Kategoria: Yleistä

Toimivuuden tavoittely Hyvyyden tavoittelu Kestävät arvot Inhimillisyys ja lämpö Objektiivinen käsitys luonnon tilasta

Avainsanat uuden tieteen olemukseksi on saatu teeemasta nimeltään ”Massive Transformative Science”, ”Massiivinen transformatiivinen tiede”. Käsitteellä on taustansa merkittävimpien innovaatioiden terminologiassa: ”Massive innovation purpose” on Googlen kehitysjohtajan Ray Kurzweilin tapa kuvata geneerisellä tasolla teknologian mullistusten haasteita ja mahdollisuuksia. Transformatiivista tutkimusta voimallisimmin maailmalla edistää National Science Foundation (NSF). Metayliopisto on valinnut vuoden 2021 teemakseen transformatiivisen tieteen, koska…

Tämä esitys on kuultavissa podcastina täällä. Alkusanat Kirjoittamisen aiheena suunnittelutiede on kiinnostava, mutta haasteellinen. On päivänselvää, ettei eri tiedekunnista ja laitoksista valmistuneilla ihmisillä ole vertailukelpoisia taitoja suhteessa suunnittelun taitoihin, vaikka jokaisella alalla tarvitaan tietynlaista kehittymistä ja järjestelmällisyyttä. Itse asiassa suunnittelua ei ole yleispätevästi edes määritelty. Parhaita suunnittelua edistäviä aloja ovat liiankin pedanttisiksi kehittyneinä tietojärjestelmätieteet ja…

Millaiseksi tieteen tulisi muuttua, laadultaan ja aikaansaannoksiltaan? MILLAISTA TIETEEN TEON TULISI OLLA? α) TAVOITTEELLISTA  π) LUONTEELTAAN YHDISTÄVÄÄ  χ) VIESTINNÄLLISTÄ  ΔΨ) MENETELMÄOPPIA  β) SYSTEEMISIKSI MALLEIKSI HUIPENTUVAA  μ) TIETOTEKNIIKKAAN KYTKEYTYVÄÄ  τ) ONGELMIA RATKOVAA  Ω) TASAPAINOON PYRKIVÄÄ 🙂 Metayliopiston tarkoituksena on luoda käsitystä ideaalisesta tieteestä. Kyberneettinen maailmankuva rakentuu osoitteessa www.metayliopisto.fi

Puolen vuoden urakoinnin seurauksena syntyi Suunnittelutiede, ensimmäinen suomenkielinen kirja tärkeästä aiheesta, mistä Länsimaissa ei tiedetä juuri mitään. Siitä huolimatta puhutaan kyberturvasta, kyberrikollisuudesta, kyberavaruudesta ja monesta muusta vastaavalla etuliitteellä alkavasta aiheesta. Etuliitteen merkitystä ei osata. Tämä kirja tieteenaloineen on tarkoitettu kuromaan umpeen keskeneräisyyden ja perfektionismin välistä aukkoa. Tervetuloa kybernetiikan ja systeemitieteen huippuseuraan!

Maailmantilaa kuvaa omalla tavallaan tämänkin kirkollisjärjestön (Neat Church) tilanneavaus: We live in chaos. When I look at the world around me chaos is what I see. I see a government divided that cannot get along with itself. I see people who are hurting. I see disease and sickness … Ymmärtääkö koululaitos tai yliopistosysteemi maailman tilaa?…

Neljässä vuodessa perustamani foorumi Metayliopisto on kulkenut läpi käsitteiden viidakon, tieteen teorioiden ikiaikaiset haasteet, rämpinyt koulutusjärjestelmämme huipulle, tutkinut parhaat teknologiat ja linjannut tekoälylle vastuullisen suunnan, mikä kaikki on huipentumassa VASTUULLISEN ÄLYKKYYDEN julkaisusarjaksi asianomaisine IT-ratkaisuineen vuonna 2021. Tuhansien postausten, satojen videoiden ja noin 10 kirjan muodossa systeeminen metodiikka alkaa kuoriutumaan esiin kuin Fenix-lintu tuhkasta, kybernetiikkaa elinvoimakseen…

Sama aihe podcastina täällä: http://metayliopisto.fi/suunnittelutiede_manifesti_27082020/ Zach Jarou: “Deming described his “System of Profound Knowledge” as a lens to approach improving complex systems.”

