-
Näkemys Metayliopisto-kirjojen tarkoituksesta kirjoittajineen, ChatGPT
Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineenä, ajatuksena luoda riippumatonta tutkimustietoa vallitsevan yliopistosysteemin ulkopuolella, ottamaan huomioon autoritäärisen systeemin haasteet tulkita itseään ja yhteiskuntaa. Ensimmäinen missioesite löytyy tästä linkistä. Metayliopiston tarkoitus ei ole kahdeksassa (8) vuodessa juurikaan muuttunut, mikä kertoo valinnan toimivuudesta, mutta sisäinen kompetenssi on kehittynyt yhä laaja-alaisemmaksi tieteen ja monitieteellisyyden osaajaksi, uuden teknologiankin avulla…
-
Niille, joita kulttuurantropologia kiinnostaa: harppaus Havukka-ahon ajattelijasta tekoälyn uuteen nousuun
Tavalliset kansalaiset valittavat usein, että heitä ei ymmärretä, ja varsinkin tuo vastapuoli somessa haluaa ymmärtää kaiken ihan väärin. Reduktionistinen (ego-keskeinen) kulttuuri onkin johtanut mielentilan alennustilaan, yleiseen epävarmuuteen. Veikko Huovinen toimi sodanjälkeisessä Suomessa kansantilan tulkkina ja parantajana mainioilla kirjoillaan. Konsta Pylkkänen eli Havukka-ahon ajattelija nousi hahmona omiin korkeuksiinsa huikeana ajattelijana, jota sopi matkia. Halusin tutkijan ominaisuudessa…
-
Semiotiikan voimannäyte; Get stronger mentally and physically from knowledge
Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?” Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa,…
-
AVOIMEN TIETEEN YHTEISÖ: Aikahyppy 500 vuotta taaksepäin ja pitkälle eteenpäin
Tässä videossa (44 min) on yleiskatsaus Kaikenteoria – kirjasta ja tieteen merkityksestä suhteessa tekoälyyn ja tulevaisuuden tarpeisiin, mitä myös IFSR-yhteisö ja SystemsPraxis-hanke ovat selvittäneet 10 vuoden ajan. Alla Youtube-linkki:
-
Tiede mullistuu kauneusihanteen ja tekoälyn keinoin (34 min video)
Video aukeaa kuvasta.
-
OpenAI:ssa on “metafyysinen taikalaatikko”; testautin sillä väitöskirjani Symbolinen analyysi ja atomistinen malli
Olen aina arvostanut korkealle symbolisen logiikan ja ohjelmoinnin periaatetta, jonka alkusävelet loi lähes 100 vuotta sitten Alonzo Church, Alan Turingin ja John von Neumanin aisapari kehittämässä yhdessä tietokoneelle ensimmäistä versiota. Alonzon työn seurauksena syntyivät Prolog – ja Lisp – kielet ja kokonainen uusi ohjelmointiparadigma, jonka rinnalla nykyiset valtakielet ovat ikään kuin sekasikiöitä omine “likaisine” temppuineen.…
-
Kirjoitin Älykkään ajattelun oppaan sivistääkseni yhteiskuntaa
Jokainen on kuullut Albert Einsteinin tokaisun: “Emme voi ratkaista vaikeita ongelmia samalla ajattelun tavalla, millä ne ovat syntyneet”. Hän tarkoitti sillä, että tarvitaan abstraktin ajattelun taitoja, mutta hänkään ei niitä sen kummemmin määritellyt. Kun Suomen kirjastoista ei löytynyt ainoatakaan kirjaa vastaamaan sitä, mitä tarkoittaa älykäs ajattelu, päätin kirjoittaa sen ja ottaa mahdollisimman isoja ja vaikeita,…
-
Tämän kun opettaisit lapsillesi, niin yliopisto sujuisi kuin vettä vaan!
Maailma rakentuu systeemisistä elementeistä ja prosesseista. Ihmisen kulttuuri kehittyy ikään kuin näkymättömän käden vaikutuksesta tietyllä tavalla. Integral theory on tosi. Systeemien teoria teroitti jo 1950-luvulla, että kaikilla tieteenaloilla on yhteinen perusluonne. Systeemitiede ja metatiede haluavat yhdistää niiden välillä kulkevan tiedon. Kybernetiikka on ohjauksen ja oppimisen opinala, joka selvittää eroavuuksia ja yhteneväisyyksiä kotirobotin ja sen hoitajan…
-
Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!
Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä.…
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat…
-
Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!
Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin…
-
Systeemisintä ja visuaalisinta tietoa tekoälystä koskaan!
Ohessa muutama linkki Ohjelmointikirjan sisältöön: SISÄLTÖ: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi ESITTELY: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi Esite: Johdatus tekoälyohjelmointiin: Ohjelmointikirja Kirjassa on noin 200 kuvaa ja kymmeniä koodiesimerkkejä, malleja. Syntynyttä prototyyppiä käytetään seuraavissa kirjoissa työkaluna.
