenkin kirjojen luonteessa. IT-alan väitökseni jälkeen olen tutkinut systeemitiedettä ja kybernetiikkaa. Tältä pohjalta kysyin ChatGPT:ltä, että voisimmeko alkaa selvittelyn tämän…
-
TOE – book: Motto with 18 essential purposes
In English 18 main topics of the coming book: Theory Of Everything are: 1. Featherlight touch on science: knowledge, reason and understanding 2. Core and criteria of philosophy of science starts by symbols and semiotics 3. Integral theory and holism are combined into specific transdisciplinary research 4. Four ways to create knowledge: 1) analysis, 2)…
-
Sellaista symboliikkaa, logiikkaa ja pragmatiikkaa, mihin ei nykytutkimus eikä bisnes, eikä valtiovalta pysty!
Olen halunnut oppia ymmärtämään symboliikan todellisen arvon ihmisille aina siitä lähtien kun väittelin tohtoriksi symbolisesta analyysistä (v. 2008). Nykykulttuurissa symboliikan voima olisi hätkähdyttävän suuri, mikäli ihmiset pystyisivät soveltamaan sitä muutenkin kuin hymiöitä valitsemalla. Grimmin satu kultakalasta ja kalastajasta on monivaiheinen ja yllättävä. Se kertoo ihmisen ahneuden kierteestä, mutta toisaalta myös universaalista oikeudenmukaisuudesta. Kyltymätön ihminen saa…
-
Symbolinen ja systeeminen näkökulma; kaksi yhdistyvää aikakautta ja paradigmaa
Ajattelun tulee olla notkeaa, mutta sopivan kriittistä ja ideointia suosivaa. Kehittyneet aivot eivät karta rajoja ajattelun eri muotojen välillä, koska ne tukevat toisiaan luovassa työssä. Tässä videossa esitellään symbolinen ja systeeminen ajattelun suuntaus. Kumpikin paradigma, symbolinen sekä systeeminen ajattelun periaate, ovat elintärkeitä osaamisen ja oppimisen alueita, kehittyvässä IT-yhteiskunnassamme. Symbolisella puolella muodostamme tavoitteita, tulkintoja ja tunteita,…
-
Tieteellinen kaksintaistelu, haastaminen vai sopu?
Kautta aikojen käsitykset tiedosta ovat herättäneet intohimoja ja taistelunhalua, varsinkin keskiajalla. GST on kaikkine vaikutuksineen yksi suurimmista oivalluksista koskaan.
