Kategoria: Universaali ajattelu

  • Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!

    Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä. […]

  • Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?

    Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat […]

  • Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!

    Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin […]

  • Systeemisintä ja visuaalisinta tietoa tekoälystä koskaan!

    Ohessa muutama linkki Ohjelmointikirjan sisältöön: SISÄLTÖ: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi ESITTELY: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi Esite: Johdatus tekoälyohjelmointiin: Ohjelmointikirja Kirjassa on noin 200 kuvaa ja kymmeniä koodiesimerkkejä, malleja. Syntynyttä prototyyppiä käytetään seuraavissa kirjoissa työkaluna.

  • Tulevaisuuden päätavoitteeksi IT-alalle ja tekoälylle tietämyksen integrointi; Metayliopiston kirjasarja edistää sitä

    Filosofien ja loogikoiden kunnianhimoisena tavoitteena on vuosituhansien ajan ollut tutkia, selittää ja ohjelmoida universaali tiedon polku: Miten tiedämme? Mitä tiedämme ja mitä emme? Miten voimme parasta tietoa käyttää? Video näyttää miten Metayliopisto on sitä jo edistänyt. Kirjat ovat idean luonnostelua eteenpäin, vaihe vaiheelta, painopisteenä yhteiskuntatason tekoäly. Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly: ISBN 978-952-69143-0-5 (linkki) Vastuullisen Tekoälyn Paradigma: ISBN […]

  • Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma

    Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien […]

  • Meta theory to explaing anything; IT-ihmisille “kaiken” metamallintaminen on mahdollista

    On kummallista, että mallintamisen taidot eivät ole jalkautuneet koko yhteiskuntaan! Tätä videota ja tietolähdettä käyttäen jokainen kriittinen suomalainen voi selvittää onko Metayliopisto lähellä maailman kärkeä meta-mallintamisessa ja teorioiden käytön edistämisessä kohti käytännön sovelluksia. Suomessa filosofeilla on yleisimmän tason keskustelunsa ja spesifiset tieteenalat keskittyvät omaan fokukseensa. Niiden välissä on ammottava aukko, johon tämä metateorian idea sijoittuu. […]

  • Koheesio on tunnusomaista parhaalle yhteiskuntamallille; uskallatko lähteä tähän mukaan?

    Akateeminen keskustelu on kuollut ja yrityksillä näyttää olevan kovat piipussa Mitä siitä seuraa kun organisaatiot sulkeutuvat omaan missioonsa? Ei ainakaan yhteistä kehittymistä. Metayliopisto on kaikkien toimijoiden kaveri, sillä tiedekäsityksensä on korkeammalla (pidemmällä) kuin perinteisesti yliopistoilla, ja aidosti monialainen (metatieteellinen). Se antaa mahdollisuudet nähdä koko tieteen ja kaikki saavutukset myös kulttuurien näkökulmasta. Yrityksillä vastaavasti on paineita […]

  • Pikku-ukko näyttää sinulle tieteenfilosofian perusasetelman

    Ideointi kaiken parantamiseen lähtee uskomuksen todistamisesta “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” (Ilkka Niiniluoto). IT-alalla metametataso kuvaa yleisintä tiedon muotoa, ontologiaa ja sen tuloksia. Neurologiasta tiedämme, että ihmisellä on aivoissaan miljardeja aivosoluja, joista jokaisessa on kymmenisen tuhatta synapsia ei kontaktia. Jokainen aivosolu toimii kuten tämä video. Siinä on holarkian nerokkuus näkyvillä, samoin Metayliopiston keskeisin sanoma. […]

  • Ajattelun universaalisuus ja kerroksittaisuus sekä systeemisyys ovat kaiken abstrahoinnin takana; Metatekoäly kuultuna 5 minuutissa

    Ihmisen 30.000.000.000 aivosolua? Montako insinööriä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaavasti kognitiotieteilijä päättelee montako neuronia tarvitaan ymmärtämään joku alkeistehtävä. Tekoälytutkimukseen liittyy sellaisten konstruktioiden suunnittelu, jotka ovat mahdollisimman älykkäitä mahdollisimman vähillä elimillä eli neuroneilla. Prof. Pentti Haikonen on kuuluisa rompetavarasta rakentamistaan roboteista. Meta-ajattelu lähestyy samaa tavoitetta hahmottamalla käsitteitä, joiden avulla voisi selittää toisia käsitteitä. Olen tehnyt aiemmin siitä […]

  • Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään

    Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi […]

  • Tekoälyn pragmatiikka; miten yhteiskunta saisi parhaiten hyödyn AI:stä?

