-
Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!
Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä. […]
-
Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.
Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään ”mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää ”mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen, […]
-
Agile – manifesto mullisti softa-alan – unohten tieteen näkökulman. Metayliopisto keskittyy siihen.
12 kultaista periaatetta (teoriaa) muodostavat Metatieteen perustan Hämmästyttävä ketju teorioita on mahdollistanut oppimisen yhä pidemmälle ja syvemmälle ja laajemmalle monitieteisyyden ytimeen. Videossa kuvattu ketju on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä innovaatio, sillä fokus ei katoa tietomäärän lisääntyessä, vaan päinvastoin: idea kiteytyy metatieteen kautta vastuullisen tekoälyn aihepiiriin kattamaan koko yhteiskunta, teknologia ja jopa luonto politiikkoineen (vai pitäisikö se […]
-
Maailman ongelmat painavat; Näkyykö Brexitin päässä valoa?
Brexitistä on tulemassa poliittisen päätöksenteon rappion symboli Eroa EU:sta on Englannissa pohdittu useita vuosia, eikä valtakunta ole päässyt käsitykseen ollakko vai eikö olla (Hamletin teema)? Parlamentin ylä- ja alahuoneet ovat jumittuneet samaan aiheeseen vuosiksi ja kuningattaren arvovalta heikentynyt, koska joutuu mukautumaan pääministerin esityksiin pitipä niistä tai ei. Kaiken huipuksi koko EU:n ylimmät elimet jatkuvassa päätösvalmiudessa: […]
-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa […]
-
Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti
Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]
-
Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit
Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä, […]
-
Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.
Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon. Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi […]
-
Tekoäly on poikkitieteellinen kehittämisen paradigma; Urheilu on sen mahdollista työmaata
Tein oheisen videon idean laajennuksena urheilutapahtumaan, missä olin kehittämässä tietyn osuuden. Siinä pääsin teeman tarkoitukseen käsiksi. Urheilun liikevaihto on Pohjois-Amerikassa suurempi kuin Suomen budjetti, joten melkoista bisnestä se on.
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat […]
-
Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä
Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä ”Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]
-
Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!
Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin […]
-
Osaavatko ihmiset rakentaa laadukkaita organisaatioita, tiimejä ja sitä kautta edistää uutta hyvää eri muodoissaan?
Kesäistä pohdittavaa kuinka pitkälle (enää) riittävät ihmisten sosiaaliset ja älylliset taidot? Onko Kiina ainoa maa maailmassa, joka saa aikaan uusia ideoita ja jopa ihan tulvimalla? Millainen on ihmisten yhteistyökyky Suomessa? Mitä eniten puuttuu? Minkä puutteesta kertovat maailman poliittinen tilanne, EU:n problematiikka ja kansojen kuohunta? Mikä on kaiken tiedon ydin ja yhteiskunnan perusta? Vastauksia tässä videossa […]
-
Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan
Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on […]
-
Älykkyyden lajeista meta-meta-älykkyys uutena linjauksena sopisi parhaiten tekoälyn edistämiseen
Älykkyyden lajeja tunnetaan useita. Kiteytynyt sekä joustava älykkyys ovat jo melkoiset vastakohdat, joista edellinen liittyy kokemukseen ja hiljaiseen tietoon, ja jälkimmäinen taitoon tehdä nopeita ratkaisuja, mitä piirrettä nykyaika aivan liikaa korostaa. Tekoälyn suunnittelu vaatii omat älykkyyden profiilinsa Uutta tekoälyä ei synny peliälyn ja nopean reagoinnin kautta, vaan harkiten, nousemalla perusongelman yläpuolelle näkemään kokonaisuus, samalla ymmärtäen […]
-
Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön
Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly […]
-
Kirja avaa näkymiä tekoälyyn; Vastuullisuus, tuottavuus ja integraatio sen ytimeen
Konstruktiivisessa tutkimuksessa tekoäly nähdään positiivisena kohteena tuottamassa kontribuutiota Vastuullinen tekoäly on Metayliopiston esittämänä paitsi monipuolinen systeeminen ajattelun tapa yhdistämässä ihmistä ja konetta, myös idearunko harppaamaassa yhä seuraavalle ja sitä seuraavalle askelmalle. Se ei siis ole pelkästään teknologiaa, kuten 99% alan esityksistä on. Missio ei ole vielä valmis; opittavaa ja elämää on vielä paljon jäljellä 🙂 […]
-
Tulevaisuuden päätavoitteeksi IT-alalle ja tekoälylle tietämyksen integrointi; Metayliopiston kirjasarja edistää sitä
Filosofien ja loogikoiden kunnianhimoisena tavoitteena on vuosituhansien ajan ollut tutkia, selittää ja ohjelmoida universaali tiedon polku: Miten tiedämme? Mitä tiedämme ja mitä emme? Miten voimme parasta tietoa käyttää? Video näyttää miten Metayliopisto on sitä jo edistänyt. Kirjat ovat idean luonnostelua eteenpäin, vaihe vaiheelta, painopisteenä yhteiskuntatason tekoäly. Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly: ISBN 978-952-69143-0-5 (linkki) Vastuullisen Tekoälyn Paradigma: ISBN […]
-
Paradigmakirja esittelee kehittymistä uudelle yhteiskunnan tasolle, se on sosioteknisten järjestelmien emergenssiä
Paradigma tarkoittaa uutta ajattelun tapaa ja uutta käytäntöä Tekoälyn suhteen nykyisin puhutaan aalloista. On sallittua ja suositeltavaa esittää käsityksiä jopa neljännestä aallosta. Yhteiskunnallinen AI-paradigma tulee olemaan se neljäs aalto Yhteiskunnan kriisiytymiseen vastapainoksi tämä Paradigmakirja esittelee täysin positiivisen vastakohdan, missä esille tulevat jo demo-moodissa tieteen parhaat avut luoda yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, korkeaa teknologiaa, uusia yhteistyön malleja, ekosysteemien […]
-
Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma
Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kuinka on mahdollista, että […]
-
Meta-video kertoo esityksistä
Metavideo on video videoista. Näin yksinkertaista on meta-ajattelu 🙂
-
Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa
Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]
-
Tekoälylle kognitiivinen arkkitehtuuri; Metateoria esittää ajattelun osa-alueet yhteiskuntakehitykseen
Ihmisen ajattelun ja tekoälyn potentiaalin tunnistaminen vaatii melkoisen teoriatuen taakseen Olen kehittänyt systeemistä metodiikkaa 10 vuotta tarkoituksena luoda Computational Thinking – konsepti. Siihen kuuluvat nyt 10 tärkeää aluetta: Metatekoäly on laaja-alainen metateoria. Tärkeimmät osat siinä ovat: 1 Semantiikka ja koodi 2 Takaisinmallintaminen 3 Symbolinen paradigma 4 IT-alan metodologiat 5 Translaatiotekniikat 6 Arkkitehtuurit 7 Systeemiajattelu 8 […]
-
Monitaiteellinen esitys mitä tieto on? Metayliopisto suosittaa ajattelemaan
Universaali käsitys tietämisestä ja filosofiasta ja pragmatiikasta visualisoituna (3 minuutissa) Metayliopisto luo uutta käsitystä tiedosta. Se on höyhenen kepeä, herkkä, mutta myös formaali, ymmärrettävä ja käytännönläheinen. Tiedolla on monta luontoa 🙂 Tästäkin mega-metavisiosta pian ilmestyvässä kirjassa Vastuullisen tekoälyn paradigma.