On päivän selvää, että tietyissä ammateissa toimivat ja parhaiten koulutetut ihmiset ovat suunnittelutehtävissä edistyneempiä kuin esim. sosio- tai ihmistieteilijät, joilla ei ole tukenaan mitään konkreettisempaa formalismia… puhumattakaan poliitikoista, tai edes juristeista… Siksi on syytä määritellä mitä suunnittelu ihanteellisimmillaan olisi – edistämässä kaikkea hyvää ja mahdollisimman monipuolisesti. Ohessa siitä seloste ja linkki podcastiin. Sisältö podcast-muodossa löytyy…

Valistuneimmat tutkijat ja kaikki fiksut ammattilaiset ovat odottavalla kannalla: megatrendien lisäksi tiede ja teknologia voivat harpata megaloikkia eteenpäin. Tekoälystä on kautta aikojen puhuttu siinä roolissa, mutta yhtenäistä teoriaa tekoälylle ei ole (paitsi Global brain ja Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn kirjasarja). Instrumentalismi tunnetaan periaatteena, millä olemassa olevaa teoriaa voi hyväksikäyttää uusia teorioita ja universaaleja lakeja luotaessa. Se…

Kansalaisten käsitys tieteestä ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta vaihtelee puritaanisesta ajattelunvapauden kadottamisesta parapsykologian kaikkiin asteisiin (pähkäilyä siitä TIEDE-lehdessä). Se on liian iso skaala kenenkään hyväksyä, joten kiistanalaisuus saa tieteestä kansalaiselle aikaan arvottoman mielikuvan. Tiede ei kuitenkaan ole maailmaa isompi asia, vaikka se voi tarkastella koko universumia ja kaikkea mitä yleensä on olemassa. Käsityksen tieteestä ei saa rajoittaa…

Linkistä avautuva podcast ideoi uutta näkökulmaa tieteen tekoon. Täydellisen monialainen näkökulma (metadisciplinary) lähtee suoraan tiedon käsitteestä ja se auttaa tutkimaan ilmiöitä, joiden luokittelu edes ei ole kunnolla mahdollista.Supertiede tässä videossa – jopa maailmanlaajuisesti katsoen uutena linjauksena – perustuu käsitykseen mitä kybernetiikka ja systeemitiede olisivat parhaimmillaan tuottamassa lisäarvoa perinteiseen perustutkimukseen ja soveltaviin tieteisiin. Video (audio) perustuu…

Kybernetiikka on viisauden ja säätyvyyden tiedettä ja käytäntöä. Ensimmäinen audiosarja siitä avautui 16. heinäkuuta 2020. Se koostuu parin minuutin esityksistä, jotka käytännössä ovat Supertiede-kirjan sivuja. Kirja on niin systeeminen ja modulaarinen, että jokaisella sivulla on oma teemansa kuvineen, ja sen ansiosta siitä saa mainioita podcast – palasia, joita itse kukin pääsee kuuntelemaan vaikkapa aamulla hampaita…

Mikä olisi paras tapa opiskelijan ja työelämän ammattilaisen kehittyä monialaiseksi yhteiskunnan osaajaksi – olipa roolinsa mitä tahansa. Systeemitiede lienee paras tieteenala sitä kehittymistä pohjustamaan. Tässä kirjassa, erityisesti kybernetiikan kautta, kuvataan Supertiede ytimekkäänä metodiikkana, systeeminä, määrittelemään oiva kehittymisen opinala: vuorovaikutusten tiede. “Cybernetics is the super science of interconnectedness.“ Supertiede-kirjasta on nyt saatavilla e-kirja edullisesti, hintaan 30€.…

