-
IT-alan arkkitehtuurien voima ja menetetyt mahdollisuudet
IT-alan koulutuksessa ei vielä ole osattu nähdä “isoa kuvaa” eli systeemisyyden kaikkia ulottuvuuksia. Soft systems methodologia on keino selvittää ongelmien palautelenkkejä ja rajoituksia, kun taas systeemienteoria on tapa tutkia mitä tahansa käyttäytymisen ja tieteen aluetta juurisyineen ja aikomuksineen. IT-alan rakenteista on lähes mahdotonta ottaa selvää kovin laajasti, jos ei ole omaksunut systeemistä metodiikkaa, kuten GoodReason. […]
-
Systeemien teoria ajattelun inspiroijana
Mielenkiintoinen kysymys on, kumpi näkökulma tarjoaa enemmän virikkeitä uuden edistämiseen, tarkka pitäytyminen konkretiassa yksityiskohtien kautta, vai teoreettinen näkökulma “back to basics”? Vastaus riippuu tarkastelijasta ja hänen tutkijan taidoistaan, tai myös henkilön käytännön valmiuksista, kuten taitelija tuottamassa tuhannetta maalaustaan vaativille markkinoille. Tässä videossa korostetaan systeemien teorian universaalisuutta ja selkeyttä avartamassa kehittäjänsä mielen maisemaa alariippumattomasti, jatkumona. Systeemienteoria […]
-
Energiasektorin arveluttava tila toimi tietolähteenä Innovointiprosessin suunnittelussa; video
Energia-ala ilmaistuna systeemisin menetelmin.
-
Video selostaa Googlen menestystekijänä, Innovaatiokirjan demo 1
Tämä video kuuluu GoodReason – demosarjaan, mikä muodostaa Innovaatiokirjan osan 4 sisällön. Sen kesto on 36 minuuttia. Sisältö: OSA 4 – tietämyksen metamalli 1. α Google, miksi se sopii demonstraatioksi ja tutkimuskonseptiksi? 2.π Google, miten ilmiö on syntynyt? 3.χ Google, kuinka tutkia ”ääretöntä” hakunopeutta ja sen käyttöä 4.ΔΨ Googlen luomat paradigmat 5.β Googlen evoluutioprosessi ja […]
-
Videon aiheena Kansanterveys, systeeminen iso kuva hyvinvoinnista
Kansanterveys toteutuu meistä jokaisessa omalla tavallaan. Poliitikot ovat ristineet sen hyvinvoinniksi, vaikka suurin osa sen resursseista ja kustanuksista menee terveysongelmien ja sairauksien tuottamien haasteiden käsittelyyn. Tässä esityksessä luodaan tutkimuksellinen jännite. Aloitus tehdään määrittelystä ja tutkimuksen neljästä näkökulmasta kohti organisoitumista, lopussa tiivistys millainen kansanterveyssektori olisi yhtenäisenä systeeminä. Kaikki asiat ja kuvaukset on perusteltu kirjoittamisprosessin sallimissa rajoissa, […]
-
Mikä olisi kaikkein ilmaisuvoimaisin ja kehityskelpoisin oppimisen ja kehittymisen metodiikka?
Nyt täytyy lähteä liikkeelle aivan perusteista 🤔 Mitä tieto on ja miten se jalostuu tietämykseksi? Entä mitä viisaus on? Opetetaanko näitä aiheita yliopistoissa, entä työelämässä? Viisautta on etsittävä filosofien luota. Systeemien filosofia on puolestaan aikomusta ymmärtää maailmaa systeemisen paradigman kautta, ja tietämys kuvautuu mm. SECI-mallissa spiraalina, jossa se muuttuu vuoron sisäiseen (tacit) ja vuoroin selkeästi […]
-
Valitse mikä tahansa aihe, neuvon kuinka siitä tulee systeeminen idea!
Systeemitiede
-
Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!
Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä. […]
-
Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.
Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään “mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää “mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen, […]
-
Agile – manifesto mullisti softa-alan – unohten tieteen näkökulman. Metayliopisto keskittyy siihen.
