Kategoria: Videot

  • Edistävätkö vai estävätkö yliopistot tietoa? Kokemuksia systeemiajattelun yhteistyöstä

    Yhteiskunta on antanut yliopistoille kolme tehtävää: opettamisen, tutkimisen ja yhteiskunnan edistämisen. Metayliopiston starttaajana pidän itseäni erinomaisena yhteistyökumppanina jokaisele yliopistolle jokaisessa näistä tehtävistä. Alkusyksystä 2017 valitsin kolme tiedekuntaa ja kontaktihenkilöä, joilla on jotakin käsitystä systeemeistä. Nyt kävikin niin, että yksikään näistä ei 30 viestin tiimellyksessä sanallakaan viitannut itse asiaan eli Metayliopiston videoaineistoon ja kaikkeen runsaaseen materiaaliin,…

  • Pelittääkö tulevaisuuden tutkimus Suomessa ja maailmanlaajuisesti?

    Jokainen systeemien teoriasta ja säätöteoriasta vähänkään tietävä muistaa, että systeemillä tulee olla asetusarvo, johon se vertaa mittausta ja palautetta ja sitä kautta se kykeee organisoitumaan tulevaisuutta vastaavaan tilanteeseen. Itseorganisoituminen, oppiminen, aikasarjamenetelmät, ennakointi ja sulautuminen ympäristöönsä ovat jaloja taitoja. Niitä kuvataan kybernetiikassa neljänä eri tasona. Tulevaisuuden ymmärtäminen on viable-mallissa liitetty älykkyyteen, koska se vaatii monialaisuutta, objektiivisuuttakin…

  • Palvelevatko yliopistot vain eliitin etuja?

    Olen yrittänyt saada kontakteja yliopistoihin tarjotakseni tukea heidän systeemien ja prosessien ja koulutusten kehittämiseen. Nyt näyttääkin siltä, että mitä paremmin olen edistynyt itse asiassa, sitä torjuvampaa on vastaanotto. Minua on syytetty hybriksestä noin 20 kertaa (tähän mennessä, 6.9 klo 13) kun olen kertonut systeemiajattelun mahdollisuuksista heidän ja koko yhteiskunnan hyväksi. Kukaan professori ei ole suostunut…

  • Valtionkonttori ei osaa systeemiajattelua; tässä heille “Voittavien ekosysteemien Suomi”

    Olen seurannut Suomen ministeriöitten kehitystä, missä yhtenä teemana ovat ekosysteemit. Virkamiesportaalle tämä sana on muotia, eivätkä ehdi siihen syventyä, vaikka pikakoulutuksen saisivatkin. Se ei siis muuta heidän ajatteluaan Bloomin taksonomiassa “Create”-vaiheeseen, produktiovaiheeseen asti. Systeemiajattelu on silti niin syvällinen taito, että huippuammattilaiseksi pääsy vaatisi jopa vuosien itsenäisen työn. Sama pätee ekosysteemin idean ymmärtämiseen. Tämän takia hätäiset…

  • Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership

    Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen,…

  • Metayliopisto yhdistää konsepteillaan työelämän käytännöt ja tieteen metodit yhteiskunnan kehittämiseen

    Metayliopisto ja sen esittämä GoodReason – periaate ovat kognitiivinen innovaatio: keino ihmisen ajatella systeemisesti (System 2) mitä tahansa alaa ja kohdetta mistä tahansa näkökulmasta valitsemallaan tarkkuudella. Tämä on valtaisa lupaus yhdelle teknologialle tarjota lähes kaikkeen. Seuraavassa sitä selostetaan lähemmin. Metayliopiston taustaa luonnehtii kolme taustoittajansa työuran vaihetta Sellaista työuraa, millä yhtä sujuvasti tähdätään “nörttitasolta” alkaen työelämän…

  • Metayliopisto: Purposeful System with a Rigorous Touch to Society

    A brief presentation about the idea of Meta-university It begins from the IT – innovation to express anything in a computer, extending to artificial intelligence and using that knowledge in optimizing factories, networks and value chains. That was Erkki Laitila’s playground from 1977 to 1999. It is named here Best practices. The second phase means…

  • Pelastusta SOTE-kriisiin älykkäällä mallintamisella; näin selätät sen haasteet

    Kansalaisten verenpaineet ovat alkaneet nousta SOTE-hankkeen kriisiytyessä yhä uudelleen. Ministerien ahdinko näkyy käytöksessään selvästi. Miten koko systeemin uskottavuus pääsi taas kerran repsahtamaan? Esitys kaatui poliittisiin erimielisyyksiin ja kiireeseen Media on ainakin siitä yksimielinen, että kahden pääpuolueen subjektiivinen asenne vei hankkeen karille ja kun siihen liittyi epärealistinen aikataulu, ei pelastumiseen ollut mahdollisuuksia. YLE:n Merikanto taustoittaa ongelmia…

  • Suomen hallituskriisi tympäisee koko kansaa; miten päästä kriiseistä kokonaan eroon?