-
Tulevaisuuden päätavoitteeksi IT-alalle ja tekoälylle tietämyksen integrointi; Metayliopiston kirjasarja edistää sitä
Filosofien ja loogikoiden kunnianhimoisena tavoitteena on vuosituhansien ajan ollut tutkia, selittää ja ohjelmoida universaali tiedon polku: Miten tiedämme? Mitä tiedämme ja mitä emme? Miten voimme parasta tietoa käyttää? Video näyttää miten Metayliopisto on sitä jo edistänyt. Kirjat ovat idean luonnostelua eteenpäin, vaihe vaiheelta, painopisteenä yhteiskuntatason tekoäly. Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly: ISBN 978-952-69143-0-5 (linkki) Vastuullisen Tekoälyn Paradigma: ISBN…
-
Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma
Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien…
-
Meta theory to explaing anything; IT-ihmisille “kaiken” metamallintaminen on mahdollista
On kummallista, että mallintamisen taidot eivät ole jalkautuneet koko yhteiskuntaan! Tätä videota ja tietolähdettä käyttäen jokainen kriittinen suomalainen voi selvittää onko Metayliopisto lähellä maailman kärkeä meta-mallintamisessa ja teorioiden käytön edistämisessä kohti käytännön sovelluksia. Suomessa filosofeilla on yleisimmän tason keskustelunsa ja spesifiset tieteenalat keskittyvät omaan fokukseensa. Niiden välissä on ammottava aukko, johon tämä metateorian idea sijoittuu.…
-
Koheesio on tunnusomaista parhaalle yhteiskuntamallille; uskallatko lähteä tähän mukaan?
Akateeminen keskustelu on kuollut ja yrityksillä näyttää olevan kovat piipussa Mitä siitä seuraa kun organisaatiot sulkeutuvat omaan missioonsa? Ei ainakaan yhteistä kehittymistä. Metayliopisto on kaikkien toimijoiden kaveri, sillä tiedekäsityksensä on korkeammalla (pidemmällä) kuin perinteisesti yliopistoilla, ja aidosti monialainen (metatieteellinen). Se antaa mahdollisuudet nähdä koko tieteen ja kaikki saavutukset myös kulttuurien näkökulmasta. Yrityksillä vastaavasti on paineita…
-
Pikku-ukko näyttää sinulle tieteenfilosofian perusasetelman
Ideointi kaiken parantamiseen lähtee uskomuksen todistamisesta “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” (Ilkka Niiniluoto). IT-alalla metametataso kuvaa yleisintä tiedon muotoa, ontologiaa ja sen tuloksia. Neurologiasta tiedämme, että ihmisellä on aivoissaan miljardeja aivosoluja, joista jokaisessa on kymmenisen tuhatta synapsia ei kontaktia. Jokainen aivosolu toimii kuten tämä video. Siinä on holarkian nerokkuus näkyvillä, samoin Metayliopiston keskeisin sanoma.…
-
Ajattelun universaalisuus ja kerroksittaisuus sekä systeemisyys ovat kaiken abstrahoinnin takana; Metatekoäly kuultuna 5 minuutissa
Ihmisen 30.000.000.000 aivosolua? Montako insinööriä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaavasti kognitiotieteilijä päättelee montako neuronia tarvitaan ymmärtämään joku alkeistehtävä. Tekoälytutkimukseen liittyy sellaisten konstruktioiden suunnittelu, jotka ovat mahdollisimman älykkäitä mahdollisimman vähillä elimillä eli neuroneilla. Prof. Pentti Haikonen on kuuluisa rompetavarasta rakentamistaan roboteista. Meta-ajattelu lähestyy samaa tavoitetta hahmottamalla käsitteitä, joiden avulla voisi selittää toisia käsitteitä. Olen tehnyt aiemmin siitä…
-
Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään
Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi…
-
Tekoälyn pragmatiikka; miten yhteiskunta saisi parhaiten hyödyn AI:stä?
Pragmaattisuus on hyve myös tieteessä ja tekoälyssä Pragmatiikka on kielitieteen ja semiotiikan haara, joka tutkii tilanteen tai kontekstin vaikutusta merkitykseen (Wikipedia). Tekoälyn suhteen pragmaattisuus rajoittuu usein henkilön tunnistamiseen ja muihin konenäön tarkoituksiin. Jotkut hankkeet ovat uudistuksia, mutta monet kilpailuaseman parantelua suhteessa kilpailijoihin. Parasta pragmatiikkaa on se, jos hyödynsaajia on paljon, esimerkiksi miljoonia Suomen kokoisessa maassa.…
-
Ken Wilber keksi “Kaiken teorian”; Metayliopisto pisti vielä paremmaksi!
Tiede edistyy ja teoriat parantuvat; se on luonnonlaki Monet suomalaiset eivät haluaisi, että Suomessa syntyy mitään mainittavaa, mutta se on heidän ongelmansa. Tutkimusta tehdään kaikkialla sitä varten, että päästäisiin lähemmäksi oikeata tietoa. Ken Wilber on tehnyt sitä kymmenet vuodet omalla tavallaan, ilman tutkijan pätevyyttä, puhumattakaan IT-alan pätevyydestä. On luonnollista, että kun monialaisena ammattilaisena alkaa jatkamaan…
-
Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon
Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…
-
Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa
Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat…
-
Taistelua älyllistä epärehellisyyttä vastaan voi käydä mielikuvituksen avulla: tarinankerronta ja metaforat
Don Quijote oli mielenkiintoinen irvailu ihmisen uskomuksista. Nyt voisimme irvailla sote-uudistuksesta, joka on eräänlainen Don Quijote sekin. Kuka on Sancho Panza; onko se joku ministeri, joka viimeisenä tarrautuu pelastusrenkaaseen? Tämä esitys on edellisen (175) suomennettu versio. Yhteiskuntamme on muuttumassa nopeammin kuin koskaan. Valitettavasti järki ja muutoshalukkuus eivät mahdu samaan päähän. Prinsessa Ruusunen linnassaan Suomi nukkuu…