    Pragmaattisuus on hyve myös tieteessä ja tekoälyssä Pragmatiikka on kielitieteen ja semiotiikan haara, joka tutkii tilanteen tai kontekstin vaikutusta merkitykseen (Wikipedia). Tekoälyn suhteen pragmaattisuus rajoittuu usein henkilön tunnistamiseen ja muihin konenäön tarkoituksiin. Jotkut hankkeet ovat uudistuksia, mutta monet kilpailuaseman parantelua suhteessa kilpailijoihin. Parasta pragmatiikkaa on se, jos hyödynsaajia on paljon, esimerkiksi miljoonia Suomen kokoisessa maassa. […]

  • Ken Wilber keksi “Kaiken teorian”; Metayliopisto pisti vielä paremmaksi!

    Tiede edistyy ja teoriat parantuvat; se on luonnonlaki Monet suomalaiset eivät haluaisi, että Suomessa syntyy mitään mainittavaa, mutta se on heidän ongelmansa. Tutkimusta tehdään kaikkialla sitä varten, että päästäisiin lähemmäksi oikeata tietoa. Ken Wilber on tehnyt sitä kymmenet vuodet omalla tavallaan, ilman tutkijan pätevyyttä, puhumattakaan IT-alan pätevyydestä. On luonnollista, että kun monialaisena ammattilaisena alkaa jatkamaan […]

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso […]

  • Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa

    Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat […]

  • Taistelua älyllistä epärehellisyyttä vastaan voi käydä mielikuvituksen avulla: tarinankerronta ja metaforat

    Don Quijote oli mielenkiintoinen irvailu ihmisen uskomuksista. Nyt voisimme irvailla sote-uudistuksesta, joka on eräänlainen Don Quijote sekin. Kuka on Sancho Panza; onko se joku ministeri, joka viimeisenä tarrautuu pelastusrenkaaseen? Tämä esitys on edellisen (175) suomennettu versio. Yhteiskuntamme on muuttumassa nopeammin kuin koskaan. Valitettavasti järki ja muutoshalukkuus eivät mahdu samaan päähän. Prinsessa Ruusunen linnassaan Suomi nukkuu […]

  • Mitä kaikkea voidaan saavuttaa pelkästään kognitiosta lähtien?

    Perusteet innovaatiolle Koska kaikki maailman tieto syntyy ajattelemalla (sikäli kun on syntyäkseen), käyttämällä meta-tasoa voidaan kuvata syntyprosessi sekä tieto sillä tarkkuudella, mikä nähdään sopivaksi — Metayliopiston ehdottamalla menetelmällä. Siitä kuvaus alla videossa 163 (kesto 1 min 20 sek, klikkaa kuvaa). Tervetuloa meta-ajattelun systeemiseen maailmaan ymmärtämään metakognition kautta kaikkia haasteita ja ilmiöitä ja arkkitehtuureja ja ympäristöjä […]

  • Yliopistot jämähtäneet ikiaikojen perinteisiinsä; Metayliopisto esittelee radikaalin tavan siirtyä moderniin aikaan

    Yliopistoissa näkyy mitä selvimmin massan hitaus sekä autoritäärisen ajan kankeus. Samalla tavalla tosin Suomen hallinto ja politiikkakin ovat jääneet sivuraiteelle. Yliopistojen sisäisessä tiedonhankinnassa rajoituksena on yhden ihmisen kapasiteetti, joka aina rajautuu kollegoiden reviiriin, mitä ei missään tapauksessa saa sotkea. Yliopistoilta puuttuu holistisen ajattelun taito Äskeisistä syistä johtuen on turhaa odottaa yliopistoilta mullistavia filosofisia tai konstruktiivisia […]

  • Ratkaisuja IT-alan sisäiseen viestintään ja kehitykseen; Metatiede

    Meta – etuliite valloittaa maailman Havaintojeni mukaan meta-sanan käyttö etuliitteenä yleistyy ihan kaikkialla. Kielteinen merkitys tarkoittaa “vain metapuhetta”, eli asiaan ei oteta omaa kantaa. Positiivinen merkitys “metaviestintä” on vaikuttamisen metodi, johon jokainen voi sisältönsä upottaa. Sellaista juuri maailma kipeästi tarvitsee, että yhteisen semantiikan mukaan näkisimme erilaisia mielipiteitä, käsityksiä ja tieteen uusia linjauksia. Metayliopisto saattaa olla […]

  • Universaalin tiedon merkitys; eipäs hätäillä päätösten kanssa!

    Antiikista lähtien on osattu erottaa faktakeskeisen ajattelun ja filosofian näkökulmat. Tänä päivänä työelämässä kiire syrjäyttää pohdinnan, kun pitää olla niin ketteriä, ja vielä ketterämpiä. Yritys – erehdys – menetelmä ja kaikenlainen sekoilu on oma kavala paradigmansa, koska tosiasiallisesti siinä ei pääse oppimaan juuri mitään. Se on jatkuvaa pyörän keksimistä uudelleen (re-inventing wheel). Universaali ajattelu on […]