Kaikki mitä tieteestä tiedetään, mahtuu monikkoon: ontologia (1), epistemologia (2), metodologia (3), paradigma (4) ja näkemys (5) vaiheineen (6), toteutuksineen (7) Vieraat sanat (1-7) voi kansanomaistaa näin: olevaisuuden käsitteet (1), tieto-oppi niille (2), teorioiden perusteet (3), välttämätön ajattelutavan muutos (4) sekä teknologia (5) kehittää yhteiskuntaa (6) varustettuna perusteluilla (7) miten tämä kaikki uusi saadaan toteutettua.…

Kansalaisina meillä on oikeus vaatia hallinnolta, että ainakin pahimmat vääryydet kumotaan. Maailman tässä tilassa, kesällä 2020, se ei olekaan helposti saavutettavissa. Yritetään edes määritellä mistä silloin olisi kysymys. Tietoa Supertiede – kirjasta, mm. Bookyn sivustolla.

Flexible integration is a prerequisite for the integration of society The term “super-science” has so far been used in informal expressions to emphasize the unifying importance of disciplines or advances to excellence. I got the idea to create a mission and vision for it from the theories and descriptions of cybernetics decades ago: “Cybernetics is…

Viimeistellessäni Supertiede – kirjaa maailmanlaajuinen pandemia putkahti loppuvaiheissaan ikään kuin yllättäen tutkimusaiheeksi selvittää miten yhteinen äly nyt toimii, ja mikä olisi ideaalinen, tieteellinen näkemys holistiseksi johtamisen ja organisoinnin välineeksi, jolla paras mahdollinen älyllinen tuki tietojärjestelmäarkkitehtuureineen edistää maailmanlaajuista terveyttä ja hyvinvointia, unohtamatta tietenkään taloutta. Tästä kuvasta selviää paljon asiaansa vihkiytyneelle katsojalle, ainakin keskeinen sanasto on näkyvillä.…

Sana hybridistrategia kuulostaa juhlavalta. Suomen koronastrategiaan se otettiin mainoslauseeksi. Olen esitelmöinyt hybriditekoälyn konferenssissa (Espanjassa Hybrid AI, HAIS’2008) väitökseni johdosta ja siitäkin syystä, että olen käyttänyt hybridohjelmointitapaa pitkään. Siten hybridiset käsitykset ovat tuttuja. Valtion ilmaisema monikko (Testaa, Jäljitä, Eristä, Hoida) on vain osatotuus koronan kuumasta perunasta, koska siitä puuttuu yhteiskunnan avautumisen askeleet, joista on vaikea luvata…

Pahoin kriisiytyneessä maailmantilassa eksytään monesti paniikissa tekemään hölmöyksiä tai sellaista, mikä lämmittää vain hetken (asiaankuuluva vertaus). Jos ongelmia aina ratkotaan hekuman ehdoilla, joudutaan sama pyörä keksimään uudelleen. Liberalisteille se käy. Viisautta on se, että ymmärretään todellisuus ja konteksti, jotta voidaan luoda kestävä systeemi konseptia toteuttamaan (metakognition päätermit). Supertiede tullee avaamaan uuden aikakauden. Supertiede on kokelma…

Vuoden 2020 kontekstissa tulee usein mieleen Albert Einsteinin mietelause: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”. Se pätee erityisesti vaikeimpiin ongelmiin. Siksi valittaessa päättäjiä katastrofaalisesti epäonnistuneiden hankkeitten korjaamiseen, ei pidä valita samoja henkilöitä, eikä edes samalla tavalla ajattelevia henkilöitä. On arvostettava kokemusta, viisautta, monialaista tietämystä, joustavuutta ja…