    Suomen poliittisessa historiassa kuluneet kaksi viikkoa ovat olleet perin merkillisiä. Perussuomalaisten sisäisestä äänestyksestä käynnistyi farssi ja joidenkin mielestä loikkaukset olivat oikeutettuja, kun taas toisten mielestä he lähtivät hillotolpalle ja ministeriaudin perään. En ota kumpaankaan kantaa. Silti on niin, että jos sallittaisiin puolueisten “ryöstöt” ilman kontrollia, milloin tahansa mikä tahansa puolue voisi hajota nähdessään tilaisuuden saada…

  • Voidaanko terrorismi poistaa kokonaan? Systeemiajattelu antaa ehdollisia vastauksia siihenkin

    Eurooppaan on levinnyt uusi tappamisen aalto. Siinä autoa käytetään terrorin levittämisen välineenä. Tietyt ääriryhmät haluavat lisätä kauhua sillä, entisten välineitten lisäksi.  Aseellisen väkivallan aiheuttamat kustannukset ovat 13.3% maailman bruttokansantuotteesta, eikä siihen edes kuulu sotiminen. Maailma on vaarallinen ja mentaalisesti järjetön paikka asua. Tämä on hyvä aihe systeemiajattelijoille ottaa asia haltuun. Viitekehyksiä ja rakentavia lähtökohtia Videossa…

  • Yhteiskunnan systeemien tutkiminen navigoimalla 10 skeeman avulla; globaali äly

    Tämä video on suomennos edellisestä. Yhteiskunta on systeemien systeemi; perusmuotoja olisi Luhmanin mukaan 10, mutta olen lisännyt niihin tuotannon, Kun näitä yhdistää unifikaatio-periaatteella, lähestyy kaiken ymmärtämisen ideaa; global brain.   Ideana on visuaalinen mallintaminen ja tietämyksen käsitteellistäminen: yhteiskunta funktioina. Video kestää hieman yli tunnin.      

  • Cross navigating society using 10 systems model; the Global Brain – approach

    This video (38 min) models society using Luhmann’s and Roth’s ten (10) systems model, extending the approach to cybernetics machine and the global brain theory. Laaja-alaista ajattelua yhteiskunnan eri puolilta Sisältö perustuu erittäin tunnetun sosiologin, Niklas Luhmannin ideoimaan yhteiskunta-malliin. Tässä aineistossa differentoituminen on keskeisiä piirteitä ja sen vastakohtana on yhdentäminen eli yhdenmukaisten piirteiden löytäminen. 10…

  • Kosmologia kolkuttelee ymmärryksen rajoja; tepsiikö systeemiajattelu siihen?

    Tiukin mahdollinen testi systeemiajattelun tekniikalle on kokeilla sitä taivaankappaleiden selittämiseen. Kosmologia ja avaruuden ymmärtäminen aiheuttavat kiistoja alan tutkijoiden yhteisöissäkin. Alkuräjähdys, pimeä aine, aikamatkustus, mustat aukot, evoluutioteoria ja lukuisat ilmiöt tuottavat vaikeuksia tieteellisiä haasteita parhaiden asiantuntijoiden ymmärtää toisiaan. Systeemiajattelu taipuu näköjään suhteellisen hyvin avaruuden kuvaamiseen. Se mitä tutkijat eivät ymmärrä, jääköön kuvaamatta. Tarustossa Yggdrasil oli myyttinen…

  • Ansaitsemme paremman tulevaisuuden: kriittinen analyysi ja ehdotus harkitun muutoksen käynnistämiseksi

    Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan? Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia…

  • Miten viestintä voi onnistua; systeemisen journalismin idea

    Journalismin tila puhuttaa. Suomessa HS ja YLE ovat napit vastakkain ja ihmiset muuttuneet kyynisiksi somen epätoivon ja raivon edessä. Viestinnän laadun parantaminen on todellinen haaste. Hölmöilystä ei hyödy kukaan. Arvostettu prof. Osmo A Wiio kehitti aikanaan viesinnän lait: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Taustaa hänen väitteilleen löytyy mm. Petro Poutasen esityksestä täältä (Wiio, O.A. (1978)…

  • Ihmisellä on huono tapa alistaa toista ihmistä; miten torjua addiktoituminen valtaan?