12 kultaista periaatetta (teoriaa) muodostavat Metatieteen perustan Hämmästyttävä ketju teorioita on mahdollistanut oppimisen yhä pidemmälle ja syvemmälle ja laajemmalle monitieteisyyden ytimeen. Videossa kuvattu ketju on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä innovaatio, sillä fokus ei katoa tietomäärän lisääntyessä, vaan päinvastoin: idea kiteytyy metatieteen kautta vastuullisen tekoälyn aihepiiriin kattamaan koko yhteiskunta, teknologia ja jopa luonto politiikkoineen (vai pitäisikö se […]
-
Maailman ongelmat painavat; Näkyykö Brexitin päässä valoa?
Brexitistä on tulemassa poliittisen päätöksenteon rappion symboli Eroa EU:sta on Englannissa pohdittu useita vuosia, eikä valtakunta ole päässyt käsitykseen ollakko vai eikö olla (Hamletin teema)? Parlamentin ylä- ja alahuoneet ovat jumittuneet samaan aiheeseen vuosiksi ja kuningattaren arvovalta heikentynyt, koska joutuu mukautumaan pääministerin esityksiin pitipä niistä tai ei. Kaiken huipuksi koko EU:n ylimmät elimet jatkuvassa päätösvalmiudessa: […]
-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa […]
-
Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti
Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]
-
Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit
Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä, […]
-
Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.
Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon. Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi […]
-
Tekoäly on poikkitieteellinen kehittämisen paradigma; Urheilu on sen mahdollista työmaata
Tein oheisen videon idean laajennuksena urheilutapahtumaan, missä olin kehittämässä tietyn osuuden. Siinä pääsin teeman tarkoitukseen käsiksi. Urheilun liikevaihto on Pohjois-Amerikassa suurempi kuin Suomen budjetti, joten melkoista bisnestä se on.
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat […]
-
Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä
Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]
-
Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!
Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin […]
-
Osaavatko ihmiset rakentaa laadukkaita organisaatioita, tiimejä ja sitä kautta edistää uutta hyvää eri muodoissaan?
Kesäistä pohdittavaa kuinka pitkälle (enää) riittävät ihmisten sosiaaliset ja älylliset taidot? Onko Kiina ainoa maa maailmassa, joka saa aikaan uusia ideoita ja jopa ihan tulvimalla? Millainen on ihmisten yhteistyökyky Suomessa? Mitä eniten puuttuu? Minkä puutteesta kertovat maailman poliittinen tilanne, EU:n problematiikka ja kansojen kuohunta? Mikä on kaiken tiedon ydin ja yhteiskunnan perusta? Vastauksia tässä videossa […]
-
Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan
Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on […]
-
Älykkyyden lajeista meta-meta-älykkyys uutena linjauksena sopisi parhaiten tekoälyn edistämiseen
Älykkyyden lajeja tunnetaan useita. Kiteytynyt sekä joustava älykkyys ovat jo melkoiset vastakohdat, joista edellinen liittyy kokemukseen ja hiljaiseen tietoon, ja jälkimmäinen taitoon tehdä nopeita ratkaisuja, mitä piirrettä nykyaika aivan liikaa korostaa. Tekoälyn suunnittelu vaatii omat älykkyyden profiilinsa Uutta tekoälyä ei synny peliälyn ja nopean reagoinnin kautta, vaan harkiten, nousemalla perusongelman yläpuolelle näkemään kokonaisuus, samalla ymmärtäen […]
-
Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön
Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly […]
-
Kirja avaa näkymiä tekoälyyn; Vastuullisuus, tuottavuus ja integraatio sen ytimeen
Konstruktiivisessa tutkimuksessa tekoäly nähdään positiivisena kohteena tuottamassa kontribuutiota Vastuullinen tekoäly on Metayliopiston esittämänä paitsi monipuolinen systeeminen ajattelun tapa yhdistämässä ihmistä ja konetta, myös idearunko harppaamaassa yhä seuraavalle ja sitä seuraavalle askelmalle. Se ei siis ole pelkästään teknologiaa, kuten 99% alan esityksistä on. Missio ei ole vielä valmis; opittavaa ja elämää on vielä paljon jäljellä 🙂 […]