    Vuodet 2016 alkaen tullaan muistamaan kiihkeistä valtakamppailuista. Kaikilla tasoilla kuohuu USA:n johdosta alkaen. EU on menettänyt identiteettinsä, vaikka se on maailman vanhimpia kulttuurin kehtoja. Erityisesti Kreikka kärsii. Onko uusi Korean sota tulossa? Eikö ihmiskunta ole oppinut mitään tuhansissa vuosissa? Kognitiivinen ja systeeminen näkökulma addiktoitumisessa valtaan Kognitiivinen tarkastelu ei selitä vääristyneen vallankäytön muotoja ja käyttäytymistä vaan…

  • Metayliopiston metamorfoosi, 1. vuosi; kuinka kehittyä ja kehittää yhteiskuntaa

    Metamorfoosi tarkoittaa luonnossa muodonmuutosta, kuten toukka, joka kaivautuu kotelostaan, saa siivet ja lähtee lentoon. Tämä kielikuva sopii hyvin Metayliopistolle, joka aloitti vuosi sitten haastamalla tieteen ja käytännön ammattilaiset systeemisillä malleillaan, joilla voi kuvata periaatteessa mitä tahansa. Siten Metayliopisto ansaitsee selvästikin nimensä; se on meta-maailman kuvaaja. Mallin soveltaminen käytännössä Systeemisillä malleilla voi luoda ja kehittää periaatetasolla…

  • Yhteiskunnan menestystekijät, kybernetiikka aseena

    Perinteiset poliitikot eivät tieteestä välitä. Kiistat on ratkaistu käyttämällä sopivasti valtaa: enemmistö puhukoon. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaisuutta palveleva asenne. Komento-pohjainen johtaminen toimii entistä huonommin kriisiytyneessä yhteiskunnassa, missä tulkintoja on niin monenlaisia. Kybernetiikka esittelee tiedosta ja ymmärryksestä lähteviä malleja. Tässä videossa alleviivaan valtakeskeisen ajattelun heikkouksia, mitä vääryyttä se saa aikaan. Video on pituudeltaan 63 minuuttia.…

  • Systeemi-opiskelu on nopein tapa oppia monialaisuutta: demona lääketiede

    Olen kehittänyt tähän videoon systeemikeskeisen oppimisen periaatetta. Sovellan sitä lääketieteeseen, joka on tieteenaloista haastavimpia monellakin tavalla, ja liittyy selkeästi perustutkimukseen ja tulevaisuuden huimiin megatrendeihin (monet muut alat ovat suoranuottisempia). Videossa (55 min) ennustan tulevaisuuden kehitystä, että jatkossa terveys on informaatiota, John Sowan mukaista “tietämyssoppaa, mitä sovelletaan spesifisesti ihmisiin ja kollektiivisesti yhteisöihin ja kansoihin. Lääketieteeseen liittyy…

  • Kulttuurien ymmärtäminen sopii systeemiajattelun teemaksi; kohti parempaa politiikkaa (in English)

    Incentives to create an English presentation about culture come from Joanne Barclay’s messages to me about Cultural Entropy, which is an essential part of the Barrett Value System. Joanne has Cultural Leadership Group to promote this idea. In Finnish: Kulttuurientropia mittaa ihmisen ja organisaatioiden (systeemi) arvoja Barrettin kehittämällä pilarilla. Sillä voi tunnistaa ja ennustaa inhottavia…

  • Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta

    Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana…

  • Nyt kun puhutaan tekoälystä, digitalisaatiosta, IoT:stä, älykkäistä toiminnoista ja tuotteista kuten älyvaatteet, on hyvä määrittää voiko kirja olla älykäs ja millainen olisi älykirja: kyberneettinen malli kirjasta? Tämä selostus liittyy edelliseen postaukseen, mutta on itsenäinen osuutensa. Kybernetiikka tutkii kykyjä, kuten älykkyys, ottamatta kantaa missä se ruumiillistuu. Kirjailijan – kirjan ja lukijan välille muodostuu semanttinen ketju, missä…

  • Elinkelpoisen yhteiskunnan periaate

    Politiikassa ja tutkimuksessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Tätä termiä vanhempi ja “kestävämpi” on elinkelpoisen systeemin periaate (viable system model). Tässä videossa sitä valotetaan noin puolen tunnin verran. Sitä kautta tulee karkealla tasolla kuvattua termi yhteiskuntakybernetiikka. Siihen pääseminen edellyttää heikossa tilanteessa olevalta systeemiltä muunnosjohtamisprosessia. Se on – yllättäen – melko suoraviivainen periaatteeltaan. Käytännössä muutosta vastustaa eliitti…

  • Systeemiajattelun monipuolisuus ja kybernetiikan selitysvoima kohtaavat uudessa kirjassa

    Kirjallani on TYYTYVÄISYYSTAKUU pääkriteereillään. Ne ovat uutuusarvo, visuaalisuus, konkreettisuus ja kattavuus. Nämä ovat myös tieteen pääkriteereitä. Ajattelu ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tarvitaan se ajattelija sekä osapuolet, jotka keskenään panevat yhteiskunnan kuntoon. Lyhyt tiivistelmä kirjasta videona (11 minuuttia). Video on Metayliopiston Youtube-kanavassa, minne jatkossa videot tallentuvat.